Kazakstanin talous geopolitiikan pyörteissä
Vuosi 2022 alkoi Kazakstanissa levottomasti väkivaltaisten mielenosoitusten puhjetessa hallituksen poistettua nestekaasulle asetetut hintakatot. Tilanne saatiin hallintaan nopeasti, mutta protestit sekä kansan yleinen tyytymättömyys pakottivat hallituksen eroamaan ja valtaapitävät tunnustamaan yhteiskunnalliset ongelmat levottomuuksien taustalla. Tammikuussa maan presidentti Kassym-Jomart Tokajev esitteli talousuudistuspaketin tarkoituksenaan nykyaikaistaa maan talousrakenteita. Tapahtumat johtivat myös poliittisiin uudistuksiin, ja kesäkuussa järjestettiin kansanäänestys perustuslain muutoksista. Marraskuussa 2022 maassa pidettiin aikaistetut presidentinvaalit, sillä presidentti halusi varmistaa kansan tuen mandaatilleen uudistusten jatkamiseksi. Tokajev valittiin seitsemän vuoden toimikaudelle 81,3 prosentin äänisaaliilla. Keväällä 2023 luvassa on niin ikään aikaistetut parlamenttivaalit, joissa valitaan edustajat maan parlamenttiin, jonka asemaa vahvistettiin edellisvuoden perustuslakimuutoksilla.
Venäjän hyökkäyssodan epäsuorat vaikutukset odotettua vähäisemmät Kazakstanissa
Helmikuun lopulla Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa heilautti Kazakstanin taloutta rajusti, mutta sodan ja länsimaiden Venäjän vastaisten pakotteiden välilliset vaikutukset eivät ole kurjistaneet maan talousnäkymiä yhtä pahasti kuin aluksi ennustettiin. IMF on ennustanut Kazakstanin vuoden 2022 talouskasvuksi 2,5 prosenttia. Kazakstanin talous on osittain myös hyötynyt tilanteesta monien kansainvälisten yritysten siirtäessä entisiä Venäjän-toimintojaan ja toimistojaan Kazakstaniin (vuoden 2022 loppuun mennessä 21 ulkomaista yritystä on siirtynyt Kazakstaniin, ja usealla yrityksellä on neuvottelut meneillään). Länsimaiset yritykset näkevät Kazakstanin tämänhetkisen markkinatilanteen varsin valoisana. Vuonna 2023 talouden ennakoidaan olevan ylijäämäinen, ja BKT:n kasvavan 4,2 prosenttia. Tammikuiset mellakat ja Ukrainan sodan välilliset vaikutukset ovat osoittaneet, että maan tulee edistää kaavailtuja uudistuksiaan aktiivisemmin vakaan talouskasvun ja kansan hyvinvoinnin kohentamiseksi.
Sodan vuoksi Kazakstanin ulkopolitiikassa on nähty yhä enemmän tasapainoilua lännen ja Venäjän välillä. Presidentti Tokajev on useaan otteeseen todennut, että Kazakstan ei tunnusta ns. Luhanskin ja Donetskin kansantasavaltoja ja on painottanut Ukrainan oikeutta alueelliseen koskemattomuuteen. Kazakstan on sodan syttymisen jälkeen myös määrätietoisesti ilmoittanut, ettei se tule sallimaan länsimaiden asettamien pakotteiden kiertämistä kauttaan. Toisaalta Kazakstan haluaa säilyttää hyvät suhteet Venäjään ja jatkaa kaupankäyntiä, sillä siitä luopumiselle ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoa.
