Kiertotalouden mahdollisuudet Alankomaissa 2020

Kiertotalouden mahdollisuudet Alankomaissa 2020

Kiertotaloussiirtymä etenee Alankomaissa koronatilanteesta huolimatta laaja-alaisesti. Monilla sektoreilla materiaalien käyttöä pyritään ajamaan nopeasti alas, ja kansallisen muovisopimuksen allekirjoitus on kannustanut yrityksiä toimiin. Seuraavana kiertotalouden valokeilaan ovat nousemassa tekstiilit, biomassa ja erilaiset kierrätysjärjestelmät. Haagin suurlähetystö kartoittaa yhdessä paikallisten asiantuntijoiden ja Business Finlandin kanssa sektoreita, joilla suomalaisosaamiselle voisi olla eniten kysyntää.

Pakkaukset ja biopohjaiset materiaalit

Tammikuun Team Finland -kiertotalousmatkalla saadut viestit Alankomaiden jätteenkäsittelystä vahvistivat käsitystä siitä, että muovit säilyttävät valta-asemansa Alankomaissa ja niiden kierrätyskapasiteetti moninkertaistuu. Toisaalta, kuluttajahyödykkeiden suurtuottajat eivät pidä muovin valta-asemaa itsestäänselvyytenä, vaan näkevät potentiaalia myös vaihtoehtoisille materiaaleille. Muun muassa muovijätteen käsittelykapasiteettia ei pystytä nostamaan niin nopeasti kuin kansallinen Plastic Pact edellyttää (muovin kulutusta vähennettävä 20 % ja 35 % muovipakkauksista korvattava 2025 mennessä). Suomi näyttäytyy kiertotalouden edelläkävijänä ja keskusteluissa paikallisten kanssa on saanut vaikutelman, että Suomen osaaminen vaihtoehtoisten materiaalien sekä biotalouden saralla tunnetaan erityisen hyvin.

Kuluttajapakkausten tuottajat ovat todenneet biopohjaisten materiaalien olevan ehdottomasti yksi sektoreista, joihin kiinnitetään huomiota uusia pakkauksia suunniteltaessa. Monilla alan suuryrityksellä muovitavoitteet ovat kansallista muovisopimusta kunnianhimoisemmat. Biopohjaiset materiaalit – erityisesti sekoitemateriaalit, joissa biopohjaista mukana – voivat auttaa täyttämään vaihtoehtoisten materiaalien kiintiön ja tällä saralla uusia materiaaleja kartoitetaan jatkuvasti. Uudet raaka-aineet eivät kuitenkaan saa häiritä jätteenkäsittelyä liikaa; muovi ei tule väistymään, joten korvaavien materiaalien tulisi ominaisuuksiltaan olla muovin kaltaisia (biopohjaiset bio-PE & bio-PP).

Biohajoaville materiaaleille nähdään rajallisemmat mahdollisuudet ja vähemmän käyttökohteita.

Pakkausalan suuryritysten sekä kiertotalouden verkosto-organisaatioiden mukaan konsultaatioita biopohjaisten materiaalien hyödyntämisestä käydään jatkuvasti. Materiaalisäädösten kuten muovin laatuluokitusten harmonisointi ja ”jätteeksi” luokitellun materiaalin saaminen kiertoon ovat monille yhteisiä tavoitteita. Konkreettisiksi toimiksi kiertotaloussiirtymän ja investointien nopeuttamiseksi nähdään mm. elintarvikepakkausten laatukriteerien yhdenmukaistaminen EU-alueella, tuottajavastuun laajentaminen sekä kierrätyksen tehostaminen. Kaikkien näiden prosessien yhteydessä on tarkasteltava mahdollisuuksia muovin korvaamiseen biopohjaisilla materiaaleilla – mikä voi avata mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Suurimmiksi haasteiksi biopohjaisten materiaalien hyödyntämisessä nähdään raaka-ainelähteet, tuotannon sosiaalinen ja ekologinen kestävyys sekä ongelmat kierrätysjärjestelmissä. Bioraaka-aineiden tuotanto ei saa viedä peltopinta-alaa tai muita resursseja ruoantuotannolta – tämä aivan ehdoton edellytys sekä yrityksille että Alankomaiden valtionhallinnolle. Uusien raaka-aineiden valmistusprosessien tulee olla sosiaalisesti ja ekologisesti aidosti fossiilimuovia kestävämpiä, eli ”pelkkä bio-leima ei riitä”.

Alankomaissakin oikea narratiivi on siis tärkeä; yritys- ja tuote-esittelyissä on syytä painottaa, etteivät Suomen metsäteollisuudesta tai sen sivuvirroista koostettavat materiaalit vie viljelypinta-alaa vaan on sosiaalisesti kestävää. Metsät ja metsien käyttö nähdään täällä hyvin eri vinkkelistä ja puupohjaiset materiaalit voivat aiheuttaa negatiivisia mielikuvia metsäkadosta, mihin on hyvä valmistautua.

