Kauppaa ja kassavirtaa Latinalaisesta Amerikasta

Suomessa on vähitellen herätty huomaamaan jättivaltion Brasilian mahdollisuudet, mutta maanosan toiseksi suurin ja maailman 11. suurin talousmahti Meksiko sekä nousevat ”tiikerit” Peru, Kolumbia ja Chile ovat jääneet vaille ansaitsemaansa huomiota.

Suomi-tiimi Meksikossa eli Suomen suurlähetystö ja Finpron vientikeskus suunnittelivat ja toteuttivat  Latinalaisen Amerikan tarjoamia kaupallisia mahdollisuuksia seminaarikiertueen Suomessa elo-syyskuussa. Kiertue oli suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Mukana olivat myös Latinalaisen Amerikan aluejohtaja Matti Landin Brasiliasta ja Chilestä vastaava Heta Pyhälahti.

Kiertueella oli selvää kysyntää. Helsingissä koolle saatiin 50 Latinalaisen Amerikan markkinoista kiinnostunutta yritystä tai järjestöä ja muualla osallistujamäärä vaihteli 15:stä 40:een. Sektoreista kiinnostavimmiksi osoittautuivat: metsä, metsäkoneet, informaatio- ja tietoteknologia, cleantech, terveys, koulutus, liikenne ja muu infrastruktuuri, puolustus.  

Ensi vuonna Meksikoon ja Kolumbiaan järjestetään ministeri Stuub vetämä vienninedistämismatka.

BRICS:n jälkeen seuraa MIST

Moni suomalaisyritys tuntee jo Brasilian, mutta Latinalaisen Amerikan nopeasti kasvavat maat, Meksiko, Kolumbia, Peru, Uruguay ja Chile ovat jääneet huomaamatta. Nimenomaan näillä markkinoilla on nyt potentiaalia.

Meksikon ongelmana on maan huono maine. Suomeen kantautuu ennen kaikkea kielteisiä uutisia maan huume- ja rikollisuusongelmista. Huomaamatta on jäänyt se, että maa selviytyi ennätysajassa maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä ja on jatkuvasti kasvava markkina ja terve kansantalous.

Goldman Sachsin talousanalyytikko Jim O´Neill, joka näki nk. BRICS-maiden nousun, ennustaa nyt Meksikon nousevan maailman 5. suurimmaksi taloudeksi vuoteen 2050 mennessä. Hän on luonut uuden käsitteen, MIST, jossa M tarkoittaa Meksikoa, IIndonesiaa, S Etelä-Koreaa ja T Turkkia.

 

Latinalainen Amerikka

  • Taloudellinen kasvu on paljon suurempaa kuin Yhdysvalloissa tai Euroopan Unionissa.
  • Erittäin tärkeä markkina-alue suomalaiselle energia - , kaivos-, metsä- ja telecom-alan teknologiayrityksille.
  • Markkinamahdollisuuksia eri aloilla toimiville oman alansa huippuosaajille, yrityksen koosta huolimatta.
  • Suomalaiset yritykset ovat perustaneet yli 100 tytäryhtiötä Latinalaiseen Amerikkaan, jotka työllistivät yhteensä noin 30 000 henkilöä ja ovat liikevaihdoltaan yli 5 miljardia € per vuosi.
  • Yli 500 suomalaista yritystä vie jatkuvasti Latinalaisen Amerikan maihin.
  • Meksikolla and Chilellä on vapaakauppasopimukset Euroopan Unionin kanssa (ei tuontitulleja). Kolumbia and Peru ovat myös päässeet sopimukseen ja Väli-Amerikalla neuvottelut ovat käynnissä. 
kauppa