Kiina kiristää tuontielintarvikkeiden riskinarviointi- ja rekisteröintivaatimuksia

Kiina kiristää tuontielintarvikkeiden riskinarviointi- ja rekisteröintivaatimuksia

Kiinan viranomainen on julkaissut uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kaikilta Kiinaan elintarvikkeita vieviltä yrityksiltä vaaditaan rekisteröitymistä. Aiemmin korkean riskin elintarvikkeita kuten esimerkiksi liha-, kala- ja maitotuotteita koskeneet riskinarviointi- ja rekisteröintivaatimukset laajenevat koskemaan kaikkia elintarvikkeita. Uudet rekisteröintivaatimukset vaikuttavat erityisesti niihin suomalaisiin valmistajiin ja viejiin, joilta ei tähän mennessä ole vaadittu rekisteröintejä. Näiden tuotteiden viennin arvo oli vuonna 2020 noin 4 miljoonaa euroa. Uudet asetukset tulevat voimaan 1.1.2022.

Kiinan Tulli on julkaissut kaksi uutta säädöstä koskien elintarvikkeiden maahantuontia. Toinen säädös koskee tuontielintarvikkeiden hallinnointia ja tarkastusvaatimuksia (asetus 248) ja toinen ulkomaisten elintarvikeyritysten rekisteröintiä (asetus 249). Asetusten voimaantulon merkittävin vaikutus on se, että tuotekohtaiset riskinarvioinnit ja ulkomaisten tuotantoyritysten rekisteröintivaatimukset laajenevat koskemaan myös matalan riskin elintarvikkeita. 

Kiinaan elintarvikkeita vievien tai sitä suunnittelevien yritysten on hyvä varautua siihen, että asetusten voimaantulo tulee todennäköisesti vaikeuttamaan elintarvikkeiden vientiä Kiinaan. Yritysten on syytä valmistautua pitkällisiin markkinoillepääsyprosesseihin vuoden alusta 2022 alkaen. Myös Ruokaviraston ja paikallisviranomaisten valvontatehtävät Kiinan viennissä lisääntyvät ja vaativat lisää resursseja. 

Uusien asetusten mukainen rekisteröintivelvoite koskee elintarvikkeiden tuotanto- ja varastointiyrityksiä. Tietojemme mukaan uusia asetuksia ei kuitenkaan sovelleta Kiinan rajat ylittävään sähköiseen kauppaan (cross-border e-commerce).  

Rekisteröintitapa määräytyy Kiinan määrittelemän riskiluokituksen mukaan

Asetuksen mukaan rekisteröintitapoja on kaksi. Toinen tapa koskee korkean riskin ja toinen matalan riskin elintarvikkeita. Vientimaan viranomaisten tulee suositella korkean riskin tuotteita valmistavia laitoksia rekisteröitäväksi. Toimivaltainen viranomainen Suomessa on Ruokavirasto. Matalan riskin tuotteita valmistavat yritykset voivat hakea rekisteröintiä itse. 

Korkean riskin tuotteiksi luokiteltavien tuotteiden kirjoa on kasvatettu aiemmasta neljästä uuden asetuksen mukaiseen kahdeksaantoista kategoriaan. Korkean riskin tuotteiksi on asetuksessa luokiteltu seuraavat: liha ja lihatuotteet, makkarankuoret, kalastustuotteet, maitotuotteet, linnunpesät, mehiläistuotteet, munat ja munatuotteet, ruokaöljyt ja -rasvat, öljysiemenet, täytetyt vehnätuotteet (esimerkiksi raviolit ja pelmenit), vilja, jauhetut viljatuotteet ja mallas, tuoreet ja kuivatut vihannekset ja kuivatut pavut, maustevalmisteet, pähkinät ja siemenet, kuivatut hedelmät, paahtamattomat kahvipavut ja kaakaopavut, erityisruokavalioelintarvikkeet ja luontaistuotteet. 

Vaikuttaa siltä, että Kiinan Tulli suorittaa riskinarvioinnin tuotekategoriaan perustuen ja asettaa sen jälkeen tuontivaatimukset. Tietoa ei ole esimerkiksi siitä, miten tuotteen jalostusaste vaikuttaa vaatimuksiin.

Rekisteröinti on kerrallaan voimassa viisi vuotta aiemman neljän sijaan.

