Kiina investoi uusiin infrastruktuurihankkeisiin

Kiina investoi uusiin infrastruktuurihankkeisiin

Kiinassa varsin hiljattain tapetille noussut New Infrastructure (新基建) kertoo koronakriisin jälkeisten investointikohteiden ohella Kiinan teknologisen kehityksen painopisteistä ja tavoitteista.

Muun muassa 5G-verkot, esineiden internetin, nopeat junayhteydet ja korkeajännitteiset verkot käsittävä uusi infrastruktuuri on tullut jäädäkseen ainakin lähivuosiksi. Made in China 2025 -ohjelman "pikkuveljenä" se tulee näkymään Kiinan investointi- ja politiikkapainotuksissa tulevina vuosina mm. 5G-verkkojen nopeana rakentamisena.

Käsitteen merkittävyyttä ei kuitenkaan tule liioitella, sillä Kiina on jo aiemmin panostanut samoille sektoreille. Uusi infrastruktuuri -hankkeisiin tehtyjen investointien määrät ovat toistaiseksi olleet maltillisia, mutta kokonaissumma voi nousta pidemmällä aikajänteellä biljooniin euroihin.

Kiina etsii monen muun maan tavoin poispääsyä koronan aiheuttamasta talouskurimuksesta. Alkuvuoden madonluvut ovat vaihtuneet osin positiivisempiin lukemiin. Vuoden 2008 finanssikriisistä Kiina nousi massiivisella rahallisella elvytyksellä. Tuolloin elvytystoimissa painottuivat valtionomisteisten yritysten suuret rakennusprojektit asuinrakennuksista rautateihin. Koronakriisin jälkeisissä elvytystoimissa paljon huomiota on saanut New Infrastructure (新基建), joka vilahtelee valtionjohdon puheissa tiheästi.

Lyhyesti määriteltynä uusi infrastruktuuri käsittää uuden sukupolven verkkojen (5G) lisäksi sähköautojen latausasemat, älykkään valmistuksen, esineiden internetin, tekoälyn, datakeskukset, korkeajännitteiset sähköverkot, nopeat junayhteydet ja näiden kehitystä tukevan ”innovaatioiden” infrastruktuurin. Näihin kaikkiin Kiina pyrkii kanavoimaan runsaasti rahoitusta lähivuosina.

Toukokuun 2020 kaksoiskokouksessa (Kiinan vuoden tärkeimmässä poliittisessa tapahtumassa) julkaistussa hallituksen suuntaviivat määrittelevässä työraportissa uusi infrastruktuuri määritellään työkaluksi, joka nostaa kulutusta ja samalla vauhdittaa rakenteellisia muutoksia sekä kestävämpää kasvua. Uusi infrastruktuuri mainitaan kohdassa, jossa kerrotaan paikallishallintojen liikkeelle laskettavien velkakirjojen kokonaisarvon kasvavan tänä vuonna 3,75 biljoonaan yuaniin (2019 n. 2,15 bilj. yuania). Raportin mukaan velkakirjoilla rahoitetaan erityisesti uusia infrastruktuurihankkeita, kuten 5G-verkkoja ja sähköautojen latauspisteitä. Koko summaa ei kuitenkaan ohjata näihin hankkeisiin, vaan investointikohteina mainitaan myös junayhteydet ja korjausrakentaminen. Todellisen uuteen infrastruktuuriin kanavoitavan investointimäärän arvioiminen on hankalaa, mutta provinssien investointisuunnitelmat antavat osviittaa asiasta.

Uuden infrastruktuurin taloudellinen painoarvo jää vielä nähtäväksi. Julkistetut yuaneissa biljoonaluokkaa olevat investoinnit vaikuttavat ensisilmäyksellä kohtalaisen merkittäviltä, mutta eivät toisaalta poikkea suuresti Kiinan jo aiemmin asettamista painopisteistä. On selvää, että uusi infrastruktuuri ei ole pelkästään koronakriisin jälkeistä elvytystä, vaan se heijastaa Kiinan teknologisia pyrkimyksiä laajemmassa kuvassa. 

Ei sittenkään täysin uutta

Uusi infrastruktuuri ei ole uunituore käsite. Kiinan laajakompetenssinen ”superministeriö”, NDRC (National Development and Reform Commission) on viitannut siihen jo vuonna 2016. Vasta koronakriisi toi käsitteelle kansallisesti merkittävää nostetta. Maaliskuussa 2020 Kommunistisen puolueen politbyroo toi uuden infrastruktuurin istunnossaan tapetille rohkaisten paikallishallintoja ja teknologiayrityksiä ohjaamaan investointeja mm. 5G-verkkoihin. Käsitteen nostivat esille keväällä myös presidentti Xi Jinping ja pääministeri Li Keqiang. Rummutusta jatkettiin kaksoiskokouksessa.

