Kazakstan; katsaus vuoteen 2019 ja kurkistus tulevaan

Kazakstan; katsaus vuoteen 2019 ja kurkistus tulevaan

Vuosi 2019 oli taloudellisesti Kazakstanille vaikeampi kuin edeltävänä vuonna ja erityisesti viennin heikkeneminen haittasi talouden kasvua. Tästä huolimatta Kazakstan saavutti 3,5 prosentin talouskasvun, pitkälti kotimaisen kulutuksen lisääntymisen johdosta. Osana modernisaatiopyrkimyksiä ja vihreän talouden konseptin saavuttamista hallitus toteutti vuoden 2019 aikana lakiuudistuksia, jotka tähtäsivät muun muassa kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen sekä talouden ja työllisyyden kasvattamiseen maassa. Lisäksi sitouduttiin nostamaan kansalaisten elintasoa, minkä johdosta valtio lisäsi syksyllä sosiaalipalveluihin kohdistettuja määrärahoja. Vaikka Kazakstanin talouden kasvu on ollut vakaata, tulee maailmantalouden kasvun hidastuminen vaikuttamaan maan talouteen kuluvana vuonna. Kazakstania johdetaan tällä hetkellä ikään kuin kahden presidentin mallilla, sillä maan ensimmäinen presidentti Nursultan Nazarbayev on edelleen aktiivinen politiikassa ja käyttää merkittävää päätöksentekovaltaa.

Talouden modernisointi näkyi vuonna 2019 talouden vihertämispyrkimyksinä ja lokalisaation edistämisenä

Talouden modernisaatioaloitteet ovat lähinnä liittyneet energiatehokkuuden parantamiseen, työllisyyden kasvattamiseen sekä erityisesti tuotantoalojen paikallistamiseen. Kazakstan on laatinut jo vuonna 2013 kunnianhimoisen vähähiilisen kehitysstrategian, jonka tavoitteena on siirtyä vihreäksi taloudeksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä vihreän talouden strategia on tarkoitus toteuttaa kolmessa vaiheessa. Sen ensimmäinen vaihe tulee päätökseen vuonna 2020, jolloin 3 prosenttia maan energiatuotannosta tulisi olla peräisin uusiutuvista lähteistä. Matalasta tavoitteesta huolimatta tähän on vielä matkaa, sillä vuonna 2019 Kazakstanin energiatuotannosta 1,7 prosenttia saatiin uusiutuvista lähteistä. Vihreän talouden konsepti on osa laajempaa modernisaatiopyrkimystä, josta on nähty otteita kuluneena vuonna niin maan uudistetussa lainsäädännössä kuin talouden laajentumispyrkimyksissä.

Tuotannon lokalisaatiopolitiikka on osa laajempaa pyrkimystä kasvattaa kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä perinteisillä ja uusilla vihreän talouden aloilla. Lokalisaatiopolitiikkaa on toteutettu eritoten maatalouskonetuotannossa. Tästä hyvä esimerkki on tänä vuonna käyttöön otettava maatalouskoneiden kierrätyshyvitysmaksu, jonka tavoitteena on tukea paikallista maatalouskonetuotantoa ja samalla luoda alalle 500 000 uutta työpaikkaa.

Lokalisaatiopyrkimyksistä huolimatta Kazakstan tavoittelee ulkomaisia investointeja maahan. OECD:n jäsenyyden saavuttaminen on Kazakstanin hallituksen ykkösprioriteetteja. Kazakstan on toteuttanut useita talouspoliittisia uudistuksia saavuttaakseen OECD:n standardit. Maa onkin onnistunut vähentämään jonkin verran byrokraattisia esteitä, avannut virastoja uuden liiketoiminnan perustamisen helpottamiseksi sekä esimerkiksi ottanut käyttöön sijoitusasiamiehen käsittelemään sijoittajien konkreettisia ongelmia. Uudistuksista huolimatta ulkomaiset yritykset ovat olleet huolissaan yleisesti markkinaolosuhteista ja liiketoimintaympäristön kehityksestä Kazakstanissa. Vuonna 2019 kansainväliset suorat investoinnit Kazakstaniin vähenivätkin vuoteen 2018 verrattuna.

Toimeenpanemalla vihreän talouden periaatteita Kazakstan pyrkii harppaamaan maailman 30 kehittyneimmän valtion joukkoon. Tavoitteelle haasteelliseksi tekee kuitenkin sen, että maa on yhä edelleen yksi maailman hiili-intensiivisimmistä talouksista ja öljy- ja kaasusektorin rooli maan talouskasvussa voimistuu edelleen. Kazakstanin talouskasvu riippuu öljyn tuotannosta ja siihen investoinnista. Öljyn tuotannon on myös arvioitu kasvavan 90 miljoonaan tonniin vuonna 2020 ja pitkän aikavälin tavoitteet ovat sitäkin korkeammat.

Talous kasvoi, mutta öljyn maailmanmarkkinahinnan alentuminen ja heikommat viljasadot madalsivat vientiä

Maailmanpankin mukaan Kazakstanin BKT kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 2019. Talouskasvu saavutti kahden vuoden huipun kolmannella vuosineljänneksellä 2019. Doing Business-2020 – vertailussa Kazakstan ylsi sijalle 25. Globaalin kilpailukykyindeksin mukaan Kazakstan on puolestaan sijalla 55.

Öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku vuonna 2019 haittasi kuitenkin Kazakstanin vientiä. Yli puolet Kazakstanin viennistä koostuu raakaöljystä ja muista öljytuotteista. Öljyn vientimäärä kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun sitten vuoden 2016. Samaan aikaan Kazakstanin kolmella suurimmalla öljykentällä (Karachagnak, Kashagan ja Tengiz) suoritettiin erilaisia parannustöitä ja laitteistoa nykyaikaistettiin. Samalla pienemmät viljasadot vähensivät vientiin varatun viljan kokonaismäärää. Ainoastaan puuvillan ja mineraalisektorin kasvanut vienti kasvattivat Kazakstanin kokonaisvientiä, tosin alle prosentin. Kazakstanin vienti kärsi myös sen tärkeimpien kauppakumppanien (EU, Kiina ja Venäjä) talouskasvun ennusteiden laskusta vuonna 2019. EU:n, Kiinan ja Venäjän keskiarvollinen talouskasvu lähes puolittui vuoden 2018 tasosta.

Kotitalouksien lainat ja pankkisektori aiheuttivat huolta

Hallituksen kasvattamat sosiaalimenot kasvattivat kotitalouksien tuloja, mikä lisäsi kotimaista kulutusta. Valtion tuella helpotettiin myös satojentuhansien kansalaisten velkataakkaa, kun valtio otti vastuulleen heidän velanhoitonsa. Kazakstanin keskuspankki kielsi vuoden 2019 loppuun mennessä lainojen myöntämisen henkilöille, joiden tulot ovat alhaisemmat kuin heidän toimeentulokustannukset. Ylipäätänsä vakuudettomien lainojen myöntämistä tullaan vuonna 2020 alkaen tiukentamaan. Taustalla on hallituksen hyväksymä laki heinäkuulta, jonka tarkoituksena on rajoittaa yksilön velkataakan hallitsematonta kasvua ja siihen liittyviä riskejä.

Pääasiassa luottoa myönnettiin vähittäiskaupan kuluttajille, mutta yrityksille myönnettävien lainojen määrä jatkoi laskuaan. Kazakstan on pyrkinyt rakenteellisilla uudistuksilla kasvattamaan erityisesti kansainvälisiä investointeja maahan, mutta toistaiseksi vähäisin tuloksin. Alkuvuonna 2020 hallituksen odotetaan ottavan käyttöön suunnitelmia, joilla korjataan pankkien lainatoimintaa, joka puolestaan kasvattaa pankkitoiminnan läpinäkyvyyttä ja koko pankkisektorin vahvistumista.

Inflaatio nousi hetkellisesti heinäkuussa 2019 elintarvikkeiden ja tuontituotteiden hintojen noususta johtuen, mutta tengen heikkeneminen suhteessa dollariin ja keskuspankin muut toimet hillitsivät inflaation hallitsemattoman kasvun, mikä vakautti taloutta makrotasolla. Vuoden 2016 tengen devalvaation jälkeen, inflaatio on viimeisen kolmen vuoden aikana laskenut tasaisesti ja sen odotetaan jatkavan laskuaan vuonna 2020. IMF:n Kazakstanin inflaatioennuste vuodelle 2020 on 4,6 prosenttia.

Maltilliset talousuudistukset ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen politiikan suunnan näyttäjinä

Vaikka Kazakstanin poliittisessa ilmapiirissä ei tapahtunut suuria käännekohtia vallanvaihdoksesta huolimatta, on esimerkiksi uuden presidentin Kassym Jomart-Tokajevin kansakunnan tilaa käsittelevän puheen perusteella syyskuussa 2019 ollut havaittavissa joitakin muutoksen tuulia. Maan presidentti Tokajev ilmoitti uuden ”kuuntelevan valtion” aloitteesta. Maahan perustettiin kansallisen julkisen luottamuksen neuvosto, jonka tarkoituksena on luoda vahvempi side kansalaisten ja valtion välille. Tämän pohjalta tarkoituksena on uudistaa lainsäädäntöä liittyen muun muassa rauhanomaisten mielenilmauksien järjestämiseen. Uusi hallitus on myös luvannut lisätä matalan tulotason kotitalouksien taloudellista tukea, parantaa julkista eläkejärjestelmää ja poistaa eriarvoisuutta. Tarkoituksena on myös ottaa käyttöön kaikille pakollinen sairausvakuutus.

Kasvun odotetaan hidastuvan vuonna 2020

Vuoden 2020 talouskasvun ennustetaan olevan maltillista, mutta vakaata. Aikaisempien valtion finanssipoliittisten elvytystoimien odotetaan vähenevän. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kaikesta huolimatta kasvavan, vaikka yleinen talouskasvu tulee hiipumaan vuonna 2020. Kasvuennusteiden yleisenä varjopuolena pidetään odotettua heikompaa globaalin talouden kasvua, öljyn alhaisempaa maailmanmarkkinahintaa sekä heikkoa yritysluottojen kasvua.

Vaikka Kazakstanin tämänhetkinen talouskasvu on korkeampaa kuin puolilla saman kehityksen tason maista, on rakenteellisten heikkouksien korjaaminen välttämätöntä, mikäli maa aikoo nousta hallinnon vision mukaisesti maailman 30 kehittyneimmän talouden joukkoon vuoteen 2050 mennessä. Suunniteltujen uudistusten mukaan tarkoituksena on myöntää tuloverotushelpotuksia ja rajoittaa kiinteitä investointeja. Viennin nähdään kasvavan öljysektorilla, vaikka lisääntyneet kauppajännitteet luovat edelleen riskejä. Maailmanpankin ennusteiden mukaan vuosina 2020 ja 2021 BKT:n odotetaan kasvavan 3.2 prosenttia.