EU-maat ovat Kazakstanin suurimpia kauppa- ja investointipartnereita, yhteensä yli 150 miljardin euron investoinneilla. Vuoden 2022 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kauppa EU:n ja Kazakstanin välillä kasvoi 42 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Venäjä on Kazakstanin toiseksi suurin kauppakumppani EU:n jälkeen, ja vuonna 2021 maiden välinen kauppa oli 24,2 miljardia dollaria. Venäjän suhdanteet ja ruplan kurssivaihtelut heijastuvat suoraan Kazakstanin talouteen ja maan valuuttaan tengeen. Hyökkäyssodan alettua tengen kurssi romahti ruplan perässä, ja Kazakstanin keskuspankki teki pitkin kevättä massiivisia tukiostoja valuutan arvon vakauttamiseksi. Toukokuun loppuun mennessä tukiostoja oli tehty liki 1,4 miljardin dollarin arvosta. Kazakstan käy ylivoimaisesti suurimman osan Euraasian talousunionin piiriin kuuluvasta kaupastaan Venäjän kanssa (92,8 prosenttia) ja toisiksi eniten Kirgisian kanssa (4,0 prosenttia) kanssa. Kokonaisuudessaan liki 40 prosenttia tuontituotteista tulee yksinään Venäjältä. Keväällä huolta aiheuttivat Venäjän Euraasian talousunionin jäsenmaita kohtaan asettamat erinäiset elintarvikkeiden vientikiintiöt. Kazakstanin osalta Venäjä-pakotteet sotkevat maan toimitusketjuja, vaikeuttavat kauttakulkuliikennettä ja pitkällä tähtäimellä heikentävät talouden kasvunäkymiä.
Korkea inflaatio nostaa hintoja
Vuoden 2022 aikana maan inflaatio on ollut keskimäärin 18 prosenttia ylittäen reilusti keskuspankin alun perin asettaman 4–6 prosentin tavoitteen. Elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu oli merkittävin inflaation kiihdyttäjä. Tammikuisten mellakoiden seurauksena maan hallitus asetti mm. dieselille, nestekaasulle ja peruselintarvikkeille kansallisen hintasäätelyn 180 päiväksi. Hintasäätelyä on sittemmin jatkettu, ja keskustelu sääntelyn jatkamisesta vuoden 2023 kesäkuun loppuun on käynnissä. Alkuvuonna köyhyysasteen ennustettiin laskevan 12 prosenttiin vuoden 2022 loppuun mennessä, mutta korkea inflaatio ja hiipuva talouskasvu osaltaan heikentävät tätä ennustetta.
Kazakstanin luonnonvarat edelleen merkittävässä asemassa maan taloudessa
Kazakstanin talous nojaa edelleen pitkälti öljy- ja kaasusektoriin sekä kaivannaisteollisuuteen. Yli puolet Kazakstanin viennistä koostuu raakaöljystä ja muista öljytuotteista. Venäjän ote Kazakstanin energiasektorista on voimakas, sillä maa on riippuvainen Venäjän hallitsemista, Neuvostoliiton aikana rakennetuista, energiaputki- ja liikenneyhteysverkostoista raaka-aineidensa viemiseksi maailmalle. Kazakstanin merkittävin öljyputki Caspian Pipeline Consortium (”CPC”) yhdistää Länsi-Kazakstanin öljykentät Etelä-Venäjän Mustanmeren vientiterminaaliin, ja sitä kautta kulkee 80 prosenttia maan öljyn kokonaisviennistä. Venäjällä on mahdollisuus käyttää Kazakstanin energiainfrastruktuuria kiristysruuvina ja poliittisena vipuvartena, ja pariin otteeseen kesällä öljyvienti seisautettiinkin melko epäselviin syihin vedoten. CPC:n liittyvien kuljetusongelmien takia Kazakstan on selvittänyt mahdollisuutta kuljettaa öljyä myös muita reittejä pitkin. Jos kuljetushaasteet onnistutaan ratkomaan, öljyn ja metallien korkea hinta heijastuu positiivisesti valtion tuloihin ja luovat puskuria negatiivisille talousvaikutuksille. Vuoden 2022 aikana maassa aloitettiin useampia kaasuvoimaloiden rakennus- tai laajennushankkeita.
Kazakstanissa pyritään tulevina vuosina kiinnittämään huomiota talouden monipuolistamiseen ja osaamisen kehittämiseen myös muilla kuin maan raaka-aineisiin nojaavilla aloilla. Kazakstanissa on jo käynnissä uusiutuvan energian ja vihreän vedyn tuottamiseen tähtääviä rakennusprojekteja. Niin ikään koulutussektori, digitalisaatio ja vihreä siirtymä voivat tarjota hyviä mahdollisuuksia myös ulkomaisille yrityksille. EU on juuri aloittanut kaksi Team Europe -hanketta Keski-Aasiassa, joista yksi koskee vesi-, energia- ja ilmastonmuutosasioita ja toinen digitaalisia yhteyksiä.
