Kazakstanin uusi ympäristölaki ohjaa saastuttavat yritykset parhaan saatavilla olevan teknologian käyttöönottoon
Kazakstanin uusi ympäristölaki tuli voimaan 1.7.2021. Tavoitteena on vähentää päästöjä ja tehdä Kazakstanista hiilineutraali valtio vuoteen 2060 mennessä. Uusi ympäristölaki edistää saasteita vähentävän teknologian käyttöönottoa ja lisää ympäristövaikutusten valvontaa. Suurennuslasin alla ovat etenkin 50 suurinta Kazakstanissa toimivaa yritystä, jotka tuottavat 80% maan päästöistä. Uudella lainsäädännöllä halutaan näiden yritysten ottavan käyttöönsä parhaan saatavilla olevan teknologian (BAT) ratkaisuja siirtymäajan puitteissa. Jos yritykset eivät noudata uutta lainsäädäntöä, uhkana ovat monikertaisesti nousevat sakot ja päästömaksut. Ottaen huomioon ympäristölain velvoittaman päästöjen seurantajärjestelmien sekä muun BAT-teknologian käyttöönoton saattavat uudistukset tarjota uusia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, joilta löytyy osaamista esimerkiksi energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön sekä tietoliikenteen ja digitaalisten ratkaisujen aloilta. Kazakstanissa kootaan paraikaa listaa yrityksistä, jotka saavat tarjota BAT-ratkaisuja ympäristölain puitteissa.
Uusi ympäristölaki korjaa vanhan heikkouksia
Kazakstanin edellinen ympäristölaki on peräisin vuodelta 2007. Vanhan ympäristölain suureksi ongelmaksi nähdään, että ympäristöä käyttävillä yrityksillä on ollut oikeus valita toiminnalleen joko laaja ympäristölupa, tai pelkkä ympäristöpäästölupa. Laajempi ympäristölupa olisi antanut tehokkaammat keinot ympäristöpäästöjen suitsemiseen, mutta kyseinen lupa on vaatinut parhaan käytössä olevan teknologian käyttöönottoa (englanniksi BAT, best available technology) ja on siksi ollut yritysten kannalta työläämpi vaihtoehto. BAT:lla viitataan teknologiaan, jonka tarkoitus on vähentää yrityksen tuottamia ympäristövaikutuksia. Sillä tarkoitetaan paitsi vihreää teknologiaa, mutta myös muuta toimintaa, jolla on vaikutus ympäristöön.
Mahdollisuus valita laajan ympäristöluvan ja päästöluvan välillä on johtanut siihen, että yritykset ovat voineet uuden teknologian sijasta maksaa oikeudesta päästää enemmän hiilidioksidia ilmakehään. Tämä on ollut yritysten kannalta kannattava valinta erityisesti, jos päästöoikeuksien hinta on ollut alhainen.
Erityisen ongelmallisiksi on nähty suuret, usein kansainväliset yritykset. Näissä Kazakstanissa toimivista yrityksistä 50 suurinta muodostavat 80 prosenttia maan päästöistä, ja ne koostuvat kaivos- ja metallurgia-alan, lämpö- ja virrankäyttöteknologian, öljy- ja kaasualan, sekä kemikaalialan yrityksistä. Kazakstanin tavoite on näiden yritysten viherryttäminen. Esimerkiksi Kazakstanin ekologian, geologian ja luonnonvaraministeri Magzum Mirzagalijev on todennut vanhan lain mahdollistaneen luonnon vahingoittamisen ja sakkojen väistelyn lippulaivayritysten toimesta. Uuden lainsäädännön myötä saastuttamisesta pyritään tekemään taloudellisesti niin epäkannattavaa, etteivät yritykset siihen ryhdy.
Uusi ympäristölaki puuttuu suuryritysten toimintaan tekemällä laajan ympäristöluvan pakolliseksi tietyillä sektoreilla toimiville yrityksille. Uudessa laissa yritykset jaetaan neljään eri kategoriaan sen perusteella, kuinka paljon niiden toiminta vaikuttaa ympäristöön. Ensimmäisessä kategoriassa ovat yritykset, joiden toiminnalla on huomattava vaikutus ympäristöön. Esimerkiksi hiilivetyjen tuottaminen ja prosessointi (mm. öljynjalostamot) ovat toimintaa, jolla on ympäristön kannalta huomattava vaikutus. Näiden yritysten on uuden ympäristölain myötä pakko hankkia laajempi ympäristölupa, ja siirtyä ottamaan käyttöön parasta saatavilla olevaa teknologiaa.
