Kenian muutostrendejä

Kenian vienti on perinteisesti koostunut maataloustuotteista, mutta nyt laajennutaan myös teollisuustuotteiden suuntaan. Noin puolet viennistä suuntautuu Afrikkaan.Väestö kasvaa ja kaupungistuu mikä on Maailmanpankin näkökulmasta paitsi haaste myös taloudellinen mahdollisuus jos kaupungit kehittyvät. Pankin arvion mukaan Kenialla on kaikki mahdollisuudet tulla yhdeksi Afrikan teollisuustuotannon keskuksista sijaintinsa ja työvoimansa takia, mutta infrastruktuurin (etenkin Mombasan sataman) ja investonti-ilmapiirin on vielä parannuttava.

World Bankin Nairobi toimisto julkaisi 2.6.2011 katsauksen Kenian taloudelliseen tilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. Kyseessä oli järjestyksessä neljäs puolivuosittain julkaistavista uudenlaisista raporteista, jotka normaalin taloustilanteen ohella keskittyvät joka kerta eri teemoihin. Tällä kertaa erikoistarkastelun alle ovat Kenian demografinen kehitys ja urbanisoituminen. Aiemmissa raporteissa on tarkasteltu mm. Mombasan sataman merkitystä ja mobiilisektoria.

Kasvuennuste noin viisi prosenttia

Tuorein raportti ”Turning the Tide in Turbulent Times” (liitteenä) on vuoden 2010 lopun hyvin optimistista raporttia varovaisempi, mutta perusvire on kuitenkin optimistinen. Kuluvan vuoden kasvuennustetta on öljyn ja ruuan hinnan nousun ja kuivuuden takia laskettu, mutta se on edelleen hyvin kohtuulliset 4,8 prosenttia (aiempi ennuste 5,3 %). Maatalouden osuus Kenian bkt:stä on neljännes, joten sa-teiden vaikutus talouden ja kasvuun on merkittävä ja vaikeasti ennustettava. Tämän vuoden ns. pitkät sateet (maalis-toukokuu) jäivät huonoiksi. Vuonna 2012 Kenian talouden ennustetaan kasvavan 5 prosenttia, mutta kyseessä on myös vaalivuosi, mikä saattaa aiheuttaa epävakautta.

Vuonna 2010 Kenian bkt kasvoi 5,6 prosenttia, mikä oli enemmän kuin Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa keskimäärin, mutta alhaisempi kuin naapurimaissa Itä-Afrikassa (Etiopia 9 %, Tansania 7%, Uganda 6,3% ja Ruanda 6,5). Kenian kasvuluvut ovat myös selvästi alhaisemmat kuin maan kehitys-strategiassa ”Vision 2030” mainittu 10 prosentin tavoite. Vuoden 2010 kasvusta voidaan nostaa esille kaksi positiivista seikkaa: toisin kuin edellisinä vuosina, niin talous kasvoi tasaisesti kaikkina vuosinel-jänneksinä. Lisäksi edellistä vuosista poiketen kolme pääsektoria (maatalous, teollisuus ja palvelut) kasvoivat kaikki tasaisesti. Kenian inflaatio nousi vuonna 2008 ennätyskorkealle, yli 20 prosenttiin, josta se on laskenut jyrkästi keskimäärin 5 prosentin tuntumaan viime vuonna. Viime vuoden lokakuussa inflaation oli noin 4 %, mutta tällä hetkellä se on n. 13 prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineen kallistumisen takia inflaation lähti alkuvuonna jyrkkää nousuun saattaen olla lähellä 20 prosenttia.

Vuoden 2007 joulukuun vaalien jälkeisten väkivaltaisuuksien seurauksena Kenian talouden kasvu romahti noin 7 prosentista muutamaan prosenttiin. Tätä ennen talous oli kasvanut koko 2000-luvun kasvun jäädessä keskimäärin kuitenkin 3,7 prosenttiin. Uusi vuosikymmenen on kuitenkin alkanut lu-paavasti, vaikka kuluvasta vuodesta ennustetaankin vaikeaa. Maailmanpankki arvio, että tasaisen kuuden prosentin bkt-kasvun saavuttaminen lähivuosina on Kenialle realistista, mikä seurauksena maa siirtyisi vuonna 2019 keskituloisten maiden kastiin eli maan bkt per asukas-tunnusluku ylittäisi 1000 US dollarin rajan (tällä hetkellä noin 750 USD). Jos taas keskimääräinen talouskasvu pysyy viime vuosikymmenen tasolla eli 3,7 nousee Kenian keskituloisten maiden joukkoon vasta vuonna 2036.

Viennin rakenne monipuolistuu

Kenian vienti on perinteisesti koostunut maataloustuotteista, mutta näyttää siltä, että maa olisi viime vuosina onnistunut jonkin verran laajentamaan vientituotteiden skaalaa teollisuustuotteiden suuntaan. Näiden, esim. koneiden ja kemikaalien vienti suuntautuu pääosin Afrikkaan, ja tekstiilien Yhdysvaltoihin.

Kaiken kaikkiaan noin puolet maan viennistä suuntautuu Afrikkaan. Eurooppa on edelleen tärkeä viennin kohde, mutta esim. Saksa ja Ranska ovat pudonneet 10 tärkeimmän vientimaan joukosta. Kenia on onnistunut hyvin laajentamaan vientimaitaan ja Maailmanpankki arvio sen kyvyn päästä uusille vientimarkkinoille hyväksi. Yksi esimerkki viennin muutoksista on se, etteivät teen - tärkeimmän vientitulojen lähteen- päämarkkinat enää ole Iso-Britannia, vaan Egypti ja Pakistan. Tärkeimpinä va-luuttatulojen lähteinä jatkavat tee, turismi, kukat ja hedelmät.

