Keskuspankki joutui laupiaaksi samarialaiseksi katolisten säästöpankissa Espanjassa
Espanjan pankkilaitoksen erityisongelmana ovat alueelliset säästöpankit, jotka vastaavat noin puolta pankkijärjestelmästä. Niiden johto on kuulunut aluepoliitikoille, ja liikepankkien kaltaista läpinäkyvyyttä johtamisessa ja luototuksessa ei ole ollut. Tapetilla on ollut erityisesti katolisen kirkon johtama andalusialainen CajaSur. Pankin maksuvalmiuden varmistamiseksi Espanjan keskuspankki antoi sille mittavan pääomaruiskeen ja vaihtoi pankin johdon.
Pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero ja oppositiojohtaja Mariano Rajoy pääsivät sopuun säästöpankkilakiuudistuksesta pari viikkoa sitten. Uudistuksen tarkoituksena on puuttua ennen kaikkea säästöpankkien hallintorakenteeseen.
Säästöpankkien keskimääräiset luottotappiot nousivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä yli 7 prosenttiin ja koko pankkilaitoksen osalta hiukan yli 5 prosenttiin. Luottotappioiden kasvu on ollut nopeaa viime vuodesta alkaen. Huolestuttavaa on erityisesti, että kiinteistösektorin osalta juuri 2000-luvulla on luototettu massiivisesti rakennusmaan ostoa.
Tällä hetkellä säästöpankkeja on 40. Määrä on tippunut vuoden 2008 tasosta (46) kuudella jo tehtyjen fuusioiden ansiosta. Talousasiantuntijat - Espanjan keskuspankin johdolla - korostavat, että niiden määrää tulee edelleen selvästi vähentää.
Tällä hetkellä Espanjassa puhuttaa Andalusialaisen CajaSurin kohtalo. CajaSuria johtaa katolinen kirkko (lähellä pääoppositiopuolue Partido Popularia, PP), ja se on ainoa säästöpankki Andalusian alueella, joka ei ole sosialistipuolueen kontrollissa. CajaSur’ia yritettiin fuusioida toisen paikallissäästöpankin Unicajan kanssa, mutta CajaSurin hallintoneuvosto hylkäsi ehdotuksen. CajaSur ja Unicaja neuvottelivat fuusiosta vuoden 2009 alusta, ja aiesopimukseen päästiin jo vajaa vuosi sitten (20.7.2009).
Ongelmana ovat kuitenkin olleet tulevat suuret henkilöstöleikkaukset ( ja alueelliset poliittiset kiistat), joita pankin hallintoneuvosto ei ole halunnut hyväksyä. Konsulttiyritys Boston Consulting on ehdottanut 1 000 työpaikan vähentämistä. Tähän kaatui myös pankkien välillä allekirjoitettu fuusiosopimus 11. toukokuuta.
550 miljoonan pääomaruiske – ongelmaluottoja parin miljardin edestä
Pankin maksuvalmiuden varmistamiseksi Espanjan keskuspankki määräsi lauantaina 22. toukokuuta Cajasurille kolme hallinnoijaa ja injektoi pankkiin noin 550 miljoonaa euroa säästöpankkien fuusioihin varatun Frob-rahaston (El Fondo de Reestructuración) kautta. Pankilla on laskettu olevan noin 2,16 miljardin euron ongelmaluotot.
Nyt CajaSurille etsitään kiivaasti ostajaa. Sellaisiksi kaavaillaan Unicajan lisäksi Caja Granadaa ja Caja Murciaa.
CajaSurin tappiot nousivat 596 miljoonaan euroon vuonna 2009. Alkuvuoden 2010 tulos oli 114 miljoonaa euroa pakkasella. Pankin luottotappiot nousivat 8,4 prosenttiin vuonna 2009, kun sen luottotappiot vuonna 2007 olivat vielä alle kahden prosentin tasolla (1,94%). Tappiot tulevat erityisesti säästöpankin sijoituksista kiinteistöbusinekseen: pankin 80 sijoituskohteesta reilut puolet liittyivät rakennusteollisuuteen.
CajaSurin viime lauantaihin asti vallassa ollut pääjohtaja Santiago Gómez Sierra arvioi Expansión-talouslehden haastattelussa 24. toukokuuta, että Espanjan keskuspankin väliintulo oli ainut mahdollisuus CajaSurille, sillä niin vaikea oli fuusioimisprosessi ollut. Hän peräänkuulutti sosiaalista vastuuta pankin työntekijöistä. Heitä on yhteensä noin 3000. Hän korosti, että suurin häviäjä pankin kohtalossa on katolinen kirkko, jolta katoaa omaisuutta, vaikutusvaltaa ja osa sosiaalista hyväntekeväisyysverkostoa.
Espanjan pörssi IBEX reagoi maanantaina 24.5. eli ensimmäisenä pörssipäivänä Espanjan keskuspankin väliintulon jälkeen negatiivisesti. Suurimpien pankkien Santanderin ja BBVA:n kurssit laskivat .