Kiina julkisti ilmastotavoitteensa Pariisin ilmastokokoukseen
Kiinan pääministeri Li julkisti Kiinan kansalliset ilmastotavoitteet (INDC) Pariisin tulevaan ilmastokokoukseen Ranskan vierailunsa aikana 30.6.2015. Tavoitteita ei voi pitää yllätyksenä, sillä ne toistelevat pääosin Kiinan jo aiemmin ilmoittamia ilmastotavoitteita ja -toimia.
Kiina lupaa päästöjensä huipentuvan vuonna 2030 ja vähentävänsä hiidioksidipäästöjään BKT-yksikköä kohden 60-65 % vuoden 2005 tasosta. Toimet tavoitteeseen pääsemiseksi heijastelevat pitkälti Kiinan viimeisen vuoden aikana julkistamia keinoja: parantamalla energiatehokkuutta, kehittämällä ekokaupunkeja, monitoroimalla päästöjä ja mukauttamalla energiapalettia.
Kiina julkisti maailman suurimmista saastuttajista (Kiina, USA, EU) viimeisenä, lupaamaansa määräaikaan mennessä 30.6.2015, omat kansalliset ilmastotavoitteensa (INDC, Intended National Determined Contributions) Pariisin tulevaan ilmastokokoukseen. Kiinan julkituloa odotettiin koko kevään mutta pääministeri Li oli valinnut ajankohdaksi osuvasti vierailunsa Ranskaan EU-Kiina -huippukokouksen jälkimainingeissa.
Ei yllättäviä tavoitteita
Kiinan kansallisen ilmastotavoitteen mukaan se lupaa:
- Kääntää hiilidioksidipäästönsä laskuun vuonna 2030, mahdollisesti jo aikaisemmin,
- Vähentää hiilidioksidipäästöjä BKT-yksikköä kohden 60–65 % vuoden 2005 tasosta,
- Kasvattaa ei-fossiilisten energianlähteiden osuus primaarissa energiankulutuksessa 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, sekä
- Nostaa metsävaroja noin 4,5 miljardilla kuutiolla vuoden 2005 tasosta.
Kiinan julkaisemia tavoitteita ei ole pidetty kovinkaan yllättävinä, sillä ne heijastelevat Kiinan jo viimeisen vuoden aikana eri yhteyksissä julkaisemia tavoitteita. Kiina ilmoitti jo viime marraskuussa APEC-kokouksen yhteydessä kääntävänsä CO2-päästöt laskuun vuonna 2030.
Uutta kesäkuun julkitulossa on kuitenkin sen perään lisätty lause tavoitteen saavuttamisesta mahdollisesti jo aikaisemmin. Samoin ei-fossiilisten energianlähteiden prosenttiluku oli osa APEC-julistusta. Uutta on sen sijaan vuonna 2009 ensimmäisen kerran nimetyn hiili-intensiteettitavoitteen korotus 20 prosentilla.
Keskustelussa poikkeavia näkemyksiä
Lukuisat tutkimukset ja asiantuntijat ovat viime aikoina kuitenkin todenneet, että Kiinan päästöt voisivat huipentua jo paljon aikaisemmin Kiinan ilmoittamaan lukuun nähden: mm. London School of Economics arvioi taannoin tutkimuksessaan, että huippu voitaisiin saavuttaa jo vuonna 2025.
Polttoaineena tälle keskustelulle on nähty etenkin Kiinan talouden "uusi normaali", reformit energiasektorilla ja ensimmäiset pudotukset kivihiilen kulutuksessa viime vuonna yli vuosikymmeneen. Toisaalta uskoa syövät kivihiilen ylikapasiteetista johtuvat alhaiset hinnat ja Kiinan mahdolliset talouden stimuluspaketit etenkin infrastruktuurisektorille.
International Energy Administration onkin ollut skeptisempi ja arvioinut tavoitteen saavuttamisen olevan haastavaa, ellei mittavaa suunnanmuutosta nykykehitykseen tehdä. Lopullista vuosilukua tärkeämpää on lopulta kuitenkin se, mitä Kiina ei ole vielä tähän mennessä kertonut - millä tasolla päästöt huipentuvat.
