Kenian talouden näkymät hyviä
Maailmanpankin Nairobin-toimiston kesäkuun alussa julkaisema talousraportti keskittyy Kenian väestökehitykseen ja kaupungistumiseen.
Turning the Tide in Turbulent Times -raportti on perusvireeltään optimistinen. Kuluvan vuoden kasvuennustetta on öljyn ja ruuan hinnan nousun ja kuivuuden takia laskettu, mutta se on edelleen kohtalaiset 4,8 prosenttia (aiempi ennuste 5,3%). Maatalouden osuus Kenian bruttokansantuotteesta on neljännes, joten sateiden vaikutus talouden kasvuun on merkittävä – ja vaikeasti ennustettava.
Vuonna 2012 Kenian talouden ennustetaan kasvavan viisi prosenttia, mutta vaalivuosi saattaa aiheuttaa epävakautta.
Vuonna 2010 Kenian bruttokansantuote kasvoi 5,6 prosenttia. Se oli enemmän kuin Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa keskimäärin, mutta alhaisempi kuin naapurimaissa Itä-Afrikassa (Etiopia 9%, Tansania 7%, Uganda 6,3% ja Ruanda 6,5%). Kenian kasvuluvut ovat selvästi alhaisemmat kuin maan kehitysstrategiassa mainittu 10 prosentin tavoite.
Toisin kuin edellisinä vuosina, talous kasvoi tasaisesti kaikkina vuosineljänneksinä. Myös kolme pääsektoria – maatalous, teollisuus ja palvelut – kasvoivat tasaisesti.
Kenian inflaatio nousi vuonna 2008 ennätyskorkealle, yli 20 prosenttiin, josta se on laskenut jyrkästi keskimäärin viiden prosentin tuntumaan viime vuonna. Viime vuoden lokakuussa inflaatio oli noin neljä prosenttia, mutta tällä hetkellä se on noin 13 prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineen kallistumisen takia inflaatio lähti alkuvuonna jyrkkään nousuun ja saattaa olla lähellä 20 prosenttia.
Keskitulotason maaksi 2019?
Vuoden 2007 joulukuun vaalien jälkeisten väkivaltaisuuksien seurauksena Kenian talouden kasvu romahti noin seitsemästä prosentista muutamaan prosenttiin. Tätä ennen talous oli kasvanut koko 2000-luvun kasvun jäädessä keskimäärin kuitenkin 3,7 prosenttiin.
Uusi vuosikymmenen on alkanut lupaavasti, vaikka kuluvasta vuodesta ennustetaankin vaikeaa.
Maailmanpankki arvioi, että tasaisen kuuden prosentin BKT-kasvun saavuttaminen lähivuosina on Kenialle realistista, minkä seurauksena maa siirtyisi vuonna 2019 keskituloisten maiden ryhmään. Maan henkeä kohti laskettu BKT ylittäisi tuolloin tuhannen Yhdysvaltain dollarin rajan. Tällä hetkellä BKT on noin 750 dollaria henkeä kohti. Jos keskimääräinen talouskasvu pysyy viime vuosikymmenen tasolla eli 3,7 prosentissa, Kenia nousee keskituloisten maiden joukkoon vasta vuonna 2036.
Vientimarkkinat ja tuotevalikoima laajentuneet
Kenian vienti on perinteisesti koostunut maataloustuotteista. Maa näyttää kuitenkin viime vuosina onnistuneen laajentamaan vientituotteiden valikoimaansa teollisuustuotteiden suuntaan. Näiden, esimerkiksi koneiden ja kemikaalien, vienti suuntautuu pääosin Afrikkaan, ja tekstiilien Yhdysvaltoihin.
Kaikkiaan noin puolet viennistä suuntautuu Afrikkaan. Eurooppa on edelleen tärkeä vientimarkkina, mutta esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat pudonneet 10 tärkeimmän vientimaan joukosta.
Kenia on onnistunut laajentamaan vientimaitaan, ja Maailmanpankki pitää sen kykyä päästä uusille vientimarkkinoille hyvänä. Yksi esimerkki viennin muutoksista on se, etteivät tärkeimmän vientituotteen teen päämarkkina-alue ole enää Iso-Britannia, vaan Egypti ja Pakistan. Tärkeimpinä valuuttatulojen lähteinä jatkavat tee, turismi, kukat ja hedelmät.
Maailmanpankki arvioi Kenian talousnäkymät hyviksi keskipitkällä aikavälillä. Infrastruktuurin parantamiseen tehdyt investoinnit alkavat kantaa hedelmää, maan suhteellisen kehittynyt IT-sektori heijastuu jo muillekin toimialoille ja Itä-Afrikan integraation hyödyt nousevat esiin.
Huono infrastruktuuri on Kenian suurimpia haasteita. Pankin arvion mukaan Kenialla on kaikki mahdollisuudet tulla yhdeksi Afrikan teollisuustuotannon keskuksista sijaintinsa ja työvoimansa takia.Infrastruktuurin – etenkin Mombasan sataman – ja investonti-ilmapiirin on kuitenkin parannuttava.