Muovin käsittely ja kierrätys (ml. kemiallinen kierrätys)

Edellä käsitellyt pakkaukset ja biopohjaiset materiaalit avaavat vienninedistämismahdollisuuksia lyhyellä aikavälillä. Alankomaissa muovinkäsittelyn ja -kierrätyksen kapasiteetti on kovassa nousussa ja maasta löytyy potentiaalisia investointipartnereita jo nyt. Mahdollisuuksia vienninedistämiseen sekä R&D-yhteistyöhön avautuu lisää keskipitkällä aikavälillä, kun Alankomaiden kierrätysjärjestelmä modernisoituu, kemiallinen kierrätys yleistyy ja markkinat konsolidoituvat suurille toimijoille vuosien 2022-2030 aikana.

Alankomaiden keskeisin linja kuuluu, että muovi on erinomainen materiaali, mutta sitä käytetään väärin. Sääntelyn osalta Alankomaat toivoo, ettei muovia ”ylidemonisoitaisi”, mutta samaan aikaan on löydettävä ehdottomat keinot säilyttää muovimateriaalit kierrossa ja estää niiden päätyminen ympäristöön. Alankomaissa odotetaan merkittäviä investointeja suuren kokoluokan jätteenkäsittelylaitoksiin, minkä ohella älyratkaisut jätteenlajittelussa sekä -keräämisessä yleistyvät.

Alankomaiden talousministeriön tuore selvitys toteaa, että kemiallisen kierrätyksen hyödyntäminen mekaanisen kierrätyksen rinnalla tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden muovinkäytön hiilijalanjäljen alentamiseen. Kemiallinen kierrätys voi tarjota puuttuvan linkin pakkausten kiertotalouteen, sillä kemiallinen kierrätys mahdollistaa mm. elintarvikepakkausten kierrätyksen paremmin kuin mekaaninen kierrätys. Kasvua on luvassa, ja arviot Alankomaiden kemiallisen kierrätyksen kapasiteetista vuonna 2030 vaihtelevat 260 kilotonnista 1 500 kilotonniin.

Alankomaiden kemianteollisuus on jo aloittanut yhteistyön Kauppa- ja ilmastoministeriön kanssa kapasiteetin kasvattamiseksi. Loppuvuodesta 2019 julkaistiin yhteistyöalusta ”Dutch National Platform for Chemical Recycling” ja kemiallinen kierrätys on saamassa yhä merkittävämpää roolia Alankomaiden muovi-strategian implementoinnissa. Hankkeisiin voi tutustua osoitteessa: www.chemical-recycling.nl .

Tekstiilit ja biomassa

Tekstiilit ja biomassa ovat nopeasti nousemassa Alankomaiden kiertotalouden valokeilaan. Taustalla on  hallituksen havainto siitä, että tekstiili- ja vaateteollisuuden ilmastopäästöjä sekä maatalouden tarpeetonta ilmastokuormitusta voidaan laskea verraten nopeasti tehokkaan sääntelyn keinoin.

Tekstiiliteollisuuden ja maatalouden jätemäärä halutaan painaa nollaan. Vaikka vaatetuotantolaitokset sijaitsevat kolmansissa maissa, voi Alankomaat tai EU tehdä tekstiilijätteen tuhoamisesta alueellaan rangaistavaa. Tavoitteena on pitää kaikki Alankomaiden tai EU:n alueella ostetut tekstiilikuidut kierrossa ja antaa tällä tavoin vahva markkinaimpulssi alan toiminta- ja kulutusmallien muuttamiseksi.

Lähikuukausina Alankomaissa pyritään luomaan ”vastuullisen biomassan viitekehys” eli määrittämään kriteerit biomassan kestävyydelle, minkä jälkeen kiertotalouteen kannustavaa regulaatiota voidaan alkaa implementoida. Muun muassa kaikki maatalousjäte tulisi nähdä resurssina ja standardoinnin kautta edistää kestävää bio-kiertotaloutta.

Jatkotoimenpiteet

Yllä mainittujen lisäksi muitakin markkinasignaaleja pidetään silmällä, mutta fokusointi auttaa kohdentamaan Team Finland -työn resurssit sekä haarukoimaan aiempaa tehokkaammin ne suomalaisyritykset, joiden tuotteille tai palveluille Alankomaissa olisi kysyntää.

Suurlähetystö toimii läheisessä yhteistyössä Business Finlandin kanssa suomalaisyritysten tukemiseksi Alankomaiden markkinoilla. Suurlähetystöllä on kattava kontaktilista alankomaalaisista kiertotaloustoimijoista sekä yritystoimeksiantoja varten verifioitujen konsulttien yhteystietoja ja autamme mielellämme yritystapaamisten tai muiden konsultaatioiden järjestämisessä.

Webinaarin järjestämistä joko biopohjaisista materiaaleista ja/tai muovinkierrätyksestä harkitaan yhdessä Business Finlandin kanssa ja asiasta tiedotetaan lisää viimeistään kesän aikana.

Eero Vento