Tavoitteisiin tutulla keinovalikoimalla
Kiinan keinovalikoima ilmastotavoitteen saavuttamiseksi ei ole sekään uusi. Kiina jatkaa lakien ja säädöksien vahvistamista, ilmastotavoitteet halutaan jatkossa integroida entistä paremmin muuhun taloudelliseen suunnitteluun, kivihiilen kulutusta korvataan muilla puhtaammilla energianlähteillä kuten maakaasulla, uusiutuvilla energianlähteillä ja ydinvoimalla.
Päästökauppapiloteilla ja myöhemmin kansallisella päästökauppajärjestelmällä pyritään kontrolloimaan päästöjä markkinaehtoisemmin. Energiatehokkuuteen halutaan panostaa myös jatkossa etenkin uusissa kaupungeissa ja julkisuuden roolia päästötavoitteiden seuraamisessa halutaan painottaa.
Ympäristöinvestointeja tarpeeseen
Keinovalikoimalla onkin tehtävää, sillä Kiina on nykyisin maailman suurin saastuttaja, vuonna 2030 arviolta kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin toisena tuleva USA. Positiivisiakin tuloksia on kuitenkin ilmassa. Kiina oli vuonna 2014 maailman suurin investoija uusiutuviin energianlähteisiin.
Juuri julkaistun Renewables 2015 Global Status Reportin mukaan Kiina vastasi jo lähes kolmanneksesta maailman uusista investoinneista uusiutuviin energianlähteisiin vuonna 2014 (USD 83,3 miljardia). Kiinan ilmastolähettiläs, Xie Zhenhua arvioikin kesäkuussa Kiinan suunnittelemien ympäristöinvestointien tulevan maksamaan noin USD 6,72 biljoonaa.
Kannanotto Pariisin ilmastosopimukseen
Onnistuuko Kiina tavoitteissaan? Epäilemättä. Vuoden 2030 määräaika edellyttäisi Kiinalta vuosittain noin 4,4 %:n pudotusta hiili-intensiteettiin vuoteen 2020 ja 3,1 % vuoteen 2030. Kiinan omien laskelmien mukaan se oli vuonna 2014 jo 33,8 prosentissa vuodelle 2020 asettamastaan 45 % minimitavoitteesta.
Uusiutuvissa Kiina liikkuu jo nyt nopeasti (vuonna 2014 noin 11 %): installoitu aurinkoenergiakapasiteetti on vuoteen 2005 verrattuna 400-kertainen ja tuulivoimakin 90-kertainen. Kahden celsius-asteen tavoitteessa pysymiseksi Kiinan kansallinen tavoite voi olla kuitenkin vielä liian alhainen.
Kiina ottaa julistuksessaan kantaa myös tulevaan Pariisin ilmastosopimukseen. Päävastuun ilmastotoimista se vyöryttää etenkin teollisuusmaille, joiden joukkoon Kiina ei "kehitysmaana" vielä katso kuuluvansa. Siksi yhteiset mutta erilaiset vastuut toimii edelleen Kiinan punaisena lankana sopimuksen sisällölle.
Kiina toteaa toimivansa ilmastotavoitteiden edistämiseksi sen omien "kansallisten olosuhteiden, nykyisen kehitysasteen ja todellisten kykyjensä" mukaan. Teollisuusmaiden tulee huolehtia ilmastotoimien riittävästä rahoituksesta ja teknologiasiirrosta kehittyville maille. Kiina kannustaa kasvattamaan ilmastorahoitusta, alun luvatusta USD 100 miljardista, ja näkee vihreän ilmastorahaston kannatettavana mekanismina. Kiinan oma toimi tällä saralla on sen oma etelä-etelä –ilmastorahasto, jolla Kiina haluaa tukea muita kehittyviä maita ilmastotoimissa. Sopimuksesta Kiina haluaa laillisesti sitovan.