Markkinoillepääsy voi kestää jopa vuosia

Tähän mennessä elintarvikkeiden markkinoillepääsyt Kiinaan ovat vaatineet pitkää, kuusiportaista menettelyä, missä maiden viranomaisten välillä sovitaan elintarvikehygieniaa ja eläin- ja kasvinterveyttä koskevista vaatimuksista. Markkinoille pääseminen on kestänyt noin 4 - 11 vuotta tuotteesta ja tilanteesta riippuen. Uudet säädökset tarkoittavat sitä, että vastaavaa markkinoillepääsyprosessi tarvitaan todennäköisesti kaikille Kiinan korkean riskin tuotteiksi luokittelemille elintarvikkeille ja mahdollisesti myös muille tuotteille. 

Jatkossa Kiina ilmeisesti edellyttää, että se on hyväksynyt vientimaan elintarviketurvallisuusjärjestelmän (ns. maa-auditointi) kunkin tuottekategorian osalta, jotta tuotteen vienti Kiinaan kyseisestä maasta on mahdollista. Yrityksiltä puolestaan vaaditaan HACCP-periaatteisiin perustuva omavalvonta- ja jäljitettävyysjärjestelmä. 

Rekisteröintinumero on merkittävä pakkauksiin

Asetuksen mukaan yritysten tulee täyttää Kiinan pakkausmerkintävaatimukset ja vakuuttaa, että ne täyttävät Kiinan vaatimukset. Pakkausmerkinnät toimitettaisiin Kiinan Tullille ainoastaan pyynnöstä. Yrityksen rekisteröintinumero tulee merkitä sisäpakkaukseen sekä ulkopakkaukseen. Tässä yhteydessä sisäpakkauksella viitataan yksittäispakkaukseen ja ulkopakkauksella kartonkiin. 

Kiina on notifioinut Maailman kauppajärjestö WTO:lle myös muita pakkausmerkintöjä koskevia säädöksiä. Markkinavalvontavirasto SAMR:n pakkausmerkintöjä koskevassa säädösehdotuksessa (WTO notifikaatio TBT CHN 1401) kielletään kiinankielisten pakkausmerkintöjen tarroittaminen alkuperäispakkauksiin. Säädöksen voimaantulosta ei ole vielä tietoa.

Kauppakumppanimaat odottavat Kiinan antamia ohjeita

Kauppakumppanimaat odottavat tällä hetkellä Kiinan Tullilta ohjeistusta asetusten täytäntöönpanosta. Myös EU-komissio on pyytänyt Kiinalta selvennystä asetusten sisältöön ja riittävää siirtymäaikaa. 

Toistaiseksi on vielä epäselvää, vaaditaanko rekisteröintejä heti tammikuusta 2022 lähtien ja mitä tapahtuu jo markkinoilla oleville tuotteille. 

Käytettävästä rekisteröintijärjestelmästä ei ole vielä tietoa. Joka tapauksessa rekisteröinnin paha ruuhkautuminen on suuri riski. 

Team Finlandin tavoitteena on kasvattaa vientiä

Team Finlandin tavoitteena on ylläpitää ja lisätä Kiinaan vietävien elintarvike- ja maataloustuotteiden valikoimaa ja määrää. Suomi on maa- ja metsätalousministeriön johdolla neuvotellut sianlihan, maitotuotteiden, kalan ja kauran viennin aloittamisesta, ja laajentanut onnistuneesti laitosrekisteröintien määrää viime vuosina. Elintarvikevienti Kiinaan on kasvanut samassa suhteessa ja sen arvo oli vuonna 2020 jo yli 140 miljoonaa euroa. Vientiä on onnistuttu ylläpitämään myös pandemiavuoden 2020 aikana, mikä on vaatinut runsaasti viranomaisresursseja. Nyt uudet rekisteröintivaatimukset koskevat erityisesti pk-yrityksiä ja niitä tuotteiden viejiä ja tuottajia, mille ei tähän mennessä ole vaadittu rekisteröintejä. Näiden tuotteiden viennin arvo oli vuonna 2020 noin 4 miljoonaa euroa.

Yritysten on syytä varautua siihen, että elintarvikevienti Kiinaan tulee vaatimaan entistäkin enemmän resursseja ja viranomaistyötä vaativat menettelyt voivat hidastua. 

Ruokavirasto tiedottaa uusien asetusten mukanaan tuomista vaatimuksista ja menettelytavoista heti, kun Suomen viranomaiset saavat lisätietoja asiasta.
 

Teksti:
Anna-Stiina Antola, erityisasiantuntija, Suomen Pekingin-suurlähetystö
Katja Pethman, ylitarkastaja, Ruokavirasto

 

Lisätietoja antaa: Ruokaviraston Kiina-tiimi kiina@ruokavirasto.fi 

 

Lisätietoa verkossa: