Kazakstanin teollistumiskehitys tarjoaa lisämahdollisuuksia koulutusviennille
Suomen on Astanan kesän 2017 Expon myötä mahdollista vahvistaa esikuvallisuuttaan Kazakstanissa. Suomalainen koulutusjärjestelmä, ääriolosuhteissakin puhtaasti toimivan teknologian korkea taso sekä sosiaaliset innovaatiot kiinnostavat Kazakstanin pyrkiessä kestävään ja monipuolistavaan teolliseen kehitykseen. Koulutusvientimme tarjoaa erityisesti ratkaisuja koulutuksen laadun ja työvoiman ammattitaidon kasvaviin vaatimuksiin.
Neljännesvuosisata sitten itsenäistyneen Kazakstanin valtion johdolla on tavoite teollistaa ja diversifioida hiilivety- ja mineraalivarakas maansa 30 kehittyneimmän maan joukkoon vuoteen 2050 mennessä. Monipuolisempaan tuotantoon ja palveluihin haetaan pontta etenkin sijainnista Kiinan ja Euroopan välisellä "Silkkitie"-kuljetusväylällä, jalostavasta kemianteollisuudesta, perustuotantoa palvelevasta teknologiasta sekä elintarviketeollisuudesta.
Öljyyn sekä kaivannais- ja elintarviketeollisuuteen pohjaavan Kazakstanin tuotannon monipuolistamista haittaavat harva asutus, kuljetusetäisyydet ja luonnonolosuhteet. Tuotantoa palvelevan teknologian kotimaisuusasteen nostamisvaatimukset sekä naapurimaiden lähimpinä sijaitsevien kaupunkien vientimarkkinat voivat muodostua perusteluksi suomalaisyrityksen sijoittumispäätökselle Kazakstaniin. Tulevaisuuden energia -teeman puitteissa Astanassa kesällä 2017 järjestettävään maailmannäyttelyyn osallistuvalla Suomella on mahdollisuus toimia esimerkkinä, miten tarvittava kehitys on aikaansaatavissa.
Uuden teollistumisen malli lisää koulutuksen laadun ja ammattitaidon tarvetta
Teollistumisen luonteen muutos asettaa Kazakstanille ja muille vientituotteidensa monipuolistamiseen pyrkiville öljymaille uusia haasteita. Astanan toukokuisella talousfoorumilla esiteltiin konsulttitoimisto McKinseyn laajaan yritysjohtajakenttään kohdistunut kansainvälinen kyselytutkimus, jonka mukaan käynnissä on neljäs teollinen vallankumous: digitalisaatio. Sen kannustimena on teollisen tuottavuuden kasvattamisen pakko taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi, mutta samalla teollistumisen suoraan työllistävä vaikutus vähenee.
Kazakstanin taloutta ovat leimanneet isot valtionyritykset, joita nyt modernisoidaan ja yksityistetään. Yhteiskunnallisten työllistämis- ja muiden velvoitteiden takia ovat sellaiset toimenpiteet, joilla OECD-maissa on jo pitkään kasvatettu tuottavuutta, monissa näissä yrityksissä vielä kesken. OECD:n tutkimuksen mukaan Kazakstanin nykyinen teollistuminen perustuu pääasiassa kaivannaisteollisuuteen. Se on myös huomattava talousmaa ollessaan muun muassa maailman toiseksi suurin vehnäjauhon viejä.
Teollistumispyrkimyksessä Kazakstanin pitää ottaa huomioon se, että markkinoiden läheisyydestä on tullut aiempaa tärkeämpää räätälöitäessä tuotteita asiakkailta saatavaan palautteeseen perustuvan time to market -ajattelun avulla. Tuottavuuden kehittämisessä koko tuotteen elinkaaren kattava huomiointi on siirtymässä fyysisten tuotannontekijöiden optimoinnista digitaaliseen optimointiin. Digitalisaation avulla tuotantoa ja tuotteiden käyttökokemuksia markkinoilla koskevalla informaatiolla voidaan optimoida tuotantoa.
Digitalisoitumisen myötä teollistumisessa käyntiin lähtenyt neljäs vaihe edellyttää suhteessa vähemmän koneiden ja laitteiden uusimista ja enemmän niiden älyominaisuuksien parantamista ja yhdistettävyyttä tietokoneverkkoihin. McKinseyn tutkimuksessa yritykset pitivät suurimpina haasteinaan työntekijöiden taitotietoa koskevan koulutuksen parantamista, laatutietoisuuden lisäämistä ja tuotekehitysajan minimoimista. Samalla informaation suojaamisesta on tullut entistäkin tärkeämpää.
Kazakstanin teollistumisen mahdollisuudet tulevaisuuden mallissa
Työvoima näyttäisi virallisten työttömyyslukujen valossa olevan varsin hyvin työllistynyt. Se on kuitenkin keskittynyt alhaisen tuottavuuden sektoreille, kuten maatalouteen, joka työllistää lähes neljänneksen työvoimasta tuottaen vain viitisen prosenttia bruttokansantuotteesta. OECD-maiden tuottavuustasolle pääsyyn ei riittäisi edes BKT/asukas suhteen kaksinkertaistaminen. Tuottavuuden kasvattaminen Kazakstanissa edellyttäisi investointiasteen nostamista ja erityisesti lisäinvestointeja inhimillisen pääoman kasvattamiseksi.
Koneita ja laitteita Kazakstaniin vievien yritysten parissa on usein havaittu, että asiakkaan työntekijöiden osaamistaso ei yllä optimaalisessa laitekäytössä tarvittavalle tasolle ja arvokas investointi tuottaa näin pettymyksen. Koulutuksen puutteellisuutta on ilmennyt myös rakennusalalla. Suomalainen laadukas hirsitalokehikko on voitu pystyttää heikkojen perustusten päälle tai sen ilmanvaihto on jätetty avattavien ikkunoiden varaan. Esimerkiksi pintakäsittelyn virheellisyyden vuoksi talon ulkonäkö on voinut nopeasti turmeltua. Jotkut yritykset ovat tarttuneet tähän ongelmaan tarjoamalla asiakkailleen oppaita, neuvontaa ja kursseja. Kurssitetut ammattilaiset ovat puolestaan muodostaneet verkoston, joka on avuksi tulevan markkinoinnin kohdentamisessa.
Nykyisin kazakkinuoret käyvät koulua keskimäärin yli kymmenen vuotta, mikä on lähes yhtä pitkään kuin OECD-maiden asukkaat. Kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa Kazakstanin sijoitus on ollut vaatimaton vertaisryhmäänsä nähden. Maassa toimivat yritykset pitävät työvoiman ammattitaidon kapeutta ja ohuutta vakavana puutteena. OECD:n selvitys viittaa siihen, että maan nykyisen koulutusjärjestelmän saavutusten ja työmarkkinoiden vaatimusten välillä olisi merkittävä epäsuhta. Se voi johtua määrärahaniukkuudesta, mikä on näkynyt infrastruktuurin ja opetusmateriaalin puutteissa. Koulutukseen käytettävä summa on vastannut neljää prosenttia BKT:stä. Opetussuunnitelmat voivat olla vanhentuneita, minkä lisäksi on havaittu vilpillisyyttä kokeissa, jopa suoranaista lahjontaakin. Matalien palkkojen vuoksi päteviä opettajia on vaikea saada ja opettajapula vaivaa etenkin maaseutua.
Koulutuksen kehittämiseen valjastetaan asiantuntijoita kotimaasta ja ulkomailta
Presidentin kansallisessa Sadan askeleen kehityssuunnitelmassa painotetaan koulutusta kilpailukykytekijänä Suomen, Korean ja Japanin mallin mukaisesti. Siihen etsitään moderneja ratkaisuja ja investoidaan niin koulutuspalveluihin kuin koulutukseen liittyviin rakenteisiin ja välineisiin. Opetuksessa painopiste halutaan siirtää oppilaiden luoviin taitoihin ja itsenäiseen ajatteluun. Lukiotasolle yltävä peruskoulutus nostetaan 12 vuoteen ja valmistuneiden tulee kazakin ja venäjän lisäksi osata englantia.
Teollisuudesta on suunniteltu rekrytoitavan parisen tuhatta asiantuntijaa perehdyttämään yliopisto-opiskelijoita, joille varustetaan 24 laboratoriota (opistotasolle lisäksi 57 kpl) ympäri maata. Tutkimuslaitosten yhteyteen tulee (TEKESin mallia mukaillen) innovaatioklustereita, kuten Astana Business Campus Nazarbajevin yliopistoon ja Alataun Innovative Technologies Park. Nämä keskukset voivat olla myös yritysten rahoittamia, koska tavoitteena on innovaatioiden kaupallistaminen.
Ulkomaiseen opiskeluun stipendejä jo yli 11 tuhannelle kazakstanilaiselle myöntäneellä Bolashak-järjestelmällä on parisataa kumppaniyliopistoa 25 maassa ja 750 työnantajaorganisaatiota Kazakstanissa. Bolashak mahdollistaa myös yritysjohdon koulutuksen (MBA-tutkinnot ja johtaminen). Tohtorikoulutettaville järjestetään mahdollisuus työskentelyjaksoihin maailman johtavissa laboratorioissa.
Bolashak-järjestelmään pääsystä kilpailevat maailman johtavat yliopistot ja sen kasvatit kuuluvat maan henkiseen eliittiin. Bolashakin kautta on mm. kazakstanilaisia opettajia saatu Jyväskylään JAMKin ammatilliseen opettajakorkeakouluun täydentämään pedagogisia opintojaan. Kazakstan on myöntänyt Bolashak-oikeuden myös Hämeen ammattikorkeakoululle (HAMK). Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kouluttaneet satoja kazakstanilaisia, kuten toisen asteen opettajia, sairaanhoito-oppilaitosten henkilökuntaa ja rehtoreita. Ne ovat toteuttaneet myös Maailmanpankin tukemia projekteja Kazakstanin terveydenhuoltosektorilla. Suomalaisen koulutuksen laadunhallinnan käytännöillä ja arviointimenetelmillä on vetovoimaa Kazakstanissa, samoin kuin verkkokoulutuksella ja nykyaikaisilla oppimisympäristöillä.
Teollisuustuotannon markkinatilanteesta Kazakstanissa
Teollisuustuotannon volyymien kannalta pinta-alaltaan maailman suurimman sisämaavaltion kotimaanmarkkinat ovat vain vajaan 18 miljoonan asukkaan suuruiset ja niiden ostovoima on keskittynyt muutamaan varsin etäällä toisistaan sijaitsevaan kaupunkiin. Ankaran mannerilmaston takia lämpötilat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan suuresti. Talvisin lumimyrskyt ja kesäisin tulvat saattavat katkaista maantieyhteyksiä kaupunkien välillä. Jäätymisherkkien tai kuumuutta kestämättömien tuotteiden kuljetukset ja toimitusaikataulussa pysyminen vaativat erityisjärjestelyjä. Lentoreittien käyttöön Kazakstanissa ei mahdollisesti rohkaise se, että maan lentoyhtiöt eivät Air Astanaa lukuun ottamatta ole yltäneet kansainvälisiin turvanormeihin ja ovat EU:n kieltolistalla.
Öljy- ja kaivosteollisuuden tuotantolaitteiden kotimaisuusasteen nostamisvaatimusten takia myös niiden paikallisvalmistuksen, tai ainakin kokoonpanon, suhteen markkinat ovat mielenkiintoiset, joskin suhdanneherkät. Keski-Aasian maiden keskinäinen kauppa on vähäistä: nelisen prosenttia koko viennistä. Pyrkimys markkinoiden kasvattamiseen johti osaltaan maan liittymiseen Euraasian talousliittoon, mikä ei toistaiseksi ole vastannut toiveikkaimpia odotuksia muun muassa Venäjän talouden ja ruplan heikkouden takia. Kazakstan haluaa luoda EEU:n parhaan liiketoimintaympäristön, josta ulkomaisten yritysten on helppo toimia näillä markkinoilla. Maailmanpankin Doing Business -vertailussa maa onkin noussut sijaluvulle 41. EEU:n maista vain Armenian ollessa sitä edellä, sijalla 35.
Suurimpien kauppakumppanien EU:n ja Kiinan markkinat eivät ole olleet otolliset Kazakstanissa valmistettujen teollisuustuotteiden vientimarkkinoina ja ne tuovatkin maasta lähinnä öljyä ja raaka-aineita. Kazakstan on Kiinasta EU-alueelle johtavan rata- ja valtatieyhteyksien, uuden Silkkitien varrella. Mikäli nämä yhteydet muodostuvat riittävän nopeiksi ja varmoiksi, voi Kazakstaniin muodostua kauttakulkuliikennettä palvelevaa yritystoimintaa, johon voi kuulua teollistakin toimintaa, esim. kokoonpanoon, sovituksiin ja tuoteyhdistelmiin liittyen.
Länsi-Kiinaan ulottuvat lähimarkkinat Keski-Aasiassa ja Venäjän etelärajan lähellä olevat suurkaupungit teollisuuslaitoksineen saattavat kuitenkin jo nyt tarjota riittävän ison asiakaskunnan entistä useammalle suomalaiselle yritykselle, joita Kazakstanin tarjoama suotuisa liiketoimintaympäristö asemapaikkana palvelisi. Astanaan Expon jälkeen Dubain malliin toteutettava finanssikeskus voi houkutella jopa rahoitusalaakin.
Ilkka Räisänen
Kirjoittaja on edustuston päällikkö Astanassa, Kazakhstanissa