Toiseen kategoriaan lukeutuvat yritykset, joilla on kohtalainen vaikutus ympäristöön. Näiden yritysten on hankittava ympäristövaikutuslupa, johon sisältyy tietyt ehdot yritystoiminnalle: 1) standardit ympäristöpäästöille; 2) rajoitukset jätteenkertymiselle, suunnitelmat jätteenkäsittelylle sekä rajoitukset jätteen loppusijoittamiselle, mikäli yrityksellä on käytössä oma kaatopaikka; ja 3) ylipäätään ympäristöä koskeva toimintasuunnitelma luvan voimassaolon ajaksi. Ympäristövaikutuslupa on voimassa maksimissaan 10 vuotta.
Kolmannen ja neljännen kategorian yritykset, joiden toiminnan vaikutus ympäristöön on pieni tai minimaalinen, ovat vapautettuja ympäristölupien hankinnasta. Kolmannen kategorian yritysten täytyy kuitenkin toimittaa selvitys toimintansa ympäristövaikutuksista paikalliselle toimeenpanevalle viranomaiselle, kun neljännen kategorian yrityksillä ei ole mitään velvoitteita.
Uuden ympäristölain keskeiset uudistukset
Uusi ympäristölaki asettaa keskeisiä uudistuksia, joiden on tarkoitus paitsi saada yritykset ottamaan yhä etenevissä määrin käyttöön parasta saatavilla olevaa teknologiaa, myös vahvistaa ympäristölain valvontaa ja noudattamista. Tärkein uutta lainsäädäntöä ohjaava innovaatio on juurikin ”saastuttaja maksaa ja korjaa” -periaate. Tällä periaatteella on kaksi tärkeää toimintoa: ennaltaehkäistä ympäristövahinkoja sekä elvyttää saastunutta luontoa. Ennaltaehkäisy tapahtuu parhaan käytössä olevan teknologian käyttöönotolla ja valvonnalla, laajan ympäristöluvan pakollisella hankinnalla ja valtion asettamilla taloudellisilla kannustimilla. Elpyminen tapahtuu pakottamalla saastuttaja korjaamaan aiheuttamansa vahingon, joko tuntuvilla ja eksponentiaalisesti kasvavilla sakoilla tai tarpeen tullen yrityksen omaisuuden likvidoinnilla.
Parhaan saatavilla olevan teknologian käyttöönoton on tarkoitus tapahtua vuodesta 2025 alkaen. Yrityksille annetaan tilanteesta riippuen maksimissaan 10 vuoden aikaikkuna teknologian käyttöönottoon ja yritysten edistystä käyttöönotossa valvotaan. Käyttöönottoon kannustetaan lisäksi erilaisin kannustimin ja rangaistuksin. Esimerkiksi yritys, joka ottaa käyttöönsä päästöjä vähentävää teknologiaa, vapautuu päästömaksuista. Jos yritys taas ei ota tuota teknologiaa käyttöönsä, sen päästömaksut voivat nousta 2-, 4- tai 8-kertaisiksi. Maksu on sitä suurempi, mitä myöhemmin teknologia otetaan käyttöön: kun 2025 lähtien maksu on vielä 2-kertainen, 2031 lähtien se on noussut 8-kertaiseksi.
Lisäksi päästömaksuista saatuja tuloja pyritään kohdentamaan tehokkaammin relevantteihin kohteisiin. Kun valtiolle kerätyistä päästömaksuista käytettiin paikallisella tasolla aikaisemmin vain noin 30 – 50 prosenttia ympäristöä suojeleviin toimenpiteisiin, 2022 alkaen lainmukaisesti 100 prosenttia maksuista menee näihin toimenpiteisiin, kuten maisemointiin ja jätevesipuhdistamojen rakentamiseen sekä kehitystyöhön.
Aikaisemmassa lainsäädännössä ympäristövaikutusten arviointimenetelmien huomattiin pitävän sisällään monia puutteita. Aikaisemmin yrityksiä ei jaoteltu kategorioihin niiden toiminnasta koituvien ympäristövaikutuksien laajuuden mukaan, vaan kaikkia käsiteltiin yhtenä könttänä. Nyt arviointia on täsmennetty listaamalla kaikki toiminta, joka vaatii ympäristövaikutusten arviointia sekä mihin arvioinnin tulisi keskittyä kulloisessakin toiminnassa. Helmikuusta 2021 alkaen viranomaiset ovat suorittaneet kenttätarkastuksia 50 suurimpaan yritykseen paikallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden kera.
Uusi laki kehittää valtion valvonta- ja ohjausmekanismeja, jotta yritysten ympäristövaikutuksia voidaan kontrolloida tehokkaammin. Uusi automaattinen päästöjen seurantajärjestelmä, joka oli aikaisemmin vapaaehtoinen, on nyt pakollinen ensimmäisen kategorian yrityksillä. Ensimmäisen kategorian yritysten tulee lähettää tietoa verkossa suoraan ekologian, geologian ja luonnonvaraministeriölle. Tällä muutoksella on tarkoitus auttaa reagoimaan väärinkäytöksiin ajoissa sekä pitämään kansalaiset jatkuvasti ajan tasalla koskien esimerkiksi ilmanlaatua.
Ympäristörikkeistä voidaan lisäksi tuomita hallinnolliseen vastuuseen kolme vuotta rikkeen suorittamispäivämäärästä, jos kyseessä on oikeushenkilö, ja yksi vuosi jos kyseessä luonnollinen henkilö. Aiemmat aikahaarukat olivat vuosi oikeudelliselle, ja kaksi kuukautta luonnolliselle henkilölle.
Useiden laittomien kaatopaikkojen kuriin saamiseksi jätehuoltoa kehitetään valtionsääntelyä lisäämällä: jätteitä käsittelevien yritysten tulee olla lisensoituja toimijoita, jotta niiden toimintaa voidaan tarkkailla. Vuoden 2020 aikana tunnistettiin jopa yli 7000 laitonta kaatopaikkaa, joiden kontrolloitiin ja säätelyyn ei aikaisemmin valtiolla ollut tarvittavia työkaluja. Lisensointi tuo mukanaan mahdollisesti muita ongelmia, sillä monelle toimijalle se tuo runsaasti lisätyötä.
Ottaen huomioon ympäristölain velvoittaman päästöjen seurantajärjestelmien sekä muun BAT-teknologian käyttöönoton saattavat uudistukset tarjota uusia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, joilta löytyy osaamista esimerkiksi energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön sekä tietoliikenteen ja digitaalisten ratkaisujen aloilta. Myös talvisin paikoin jäätäväksi (-30°C – 40°C) muuttuvat kelit voivat avata tilaisuuksia arktiselle osaamiselle, erityisesti rakennettaessa BAT-soveltuvaa infrastruktuuria.
Mahdollisuuksia suomalaisyrityksille
Kazakstanissa toimiva International Green Technologies and Investment Projects Center (IGTIPC), jonka tehtäviin kuuluu vihreän teknologian käyttöönoton edistäminen, on vastuussa kazakstanilaisten suuryritysten toiminnan auditoimisesta sekä soveltuvien BAT-ratkaisujen kartoittamisesta. Käytännössä IGTIPC koostaa listaa yrityksistä, ml. ulkomaalaisten yritykset, joiden tarjoamat palvelut ja teknologia hyväksytään BAT-kategoriaan. Vain listalle kuuluvat yritykset saavat tarjota BAT-ratkaisuja ympäristölain puitteissa. Suurlähetystö tulee järjestämään suomalaisyrityksille tapaamisen IGTIPC:in kanssa, jotta halukkaat yritykset voivat listautua BAT-ratkaisujen tarjoajiksi. Listalle pääsemisen toivotaan tuovan avauksia suuryritysten hankintoihin.
Suurlähetystö tulee järjestämään alkusyksystä suomalaisyrityksille tapaamisen IGTIPC:in kanssa, jotta halukkaat yritykset voivat listautua BAT-ratkaisujen tarjoajiksi. Listalle pääsemisen toivotaan tuovan avauksia suuryritysten hankintoihin. Jos yrityksesi on kiinnostunut osallistumaan tapaamiseen, olethan yhteydessä suurlähetystön TF-koordinaattoriin osoitteeseen kaisa.standish(at)formin.fi.