Kenian väestö kasvaa miljoonalla ihmisellä vuodessa

Kenian väestö kasvaa hälyttävää vauhtia ja on nyt lähes 40 miljoonaa. Väestökasvu on yksi suurimmista haasteista maan vakaudelle ja kehitykselle.

Keniassa julkistettiin äskettäin viime vuonna suoritetun väestönlaskennan tulokset. Laskennan mukaan maan väkiluku on noin 38,6 miljoonaa ihmistä, eli tällä hetkellä lähes 40 miljoonaa, sillä väestö on kasvanut viime vuosina noin miljoonalla ihmisellä vuodessa.

Edellisessä, vuoden 1999 laskennassa väestön lukumääräksi saatiin 28,7 miljoonaa ihmistä, ja vuoden 1989 laskennassa 21,4 miljoonaa ihmistä. Kenian itsenäistyessä vuonna 1963 maan väkiluku oli hieman alle 9 miljoonaa.

Nairobilaisia lapsia, kuva: Laura Rantanen Lapsia pelaamassa ja leikkimässä Kiberan slummin kentällä syyskuussa 2010. Kuva: Laura Rantanen

Keniassa naisten keskimääräinen lapsiluku on 4,6 lasta (Nairobi 2,8). Se on laskenut hieman, sillä esimerkiksi vuonna 2006 luku oli 4,9. Syntyvyysaste on 39/1 000 ihmistä, ja keskimääräinen eliniänodote 54 vuotta.

Jos Kenian väestö kasvaa jatkossakin keskimäärin 3 prosenttia vuodessa, kuten viimeisen vuosikymmenen aikana, on maan väkiluku vuonna 2019 noin 52 miljoonaa, ja vuonna 2029 lähes 70 miljoonaa.

Kenian väestöstä noin 25 miljoonaa, eli yli 60 prosenttia, on alle 25-vuotiaita. Nopea väestönkasvu ja väestön nuoruus ovat selvästi maan suurimpia kehityshaasteita. Nuorten suurella määrällä on myös erilaisia poliittisia vaikutuksia. Esimerkiksi seuraavissa, vuoden 2012 vaaleissa maassa on lähes kuusi miljoonaa uutta (tällä hetkellä 16–20-vuotiasta) potentiaalista äänestäjää, jotka olivat liian nuoria äänestämään vuoden 2007 vaaleissa. Lisäksi Kenian äänestäjäluettelossa on noin 12,5 miljoonaa ihmistä - noin 7 miljoonaa vähemmän kuin maassa on yli 18-vuotiaita.      

Kenian kahdeksan provinssin väestömäärät:

Rift Valley, 10 miljoonaa; Eastern, 5,7 milj; Nyanza, 5,4 milj; Central, 4,4 milj; Western, 4,3 milj; Coast, 3,3 milj; Nairobi, 3,1 milj. ja North Eastern 2,3 miljoonaa.

Uudessa perustuslaissa luoduista 47 maakunnasta (county) suurimmat ovat Nairobi (3,1 miljoonaa asukasta), Kakamega (1,7 milj.), Bungoma (1,6 milj.) Kiambu (1,6 milj.), Nakuru (1,6 milj.), Meru (1,4 milj.) Kisii (1,2 milj.) Kilifi (1,1 milj.) ja Machakos (1,1 milj.). Pienimmät maakunnat ovat Lamu, 100 000 asukasta ja Isiolo, 140 000 asukasta.

Onko Keniassa kenialaisia?

Kotitalouksien kyselytutkimuksena toteutetun väestönlaskennan kiistanalaisimpia kysymyksiä on ollut kysymys etniseen ryhmään kuulumisesta, sillä Kenian politiikka on perustunut erittäin vahvasti heimojärjestelmään.

Etnisyyskysymyksellä on merkittäviä poliittisia ja resurssien jakoon liittyviä heijastuksia.

Kenian tilastokeskuksen väestönlaskennan tuloksiin liittyvään tekstiviestipalveluun tulleista kysymyksistä puolet on koskenut etnisten ryhmien suuruutta.

Etnisyyteen liittyneen kysymyksen poisjättämistä ei koskaan harkittu vakavasti, ja tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 suoritetuissa pilottikyselylyissä ihmiset halusivat ilmoittaa oman etnisenryhmänsä. Kysymyksen sisällyttämistä voidaan vastustaa Kenian kansallisen yhtenäisyyden ja integraation perusteella, tai puolustaa kansalliseen ja kehityssuunnitteluun liittyvillä argumenteilla.

Kenian suurimmat etniset ryhmät/heimot:

kikuju, 6,6 miljoonaa; luhya, 5,3 milj; kalenjin, 4,9 milj; luo, 4 milj; kamba, 3,8 milj; somali, 2,4 milj; kisii, 2,2 milj; mijikenda, 2 milj; meru, 1,7 milj; turkana, 1 milj. ja masai 800 000.