Uuteen infrastruktuuriin sisältyy osin samoja teknologioita, kuin Kiinan teollisuuspoliittiseen Made in China 2025 -ohjelmaan, jonka tavoitteena on luoda Kiinasta kilpailukykyisempi, teknologisesti omavaraisempi moderni talous, kehittää tehokkaasti uusia teknologisia innovaatioita suosiva toimintaympäristö sekä muuttaa Kiinan tuotannon painopiste matalan valmistusasteen tuotteista korkean valmistusasteen tuotteisiin. Uusi infrastruktuuri on kuitenkin poikkileikkaavaa Made in China 2025 -megaohjelmaa suppeampi käsite, joka sisältää samoja aihepiirejä uudessa paketissa. 

NDRC:n laajemmassa määritelmässä uusi infrastruktuuri käsittää lisäksi mm. uusien tietoverkkojen hyödyntämisen laajasti teollisuudessa, sekä maininnan tieteellisen tutkimuksen ja teknologisten innovaatioiden tukemisesta. Laaja ja häilyvärajainen määrittely tukee analyysia siitä, että kyseessä on laaja-alaisempaan teknologiseen harppaukseen pyrkivä ohjelma. Varovaisesti voidaan arvioida, että uusi infrastruktuuri on yhtä lailla elvytystoimi, kuin uusi moottori pyrkimyksissä teknologiamahdiksi. 

NDRC julkaisi alkuvuodesta seuraavaa vuonna 2021 hyväksyttävää viisivuotissuunnitelmaa koskevia suuntaviivoja. Uusi infrastruktuuri oli kyseisessä ”blueprint” -asiakirjassa vahvasti läsnä. Tämä voidaan tulkita valtionjohdon painotuksen ohella merkittävänä signaalina siitä, että uusi infrastruktuuri on tullut jäädäkseen myös seuraavaan viisivuotissuunnitelmaan (2021-2025).

Tarkat summat vielä hämärän peitossa

Uusi infrastruktuuri -termin alle tällä hetkellä listattujen projektien määrä lasketaan kymmenissä tuhansissa. Rahoitus kanavoidaan pääasiassa paikallishallinnon velkakirjojen muodossa. Keskushallinnon kukkaro on aiempaa tiukemmalla. Kiinan valtiovarainministeriö löyhensi keväällä 2020 paikallishallintojen velkakirjoja koskevia vaatimuksia, ja nosti laskettavien velkakirjojen kokonaisarvon sallittua ylärajaa. Provinssien julkaisemissa investointisuunnitelmissa uusi infrastruktuuri -hankkeiksi luettavien suunniteltujen projektien arvo on joidenkin arvioiden mukaan jopa usean biljoonan euron luokkaa (pidemmällä aikavälillä).

Toistaiseksi rahamäärässä mitattuna tähän mennessä merkittävimmän potin uuden infrastruktuurin sektoreista ovat saaneet datakeskukset ja tekoälypanostukset, jotka jatkanevat merkittävänä investointien saajina vuosikymmenen loppuun saakka. Datakeskuksia tarvitaan lisääntyvien tietoliikennemäärien hallintaan. Kakkossijan investointien absoluuttisessa määrässä näyttää vievän nopeiden junayhteyksien rakentaminen. Kiina on rakentanut luotijunayhteyksiä jo toista vuosikymmentä, mutta junaverkolla on yhä laajentumispotentiaalia.

Uuden sukupolven verkkojen rakentamishankkeet ovat niin ikään merkittäviä. Kiinan teollisuus- ja it-ministeriö MIIT:n (The Ministry of Industry and Information Technology) mukaan uusia 5G-asemia (base station) rakennetaan Kiinassa vuoden loppuun mennessä 600 000, kun asemia on tällä hetkellä kokonaisuudessaan n. 200 000. Koko maan kattava verkko on tarkoitus olla valmiina jo vuonna 2025. Jo tänä vuonna odotetaankin lisää suuria tarjouskilpailuja.

Kiina pyrkii uudella infrastruktuurilla vaalimaan kansainvälistä kilpailukykyään, ja vahvistamaan teknologista johtajuuttaan tietyillä jo Made in China 2025-ohjelmasta tutuilla avainaloilla. Panostukset uusimpaan ja korkeaan teknologiaan ovat kalliita, ja ainakin joissain tapauksissa koulutusintensiivisiä. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka laajalti kiinalainen yhteiskunta ja Kiinan talous hyötyvät panostuksista.

 

Jaakko Koivusaari
Vastuuvirkamies, energia, ympäristö ja teknologia