Maailmanpankki arvioi Kenian talousnäkymät hyviksi keskipitkällä aikavälillä. Infrastruktuurin parantamiseen tehdyt investoinnit alkavat kantaa hedelmää, maan suhteellisen kehittynyt ICT-sektori heijastuu jo muillekin sektoreille ja EAC:n integraation hyödyt nousevat esiin. Huono infrastruktuuri on kuitenkin tällä hetkellä Kenian suurimpia haasteita.

Pankin arvion mukaan Kenialla on kaikki mahdollisuudet tulla yhdeksi Afrikan teollisuustuotannon keskuksista sijaintinsa ja työvoimansa takia, mutta infrastruktuurin (etenkin Mombasan sataman) ja investonti-ilmapiirin on vielä parannuttava.

Urbanisaation kaksi puolta - hyvä ja huono

Raportin erikoisteemana on tällä kertaa demokrafinen kehitys ja kaupungistuminen, joiden suhteen Kenia on suurten muutosten edessä. Maan väestömäärä on tällä hetkellä noin 40 miljoonaa, mutta se kasvaa yli miljoonalla ihmisellä vuodessa- tai 3000 ihmisellä päivässä.

Vuonna 2030 maan väkiluvun ennustetaan olevan 60 miljoonaa ja vuonna 2040 kenialaisia olisi 75 miljoonaa, ja se olisi maailman 21. suurin maa. Nopea väestön kasvu ja väestön nuoruus nähdään yleensä suurena haasteena, mutta Maailmanpankki tarkastelee asiaan positiivisemmalta kannalta ja pidemmällä tähtäimellä: tulevai-suudessa väestön kasvukasvu ei johdu enää lapsien määrästä, vaan kenialaisten terveys on parantunut ja he elävät kauemmin, heidän koulutustasonsa on kohonnut ja lapsia hankitaan vähemmän. Vuosien 1978-2008 välillä perheiden keskimääräinen lapsiluku laski 8,1:stä 4,8:teen, ja parin vuosikymmenen kuluttua luku on jo alle 3. Kehitys johtaa työikäisten määrän nousuun ja huoltosuhteen laskemiseen. Esim. 2030 työikäisiä olisi 40 miljoonaa 63 miljoonan väestöstä.

Demokrafisen muutoksen ohella Kenia kaupungistuu kovaa vauhtia. Maalta kaupunkeihin muuttaa joka vuosi 250 000 ihmistä, ja esim. Nairobin asukkaista vain yksi neljästä on syntynyt kaupungissa. Kaupungin asukasmäärän odotetaan lisääntyvä kahdella miljoonalla vuoteen 2020 mennessä, ja varovaisten arvioiden kolmannes kaupungin asukkaista - miljoona ihmistä – asuu jo nyt slummeissa. Tällä hetkellä 30 % Kenian väestöstä asuu kaupungeissa.

Vuosikymmenen lopulla jo lähes 40 prosenttia, ja vuonna 2033 jo puolet kenialaisista asuu arvioiden mukaan kaupungeissa. Tutkimusten mukaan bkt ja kaupungistuminen korreloivat vahvasti, ja globaalissa vertailussa Kenian kaupungistumisasteen pitäisi jo tällä hetkellä olla 35 %. Kuten tiedetään, niin yleensä talouskasvu kiihdyttää kau-pungistumista ja kaupungistuminen talouskasvua, mutta pelkkä kaupungistuminen ei yksin ole riittävä edellytys kehitykselle. Keniassa viimeisten vuosikymmenten urbanisaatio on tapahtunut samaan aikaan heikon talouskasvun ja vähäisen teollistumisen kanssa (teollisuustuotannon osuus bkt:sta on vain 11 prosenttia). Tässä on Kenian keskeisimpiä haasteita.

Mombasa jää alle potentiaalin

Tällä hetkellä talouden keskuksia ovat Nairobi ja Mombasa, joissa asuu 10 maan väestöstä, mutta joiden osuus palkkatuloista on 40 %. Nämä kaupungit ovat jatkossakin kasvun vetureita, mutta samalla myös keskikokoisia kaupunkeja pitäisi kehittää. Yksi näistä on Nakuru, joka on uksi maailman no-peimmin kasvavista kaupungeista (asukkaita nyt 300 000, vuonna 2020 jo 500 000). Maailmanpankki suosittelee Kenialle kahteen keskukseen – Nairobi ja Mombasa - perustavaa kehitys- ja kasvumallia.

Tällä hetkellä ongelmana on se, että Nairobi on Itä-Afrikan alueen tuotannon ja palvelujen keskus, jonka teollisuustuotannon vienti suuntautuu pääasiassa Itä-Afrikkaan, kun taas Mombasassa on vähän vientiteollisuutta, vaikka siellä on alueen tärkein satama. Nairobista rannikolle on matkaa noin 500 km, ja lisäksi satama on suhteellisen tehoton. Arvioiden mukaan esim. Nairobin ja Japanin välinen ns. taloudellinen etäisyys on 47 päivää. Kaiken kaikkiaan Mombasalla, toisin kun Nairobilla, olisi satamansa ansiosta kaikki edellytykset muodostu globaaleille markkinoille tarkoitettuja tuotteiden tuo-tantopaikaksi kun se nyt kärsii stagnaatiosta.