Kaiken kaikkiaan Keniassa on 42 heimoa, joista puoleen kuuluu alle 100 000 ihmistä. Kenian talouselämässä vaikutusvaltaisen aasialaisväestön määräksi arvioidaan reilu 50 000 ihmistä.

Ainoastaan noin 600 000 ihmistä ilmoitti väestönlaskennassa olevansa ”kenialainen”, joten koheesio- ja integraatiopolitiikalle riittää tarvetta vielä pitkäksi aikaa. Ulkomailla asuu 2,8 miljoonaa kenialaista.

Yksi suurimmista keskustelua aiheuttaneista kysymyksistä on somaliväestön osuus ja sen kasvuvauhti. Kenian somaliväestö asuu pääosin North-Eastern-provinssissa, jossa ei käytännössä asu muita etnisiä ryhmiä, sekä Nairobissa, jossa somaliväestö asuu hyvin keskittyneesti yhdessä kaupunginosassa (Eastleigh). Vuoden 1989 väestönlaskennassa somalien määräksi saatiin 370 000 ja vuoden 1999 laskennassa hieman alle miljoona. Nyt lukumäärä on siis noin 2,4 miljoonaa.

Teknisiä ja poliittisia ongelmia

Väestönlaskennan alustavat tulokset piti julkistaa kuluvan vuoden alussa, mutta North-Eastern-provinssin tuloksiin liittyneet tekniset ja (turvallisuus-)poliittiset näkökulmat viivyttivät ilmeisesti koko väestönlaskennan tulosten julkistamista.

Laskenta on nyt päätetty tehdä uudestaan suuressa osassa provinssia sekä myös osassa Turkanaa, sillä tulokset poikkeavat huomattavasti kotitalouksien määrään sekä syntyvyys-, kuolleisuus- ja hedelmällisyysasteisiin perustuneista ennusteista. Niissä provinssin asukasmääräksi ennakointiin noin 1,4 miljoonaa.

Kadunvarsijuliste kannustaa kenialaisia oikeudenmukaisuuteen ja yhtenäisyyteen. Kuva: Laura Rantanen Kadunvarsijuliste kannustaa kenialaisia oikeudenmukaisuuteen ja yhtenäisyyteen. Kuva: Laura Rantanen

Vuosien 1999–2009 välillä provinssin asukasmäärä on kasvanut yli 140 prosentilla, eli nelinkertaisesti Kenian keskivertoon verrattuna.

Somaliväestön kasvua 1990-luvulla voidaan selittää osin Somalian sisällissodalla, joka alkoi vuosikymmenen alussa. Viimeisen vuosikymmenen normaalista poikkeavan kasvun syyksi arvioidaan korkea syntyvyysaste, perhesuunnittelun puutteellisuus sekä Somaliasta saapuneet pakolaiset.

Kenian maahanmuuttoministeri on kuitenkin kiistänyt pakolaisten vaikutuksen ja todennut suurimman osan noin 350 000 somalipakolaisesta olevan rekisteröity ja asuvan kolmella Dadaabin pakolaisleirillä.

On kuitenkin selvää, etteivät Kenian viranomaisten lausunnot vastaa aivan totuutta. Muualla kuin North-Eastern -provinssissa asuu väestönlaskennan mukaan ainoastaan noin 70 000 somalia, mutta esimerkiksi jo Nairobin Eastleigh’n somalikaupunginosassa arvioidaan yleisesti asuvan ainakin 200 000 ihmistä, käytännössä pelkästään somaleja. 

Etnisyys määrittää äänestyskäyttäytymisen

Etniseen ryhmään/heimoon kuuluminen määrittää käytännössä kenialaisten äänestyskäyttäytymistä, ja etenkin presidentinvaaleissa suurimpien etnisten ryhmien väliset liittoutumat ovat keskeisessä asemassa.

Elokuun kansanäänestys uudesta perustuslaista vahvisti kenialaisten äänestävän hyvin suuressa määrin etnisen ryhmän ja tämän johtavan poliitikon tai poliitikkojen kantojen mukaan.

Eastern-provinssi oli maan ainoa provinssi, jossa äänet perustuslain puolesta ja vastaan menivät jotakuinkin tasan, minkä on katsottu johtuneen kamba-valtaisen alueen johtopoliitikon, varapresidentti Kalonzo Musyokan häilyvästä kannasta perustuslain suhteen. Muissa provinsseissa äänestettiin selvästi joko perustuslain puolesta tai vastaan.

