Kiina ja yritysten yhteiskuntavastuu
Yritysten yhteiskuntavastuu Kiinassa nostaa päätään, mutta kehitys on vasta alkuvaiheessa. Kiinassa toimivien yritysten pitää olla tietoisia toimintaympäristöstään ja sen haasteista. Toimimalla vastuullisesti niin kiinalaiset kuin ulkomaisetkin yritykset voivat välttää karikot, luoda lisäarvoa yrityksilleen ja sitoutua kestävään kehitykseen.
Suurlähetystön eri julkisista lähteistä hankkiman tiedon mukaan yritysten yhteiskuntavastuu nähdään Kiinassa yleensä kuluna yritykselle. Sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen on puutteellista ja toimenpiteet ovat usein lyhytkestoisia projekteja tai hyväntekeväisyyttä, kuten luonnonkatastrofien uhrien auttaminen.
Yritysten yhteiskuntavastuun taso vaihtelee Kiinan sisällä. Toiminnan vastuullisuus ja yritysten tietoisuus yhteiskuntavastuusta ovat korkeimmillaan itärannikon kehittyneimmissä kaupungeissa ja matalimmillaan Luoteis-Kiinassa. Etelä-Kiinassa yritysten yhteiskuntavastuullisuutta ajaa etenkin ulkomaalaisten asiakkaiden asettamat vaatimukset yrityksille ja tuotteille.
Vientiteollisuuden aloilla ja ulkomaalaisten yritysten osalta yhteiskuntavastuullisuus on usein paremmalla tasolla kuin Kiinaan palveluita tai tuotteita tuottavien yritysten. Ulkomaisten yritysten toiminnan vastuullisuutta ja laillisuutta valvotaan useiden kyselyiden mukaan kotimaisia toimijoita tarkemmin.
Yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvä lainsäädäntö on Kiinassa hyvällä tasolla, mutta ongelmia tuottaa lakien toimeenpano ja pienet rangaistukset rikkomuksista. Yrityksille voi olla jopa taloudellisesti kannattavampaa olla noudattamatta lakia.
Ihmisoikeudet (lapsityövoima, pakkotyö, palkkaus, syrjintä ja työaika)
Ihmisoikeudet yritysten yhteiskuntavastuun osalta nousevat esiin yleensä työhön liittyvien oikeuksien osalta eli lapsi- ja pakkotyövoiman käytön estämisenä sekä syrjinnän vähentämisenä. Yritykset eivät pääsääntöisesti osallistu laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ihmisoikeuksista.
Kiinan laki kieltää lapsi- ja pakkotyövoiman käytön, mutta lakien toimeenpanossa on puutteita. Isojen monikansallisten yritysten alihankkijoita (muun muassa Applen ja Samsungin) on jäänyt kiinni lapsityövoiman käytöstä Kiinassa. Yritysten on tärkeää varmistaa alihankkijoidensa toiminnan eettisyys.
Työntekijöiden oikeuksia heikentävät lakko-oikeuksia koskevat säännöt ja seikka, että maassa on yksi ainoa sallittu työntekijäjärjestö. Kaupunkeihin työn perään muuttaneita koskevat asuinrekisterijärjestelmäsäännöt rajoittavat 260 miljoonan kiinalaisen mahdollisuuksia päästä sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen piiriin (mukaan lukien lapset).
Siirtotyöläisten tyytymättömyys työehtoihinsa on lisääntynyt viime vuosina. Elinkustannukset nousevat palkkausta nopeammin ja viikkotyöaika on noussut (tyypillisesti yli 44 tuntia viikossa). Työetuihin ja työoloihin panostamalla yritykset voivat vähentää työntekijöidensä vaihtuvuutta, joka Kiinassa on tyypillisesti suurta.
Kiinassa ei ole koko maan kattavaa minimipalkkaa, vaan jokainen provinssi määrittää itse alueensa minimipalkan. Minimipalkka on usein niin pieni, että sillä on vaikea tulla toimeen. Esimerkiksi Shanghain minimipalkka on noin 280 euroa kuukaudessa.