Väestökehityksen ja kaupungistumisen suhteen Kenia on suurten muutosten edessä. Maan väkiluku on tällä hetkellä noin 40 miljoonaa, mutta se kasvaa yli miljoonalla ihmisellä vuodessa – tai 3 000 ihmisellä päivässä.
Työikäisten määrä kasvaa
Vuonna 2030 maan väkiluvun ennustetaan olevan 60 miljoonaa, ja vuonna 2040 kenialaisia arvioidaan olevan 75 miljoonaa. Tällöin se olisi maailman 21. suurin maa.
Nopea väestönkasvu ja nuori väestö nähdään yleensä haasteena. Maailmanpankki tarkastelee asiaa kuitenkin myönteiseltä kannalta ja pitkällä tähtäimellä: tulevaisuudessa väestön kasvu ei johdu enää lapsien määrästä, vaan siitä, että kenialaisten terveys on parantunut ja he elävät kauemmin. Myös heidän koulutustasonsa on kohonnut ja lapsia hankitaan vähemmän.
Vuosien 1978–2008 aikana perheiden keskimääräinen lapsiluku laski 8,1:stä 4,8:teen, ja parin vuosikymmenen kuluttua luku on jo alle kolme.
Kehitys johtaa työikäisten määrän nousuun ja huoltosuhteen laskemiseen. Vuonna 2030 työikäisiä arvioidaan olevan 40 miljoonaa 63 miljoonan väestöstä.
Demografisen muutoksen ohella Kenia kaupungistuu kovaa vauhtia. Maalta kaupunkeihin muuttaa joka vuosi 250 000 ihmistä, ja esimerkiksi Nairobissa vain yksi neljästä on syntynyt kaupungissa.
Kaupungin asukasmäärän odotetaan lisääntyvän kahdella miljoonalla vuoteen 2020 mennessä, ja varovaisten arvioiden kolmannes kaupungin asukkaista – miljoona ihmistä – asuu jo nyt slummeissa.
Tällä hetkellä 30 prosenttia Kenian väestöstä asuu kaupungeissa. Vuosikymmenen lopulla jo lähes 40 prosenttia, ja vuonna 2033 jo puolet kenialaisista asuu arvioiden mukaan kaupungeissa.
Nairobi ja Mombasa talouden keskukset
Tutkimusten mukaan BKT ja kaupungistuminen korreloivat vahvasti, ja globaalissa vertailussa Kenian kaupungistumisasteen pitäisi jo tällä hetkellä olla 35 prosenttia. Yleensä talouskasvu kiihdyttää kaupungistumista ja kaupungistuminen talouskasvua, mutta pelkkä kaupungistuminen ei yksin ole riittävä edellytys kehitykselle.
Keniassa viime vuosikymmenten kaupungistuminen on tapahtunut samaan aikaan heikon talouskasvun ja vähäisen teollistumisen kanssa (teollisuustuotannon osuus BKT:sta on vain 11 prosenttia). Tämä on Kenian keskeisimpiä haasteita.
Talouden keskuksia ovat Nairobi ja Mombasa, joissa asuu kymmenesosa maan väestöstä, mutta joiden osuus palkkatuloista on 40 prosenttia. Ne ovat jatkossakin kasvun vetureita, mutta samalla myös keskikokoisia kaupunkeja on kehitettävä. Niihin kuuluu Nakuru, joka on maailman nopeimmin kasvavia kaupunkeja: asukkaita on nyt 300 000, vuonna 2020 jo 500 000.
Maailmanpankki suosittelee Kenialle kahteen keskukseen – Nairobi ja Mombasa – perustavaa kehitys- ja kasvumallia.
Ongelmana on se, että Nairobi on Itä-Afrikan alueen tuotannon ja palvelujen keskus, jonka teollisuustuotannon vienti suuntautuu pääasiassa Itä-Afrikkaan. Mombasassa puolestaan on vähän vientiteollisuutta, vaikka siellä on alueen tärkein satama. Nairobista rannikolle on matkaa noin 500 kilometriä, ja satama on suhteellisen tehoton.
Esimerkiksi Nairobin ja Japanin välinen niin kutsuttu taloudellinen etäisyys on arviolta 47 päivää. Kaiken kaikkiaan Mombasalla, toisin kun Nairobilla, olisi satamansa ansiosta kaikki edellytykset muodostua globaaleille markkinoille tarkoitettuja tuotteiden tuotantopaikaksi, mutta se nyt kärsii stagnaatiosta.
Jussi Laurikainen
Kirjoittaja työskentelee kehitysyhteistyön erityisasiantuntijana Suomen Nairobin-suurlähetystössä.
- Katso Maailmanpankin videoraportti Kenya Economic Update: Turning the Tide in Turbulent Times YouTubesta: http://www.youtube.com/watch?v=5MC1_R3KWbc(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)