Väestönlaskennan tulosten julkistamisen jälkeen oman etnisen ryhmän vahvuuden heikkenemisestä ovat olleet huolissaan etenkin pääministeri Raila Odingan edustaman luo-heimon edustajat. Luot ”menettivät” väestönlaskennassa Kenian kolmanneksi suurimman heimon aseman kalenjin-heimolle. Edellisessä, vuoden 1999 väestönlaskennassa luo-heimon ohi ajoivat luhyat.

Jopa ministeritasolta on kannustettu luo-heimoon kuuluvia lisääntymään enemmän. Todellisuudessa muita heimoja pienempi väestömäärän kasvu saattaa selittyä heimon asuttaman läntisen Kenian muuta maata korkeammalla HIV/AIDS-asteella.

Kristityt hallitsevat

Suurin osa Kenian väestöstä, noin 18 miljoonaa, ilmoittaa olevansa uskonnoltaan protestantti, 9 miljoonaa katolinen ja 4,3 miljoonaa muslimi. Muita kristittyjä on 4,5 miljoonaa ja hinduja 53 000.

Miehet muuttavat kaupunkeihin

Kenian väestöstä 67 prosenttia asuu maaseudulla ja 33 prosenttia urbaaneiksi luokitelluilla aluilla. Vuoden 1999 väestönlaskennassa maaseutuväestön osuus oli vielä 75 prosenttia, joten kaupungistumisen vauhtia voidaan pitää kohtalaisena.

Maaseudulla asuu miljoona naista enemmän kuin miestä, joten voidaan arvella miesten muuttavan kaupunkeihin työn perässä vaimojen jäädessä hoitamaan perhettä kotiseudulle. Esimerkiksi Nairobissa asuu 100 000 miestä enemmän kuin naista. Koko Keniassa naisia on 200 000 enemmän kuin miehiä.

Suurimmat kaupungit ovat Nairobi (3,1 miljoonaa asukasta), Mombasa (noin 0,5 milj., suur-Mombasa noin 1 milj.), Kisumu (noin 400 000.) ja Nakuru (300 000). Eldoretin kaupungin ja sen välittömän ympäristön asukasmäärä on noin 400 000, Nyerin 170 000 ja Machakoksen 150 000. Nairobin asukasmäärä on noussut kymmenessä vuodessa miljoonalla.

Kuinka iso on ”Afrikan suurin slummi”?

Väestönlaskennan mukaan Nairobin asukkaista 600 000 asuu slummeissa (informal settlement) ja kaikista kenialaisista 32 prosenttia, mutta luvut ovat jossain määrin kiistanalaisia; esimerkiksi UN-Habitatin tutkimuksen mukaan kenialaisista 40–50 prosenttia asuu slummeissa.

Yksi väestönlaskennan yllätyksistä liittyy Nairobin Kiberan slummin asukasmäärään. Arviot Afrikan suurimmaksi slummiksi sanotun Kiberan asukasmäärästä ovat vaihdelleet suuresti, ja asukasmääräksi on arvioitu kaikkea 500 000 ja yhden miljoonan väliltä.

Kuja Kiberan slummissa, kuva: Laura Rantanen Kujan kulkijoita Kiberan slummissa Nairobissa. Kuva: Laura Rantanen

Väestönlaskennassa Kiberan asukasmääräksi saatiin kuitenkin vain 170 000 ihmistä. Italialaisen tutkijaryhmän viimevuotisen tutkimuksen mukaan Kiberan asukasmäärä voisi olla korkeintaan 250 000 ihmistä.

Keskustelua Kiberan slummin todellisesta asukasmäärästä ei voitane vielä päättää tuoreen väestönlaskennan tulosten perusteella. Lienee selvää, että monet Kiberan asukkaista palasivat maaseudulle kotikyliinsä väestönlaskennan ajaksi samoin kuin tekevät vaalien aikana.

Kannattaa myös muistaa, että Kibera on vain yksi Nairobin lukuisista slummeista.       

Väestönlaskenta kertoo myös koulutustilanteesta

Väestönlaskenta tehtiin elokuussa 2009 noin 130 000 kerääjän voimin. Tavoitteena oli suorittaa kysely Kenian jokaisessa kotitaloudessa. Demografisen, sosioekonomisen ja asumiseen liittyvän tiedon lisäksi laskennassa kerättiin ensimmäistä kertaa tietoa liittyen informaatio- ja kommunikaatiotekniikkaan, maastamuuttoon, vammaisuuteen, koulunkäyntiin, karjanomistukseen sekä syntyneiden ja kuolleiden rekisteröintiin.

Etenkin koulunkäyntiin liittyvät tulokset ovat myönteisiä ja heijastavat vuodesta 2003 lähtien toteutettua ilmaista perusopetusta ja vuodesta 2008 aloitettua ylemmän perusopetuksen (secondary school) tukemista.