Kazakstanilla on kunnianhimoinen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2060 mennessä. Tällä hetkellä Kazakstan on Keski-Aasian suurin saastuttaja, ja noin 70 prosenttia Kazakstanin sähköstä tuotetaan kivihiiltä polttamalla. Syksyn alussa aikeet rakentaa Kazakstaniin maan ensimmäinen ydinvoimala energiapulan välttämiseksi ovat alkaneet konkretisoitua, ja paikkaa ja rakentajaa ydinvoimalalle on alettu kartoittaa. Tällä hetkellä maassa ei toimi yhtäkään ydinvoimalaitosta, vaikka Kazakstan on suurin yksittäinen uraanintuottaja maailmassa. Neuvostoaikana maassa tehtiin satoja ydinasekokeita, ja itsenäistyttyään maa luopui vapaaehtoisesti perimistään ydinaseista. Kazakstanissa suhtaudutaan edelleen melko varauksellisesti ydinvoimaan: vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä 55 prosenttia kansalaisista vastusti ydinvoimalan rakentamista.
Maataloustuotanto kasvoi myös merkittävästi Kazakstanissa vuoden 2022 ensimmäisten 11 kuukauden aikana, 8,5 prosentilla. Maassa panostettiin omaan ruoantuotantoon sekä julkisin että yksityisin varoin maailmanlaajuisen ruokatuotannon heittelyiden vaikutusten minimoimiseksi. Kazakstanin vuoden 2022 sato olikin ennätyskorkea viimeisen 10 vuoden aikana.
Kazakstanin verojärjestelmää ollaan uudistamassa, ja uudistuksella pyritään luomaan mm. kannustimia teknologiselle kehitykselle. Verouudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2024. Kazakstan toivoo ulkomaisia investointeja maahan, ja presidentti onkin luvannut helpotuksia ulkomaisille toimijoille niiden tehdessä riittävän suuria investointeja maahan. Muita esitettyjä taloudellisia uudistuksia on valtion roolin pienentäminen markkinoilla mm. hintasääntelystä luopumalla, yksityistämisellä, monopolien purkamisella ja valtion osuuden pienentämisellä kansallisessa investointirahastossa Samruk-Kazynassa. Niin ikään tarve edistää kilpailua markkinoilla, julkisten hankintojen tehokkaampi hallinnointi ja seuranta sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön parantaminen on tunnistettu kehityskohteiksi.
Kysyntä Kaspianmeren ylittävälle kuljetusreitille kovassa kasvussa
Venäjän kautta kulkevaan kuljetusreittiin kohdistuvan kysynnän hyydyttyä Kazakstanissa on aktiivisesti alettu panostaa Trans-Caspian International Transport Route eli TITR-reitin kehittämiseen. Reitti avaa rahtikäytävän Kiinan ja Euroopan välille kulkien samalla Kazakstanin, Kaspianmeren, Azerbaidzhanin ja Georgian halki. Tammi-ja elokuun 2022 välillä TITR-reitin Kazakstanin osuuden eli ns. Middle Corridorin kautta kulkeneen rahdin määrä on noussut 150 prosenttia. Määrät ovat Venäjän hyökkäyssodan myötä kasvaneet huomattavasti, ja Kazakstanin valtionrautatieyhtiö arvioi, että TITR-reittiä pitkin kuljetettavan rahdin määrä voi kuusinkertaistua 3,2 miljoonaan tonniin vuonna 2022. Rahtimäärien suuri kasvu on johtanut pullonkaulojen syntymiseen reitille, sillä reitin tämänhetkinen infrastruktuuri on riittämätön vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Kazakstan on allekirjoittanut yhteisen suunnitelman Azerbaidzhanin, Turkin ja Georgian kanssa reitin kehittämisestä ja vahvistamisesta vuosien 2022–2027 aikana. Suunnitteilla on myös Aktaun ja Kurykin satamien kapasiteetin lisääminen, mm. perustamalla alueille kontti-hub sekä täydentämällä laivastoa uusilla aluksilla.
TITR-reitin ja satamien kehittäminen edellyttävät mittavia investointeja sekä Kazakstanissa että Kaukasuksella, mikä voi tarjota mahdollisuuksia myös eurooppalaisille yrityksille.
Teksti: Helena Bogdan, edustuston päällikön sijainen, Suomen suurlähetystö, Astana