Kehitystä Suomen ja Islannin välisessä kaupassa

Islannin tavaroiden ja palvelujen ulkomaankauppatase oli viime vuonna reilusti ylijäämäinen niin kun edellisenä vuonnakin. Tavaravienti Islannista kasvoi viime vuonna 6,1 % ja tuonti vastaavasti 12 %.

Palvelujen ulkomaankauppa on kuitenkin se, joka tuo ylijäämää kauppataseeseen. Islanti kaksinkertaisti viime vuonna vientinsä Suomeen edellisvuoteen verrattuna. Suomen vienti Islantiin taas jatkoi maltillista kasvua (6 %). Suomen ja Islannin välinen kauppatase on edelleen Suomelle reilusti ylijäämäinen.

Islannin ulkomaankauppakehitys

Viime vuoden alustavien lukujen mukaan Islannin tavaroiden ja palvelujen ulkomaankaupan tase oli ylijäämäinen. Tavaranviennin arvo oli 4,36 mrd. EUR ja tavaratuonnin arvo oli 4,57 mrd. EUR, eli 0,21 mrd. EUR alijäämäinen. Edellisenä vuonna tavarakaupan tase oli 29 MEUR ylijäämäinen. Mutta viime vuoden palvelujen ylijäämä oli 1,33 mrd. EUR. Kun otetaan huomioon tavaroiden sekä palvelujen vienti oli kauppatase viime vuonna 1,08 mrd. EUR ylijäämäinen. Vuonna 2014 palvelujen viennin kohdalla oli ylijäämää 0,87 mrd. EUR.

Islannin tavaravienti 2015 kasvoi edellisen vuoden verrattuna 6,1 % (249 MEUR). Jalosteiden osuus viennistä oli n. 53 % ja sen arvo oli 6,8 % korkeampi kuin edellisenä vuonna. Kyseessä on lähinnä alumiini, jonka osuus jalosteista on 72 %. Kalatuotteiden osuus oli n. 42 % viennistä ja arvo oli kasvanut 8.5 % viime vuoteen verrattuna. Kalatuotteista 20 % on tuoretta kalaa, 12 % on suolattua tai kuivattua, 12 % on pakastettua ja 11 % on kalajauhoja. Kalajauhojen vienti kasvoi viime vuonna, samalla kun kokonaisena pakastetun kalan vienti laski. Valtaosa viennistä (noin 80 %) suuntautuu ETA-alueelle.

Tuonti Islantiin 2015 kasvoi edellisen vuoden verrattuna 12,0 % (489 MEUR). Tuonti Islantiin oli viime vuonna 28 % teollisuustuotteita, 21 % investointihyödykkeitä, 15 % kuljetusvälineitä, 13 % polttoaineita ja 12 % kulutustavaroita. Tuonnin kasvu johtui enimmäkseen teollisuustuotteiden tuonnista sekä lentokoneista. Polttoaineiden tuonti taas laski.

Suomen ja Islannin välisen kaupankäynnin kehitys

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen ja Islannin keskeinen kauppa on vaatimatonta. Norja on Islannin tärkeimpiä tuojamaita, ja muiden Pohjoismaiden kauppa Suomen kanssa taas ylittää moninkertaisesti Islannin. Suomen ja Islannin välinen kauppatase on Suomelle ylijäämäinen. Tuojamaana Suomi sijoittui vuonna 2015 sijalle 24 ja vientimaana sijalle 29.

Viennin ja tuonnin kehitys MEUR (Lähde: Suomen Tulli, SITC)

Vuonna 2015 Suomen vienti Islantiin kasvoi 6 % ja sen arvo oli 35,3 MEUR. Kasvua oli 2 MEUR ver-rattuna vuoteen 2014, jolloin vienti oli 33,3 MEUR. Viennin kasvu oli maltillisempaa kuin vuonna 2014 jolloin se oli 21 %. Tuonti Islannista Suomeen kaksinkertaistui, mutta Suomen ja Islannin välinen kauppatase on edelleen Suomelle reilusti ylijäämäinen.

Vuonna 2015 tuonti Islannista Suomeen oli 17,6 MEUR ja vuonna 2014 se oli 8,5 MEUR, kasvua oli siten 9,1 MEUR. Ennen Islannin talouskriisiä 2008 Suomen vienti Islantiin oli vuonna 2007 noin 57,1 MEUR ja tuonti Islannista noin 17,9 MEUR. Kaupallisissa suhteissa tapahtui merkittävää laskua vuosien 2007 ja 2013 välillä, erityisesti Suomen viennin osalta, joka lähes puolittui. Vuonna 2007 Suomen vienti Islantiin oli laaja-alaisempaa ja usealla alalla varsin korkealla tasolla. Lasku on pari vuotta sitten taittunut ja tuonti Islannista on nyt melkein samoissa luvuissa kun ennen kriisiä. Vientimme Islantiin on kuitenkin vielä selvästi vähäisempää kuin ennen kriisiä.

Vienti Islantiin

Suomen tärkeimmät vientituotteet käsittävät koneita ja kuljetusvälineitä (n. 31 %), paperi- ja puutavaraa (n. 18 %) sekä muovituotteita (n. 12 %). Suomen vienti Islantiin jatkoi maltillista kasvua miltei kaikkien vientituotteiden kohdalla. Puutavaran ja korkin kohdalla vienti supistui viime vuonna noin 1MEUR.

Merkittävimmän viennin kehitys Suomesta Islantiin 1000 e (Lähde: Suomen Tulli, SITC)

Tuonti Islannista

Islannin tärkeimpiä vientituotteita Suomeen taas olivat rehuaineet (n. 40 %), metallit (n. 16 %), kala ja kalavalmisteet (n. 13 %) sekä maitotaloustuotteet ja munat (n. 13 %). Merkittävin muutos tuonnissa Islannista näkyi viime vuonna rehuaineiden kohdalla. Rehuaineiden tuonti Islannista moninkertaistui ja oli viime vuonna 7,1 MEUR. Rehuaineet jota tuodaan Islannista, ovat kalajauhoja jota on tehty kaloista jota olisi ennen pakastettu ja myyty Venäjälle. Venäjän vastapakotteiden takia kaloille ei ole löytynyt markkinoita.

Metallien vienti kasvoi tuntuvasti ja kyseessä on Islannissa tuotettua alumiinia. Maitotaloustuotteiden myynti Suomeen jatkoi kasvuaan Skyrin suosion mukana. Islannin Skyrin isoimmat markkinat löytyvät Suomesta. Vuonna 2016 Skyrin tuottajat etsivät uusia markkinoita, ja Islannista tuotettu Skyr viedään uusille markkinoille esim. Britanniaan. Suomen kaupoista löytyy tietojemme mukaan jatkossa Tanskassa tuotettua Skyriä.

Merkittävimmän tuonnin kehitys Islannista Suomeen 1000e (Lähde: Suomen Tulli, SITC)

Teksti ja taulukot: Christa Blomberg, Suomen suurlähetystö, Reykjavík