Kyselyn mukaan 14 miljoonaa kenialaista käy koulua tai opiskelee eri asteilla. Yli 5-vuotiaista kenialaisista noin kuusi miljoonaa ei ole ikinä käynyt koulua. 6–13-vuotiaita jotka eivät tällä hetkellä käy koulua on lähes kaksi miljoonaa. Kaikista koulua käyvistä ja opiskelevista kenialaisista 7,3 miljoonaa on poikia/miehiä ja 6,8 miljoonaa tyttöjä/naisia. Yliopisto-opiskelijoiden määrä on 200 000, ja erilaisissa keski-asteen kouluissa opiskelee reilut 300 000.

Yliopisto-opiskelijoiden suuri osuus selittyy viime vuosina nopeasti lisääntyneiden yksityisten, hyvin vaihtelevan tasoisten yliopistojen määrällä.

Puhdasta vettä vain harvalla

Kenian vesi- ja sanitaatiotilanne on edelleen heikko. Kolmasosa kotitalouksista saa vetensä kaivoista ja lähteistä, 30 prosenttia vesijohtoverkosta ja 25 prosenttia järvistä ja joista.

Alueelliset erot vesi- ja sanitaatiotilanteessa ovat suuret. Nairobissa vesijohtoverkosta vetensä saa 75 prosenttia kotitalouksista, Victoria-järven rannalla Nyanzassa ja Western-provinsissa alle 10 prosenttia. Viemäriverkkoon kuuluu Kenian kotitalouksista 7,7 prosenttia; Nairobissa hieman alle 50 prosenttia, North-Eastern- provinssissa alle 0,5 prosenttia ja Nyanzassa ja Western-provinssissa noin prosentti.

Kaivo Kenian maaseudulla, kuva: Laura Rantanen Kaivo antaa veden useimmille Kenian maaseudulla. Kuva: Laura Rantanen

75 prosentissa talouksia tarpeet hoidetaan ulkokäymälässä, ja 14 prosentissa ”puskassa”. North-Eastern provinssissa, jossa myös paimentolaisten osuus on hyvin suuri, puskaan turvaudutaan yli 60 prosentissa talouksia.

Arviolta 30 prosenttia kaikista taudeista (esimerkiksi ripuli, punatauti, kolera, lavantauti) on seurausta huonosta vesi- ja sanitaatiotilanteesta.

Suurissa kaupungeissa kuten Nairobissa, Mombasassa ja Kisumussa lähes 20 prosenttia kotitalouksista ostaa vetensä kanistereissa vesikauppiailta. Yleensä vesikauppiaisiin joutuvat turvautumaan slummien asukkaat, jotka joutuvat maksamaan vedestään suhteellisesti muita kaupunkilaisia huomattavasti enemmän.          

Jo kaksi kolmasosaa käyttää kännykkää

Väestönlaskennan mukaan kotitalouksista 74 prosentilla on radio, 28 prosentilla televisio ja 63 prosentilla matkapuhelin (lankapuhelin on noin yhdellä prosentilla). Tietokone on noin 3,6 prosentissa kotitalouksista.

Alueelliset erot ovat suuria: Nairobissa 60 prosenttia kotitalouksista omistaa television, Koillis- ja Pohjois-Keniassa televisio on vain reilulla kolmella prosentilla, ja tietokone alle 0,5 prosentilla talouksista. Näilläkin alueilla matkapuhelin on kuitenkin jo lähes kolmasosassa kotitalouksia (Nairobissa osuus on 90 prosenttia).  

Väestönkasvu syö talouskasvun

Kenian väestönkasvun nopeutta on pidettävä huolestuttavana. Nopea kasvu aiheuttaa paineita sekä maan vakaudelle, turvallisuudelle että kehitykselle.

Jos Kenia aikoo saavuttaa kehitystavoitteensa, olisi sen välttämättä parannettava perhesuunnittelupolitiikkaansa, perhesuunnitteluvälineiden saatavuutta ja saada väestön kasvunopeus hidastumaan.

Kenian köyhyydenvähentämis- ja kehitysohjelma "Vision 2030":n tavoitteena on nostaa Kenia keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa 10 prosentin vuotuisen talouskasvun turvin, mutta lähivuosina maan vuotuisen talouskasvun ennustetaan olevan kuitenkin vain 5–6 prosenttia bkt:sta.

Kasvava väestömäärä merkitsee ehkä lisää kuluttajia ja suurempia markkinoita ja siten kiihdyttää maan taloudellista aktiviteettia – mistä lehtien taloussivuilla on iloittu – mutta pitkällä aikavälillä tilanne tuskin on kestävä, sillä opetukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuurin kehittämiseen tarvitaan yhä enemmän varoja.

Lisäksi miljoonille nuorille olisi löydyttävä työtä.