Korruptio ja lahjonta
Korruptio on Kiinassa laajalle levinnyt ongelma. Korruption vastaiset toimet Kiinassa ovat viime vuosina kohdistuneet pääasiassa julkiseen sektoriin ja valtio-omisteisiin yrityksiin. Lainsäädäntö yksityisten yritysten harjoittaman lahjonnan osalta on puutteellista, eivätkä yksityisyritykset näe korruption vastaista taistelua tärkeänä osana omaa yhteiskuntavastuutaan.
Presidentti Xi käynnisti virkaan astuttuaan korruptiokampanjan, jolla on "metsästetty niin tiikereitä kuin kärpäsiäkin". Korruption vastainen taistelu Kiinassa on tuottanut tulosta ja korruptio on vähentynyt.
Monikansalliset yritykset pitävät korruption kitkemistä myönteisenä kehityksenä, joskin tämä keskittyy Kiinassa pääosin valtiotoimijoihin. Kurinpito- ja korruptionvastaisen kampanjan haaviin on virallisten tilastojen mukaan jäänyt vuoden 2015 loppuun mennessä jo noin 300 000 korruptoitunutta virkamiestä.
Kiinassa toimivat yritykset voivat ehkäistä korruptiota henkilökuntaa kouluttamalla ja sopimalla yhteisistä säännöistä muun muassa lahjojen antamisesta ja vastaanottamisesta.
Ympäristönsuojelu
Kiinan nopea talouskasvu on johtanut vuosikymmenien aikana ilman, veden ja maaperän vakavaan saastumiseen. Pääsyyllisiä ovat teollinen tuotanto, ympäristöä kuormittava maatalous ja liikenne. Kiinan keskushallinto on viime vuosina osoittanut merkittävää sitoutumista ympäristöongelmien ratkaisemiseen.
Kiina haluaa vähentää päästöjä, ottaa käyttöön entistä ympäristöystävällisempää teknologiaa, parantaa ympäristölakeja ja niiden noudattamista, muuttaa energiapalettia uusiutuvien suuntaan ja nousta arvoketjuissa ylöspäin.
Yritysten sitoutuminen ympäristön suojelemiseen on heikompaa. Ympäristönsuojelu nähdään enemmänkin tappiota tuottavana velvollisuutena kuin taloudellisesti kannattavana sijoituksena tulevaan.
Ympäristönsuojelua käsittelevän lainsäädännön täytäntöönpano vaihtelee maakunnittain ja etenkin köyhemmissä maakunnissa taloudelliset tavoitteet vievät usein voiton ympäristöstä, vaikka virkamiesten eteneminen urallaan riippuu nykyisin myös ympäristötavoitteiden saavuttamisesta.
Yritykset voivat pienentää ympäristön rasitusta varmistamalla omien toimintojensa ympäristöystävällisyyden, käyttämällä kestävistä lähteistä saatuja raaka-aineita ja toimimalla yhteistyössä alihankkijoidensa kanssa ympäristönsuojeluasioissa.
Yritysten ympäristövastuuta valvotaan Kiinassa jatkossa tarkemmin, sillä uusi ympäristönsuojelulaki kiristi alkuvuodesta 2015 rikkomusten rangaistuksia ja paransi ympäristönsuojeluviranomaisten toimivaltaa. Viranomaiset ovat yhä useammin turvautuneet myös yritysten "name and shame" taktiikkaan julkisuudessa.
Yhteiskuntavastuu yritysten kilpailuetuna
Yhteiskuntavastuulliset yritykset voivat saavuttaa tuntuvan kilpailuedun kilpailijoihinsa nähden, ja näin on myös Kiinassa yhä kasvavissa määrin. Vastuullisuus liiketoiminnassa lisää yrityksen houkuttelevuutta työpaikkana, parantaa yrityksen imagoa asiakkaiden silmissä ja voi avata uusia bisnesmahdollisuuksia.
Lukuisat kansainväliset yritykset vaativat alihankkijoitaan toimimaan vastuullisesti ja valitsevat yhteistyökumppaneitaan ainoastaan vastuullisesti toimivista yrityksistä.
Yhteiskuntavastuutta korostavilla yrityksillä on tyypillisesti lojaalimmat työntekijät ja asiakkaat, paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta, ja ne ovat houkuttelevampia investointikohteita.
Teppo Koskinen
Kirjoittaja toimii harjoittelijana Suomen suurlähetystössä Pekingissä