Katsaus Tshekin talousnäkymiin 2019

Tshekin talouden vahvaa kasvua ovat vauhdittaneet teollisuuden vienti ja kotitalouksien kulutus. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä BKT kasvoi 2,8 % ja ennusteet povaavat kasvun jatkuvan seuraavan neljän vuoden ajan 2,2 % - 2,6 % vauhdilla. Työttömyysprosentti on EU:n alhaisimpia ja työvoimasta on pulaa. Tämä on johtanut keskipalkkojen huomattavaan nousuun viime vuosien aikana. Maan ulkomaankaupan kulmakivenä toimii autoteollisuus ja etenkin Skoda, joka valmistautuu tekemään suuria harppauksia sähköautotuotannossa. Tshekki tarvitsee panostuksia tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja koulutukseen, jotta nykyisen kaltainen talouskasvu voidaan säilyttää. Valtiota uhkaa tikittävä eläkepommi ja julkisten menojen kasvu. Budjettialijäämään mietitään ratkaisuja, kuten mahdollista 7 % digiveroa suurille internetpalveluita tarjoaville yrityksille.

Tshekin talouskasvu edelleen vahvaa, mutta tuottavuuden tulisi parantua

Tshekin talouskasvu vuonna 2018 oli reipasta: Euroopan komissio arvioi kasvun olleen 3,0 %. Talouskasvua selittävät runsaat investoinnit ja kotitalouksien kasvava kulutus.

Investoinneissa painottuivat automaation lisääminen teollisuudessa sekä julkiset ja erityisesti EU:n rahastoista tehtävät investoinnit. Yleinen palkkojen nousu sekä EU:n pienin työttömyys vahvistivat kuluttajien luottamusta ja lisäsivät kotitalouksien kulutusta. Tshekin tilastokeskuksen mukaan kasvu on jatkunut edelleen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä BKT:n kasvaessa 2,8 %.

Euroopan komissio ennustaa heinäkuun 2019 arviossaan Tshekin talouskasvulle pientä hidastumista. Komission mukaan Tshekin talous kasvaisi kuluvana vuonna 2,6 % ja vuonna 2020 2,5 %. Lähivuosien trendi on eri asiantuntijoiden mukaan laskusuuntainen. Tshekin valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuonna 2021 kasvu olisi 2,3 % ja vuonna 2022 2,2 %.

Tshekin talouskasvu perustuu vientiin. Vuoden 2019 alkupuoliskolla vientikauppa on reilusti ylijäämäistä eivätkä EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppajännitteet, sen enempää kuin mahdollinen Brexit, ole toistaiseksi merkittävästi vaikuttaneet Tshekin talouteen. Eniten kasvua on rekisteröity auto- ja muoviteollisuudessa sekä energiasektorilla.

Valmistavan teollisuuden vientiin perustuvassa talousmallissa piilee vaaransa, eikä Tshekin tuottavuus ole parantunut oleellisesti lähivuosina. Esimerkiksi OECD ja Euroopan komissio ovat suositelleet Tshekille strategisten investointien lisäämistä vahvan talouskasvun aikana, jotta tuottavuutta voitaisiin jatkossa vahvistaa ja innovaatioita lisätä.

 

Työvoimapula kasvattaa palkkoja ja tuotantokustannuksia

Touko-kesäkuun vaihteessa Tshekissä oli noin 200 000 työtöntä, mutta samaan aikaan peräti noin 340 000 avointa työpaikkaa. Yksistään kesäkuussa työllistyi 9000 henkilöä. Tshekin työttömyys onkin EU-alueen vähäisintä. Toukokuussa 2019 työttömyysprosentti oli 2,2 %, joka laski alle valtion työvoimaviranomaisen arvioiman 2,8 %:n optimaalisen rajan. Työttömyysprosentin arvioidaan myös pysyvän selvästi alle 3 %:ssa koko kuluvan vuoden ajan.

Työvoiman puute nostaa palkkoja niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, kun työnantajat kilpailevat osaavasta työvoimasta. Työmarkkinoiden kuumentuessa entisestään kasvaa tarve aikaisempaa aktiivisempaan työmarkkinapolitiikkaan. Koulutettuja ja päteviä työntekijöitä on liian vähän, minkä johdosta kaikkia potentiaalisia innovaatioita ja uusia hankkeita ei pystytä toteuttamaan. Samaan aikaan laittomien siirtotyöläisten määrä on kasvanut huomattavasti.

Keskipalkka Tshekissä on hieman alle 1300 euroa kuukaudessa, mikä on vielä toistaiseksi länsinaapureita alhaisempi. Työvoimapula kuitenkin väistämättä kasvattaa palkkoja ja tuotantokustannuksia. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä palkat ovat nousseet 7,4 %. Konsulttiyhtiö Ernest & Youngin mukaan suorat ulkomaiset investoinnit (FDI) Tshekkiin vuonna 2018 puolittuivat edellisvuoteen verrattuna juuri siksi, että investoijat eivät enää löydä osaavia tekijöitä ja palkkakustannukset uhkaavat karata käsistä.

Autoteollisuudessa työskentelevien keskipalkat nousivat viime vuonna 8,7 %, vaikka alan keskipalkka on jo reilusti yleistä keskipalkkaa korkeampi 1600 €/kk. Siksi uudet yksityiset investoinnit kohdistunevat jatkossa pääasiassa teollisuuden tuotantoprosessien automaatioon.

 

Hyvä työllisyystilanne vähentää syrjäytymisriskiä

Euroopan komissio on pannut merkille, että Tshekin korkea työllisyys vähentää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Työvoiman kova kysyntä jättää irtisanottua tai itse irtisanoutuvaa työntekijää harvoin kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Nuorten osalta köyhyysriski on Tshekissä EU-alueen pienin.

Työpaikan vaihto sen sijaan on yleistä nuorten keskuudessa, sillä joka neljäs alle 34-vuotias on vaihtanut työpaikkaa viimeisen vuoden aikana. Lisäksi joka viides nuori etsii töiden lomassa uutta työpaikkaa. Työhön kohdistuu nuorten silmissä aiempaa korkeampia odotuksia ja vaatimuksia paitsi palkan, myös työn sisällön ja työskentelyolosuhteiden kannalta.

Tuloerot ovat koko väestöä tarkasteltaessa Tshekissä EU:n pienimmät. Sen sijaan on merkille pantavaa, että Tshekissä tuloerot ovat sukupuolittuneita: miesten ja naisten välinen palkkaero on toisiksi suurin (21,8 %) EU-alueella heti Viron jälkeen. Palkkaerot sukupuolten välillä ovat säilyneet ennallaan jo vuosia.

Perinteinen perhekäsitys vaikuttaa naisten asemaan työmarkkinoilla. Tshekissä on hyvin yleistä, että lapsia hoidetaan kotona jopa nelivuotiaiksi asti. Kotiin jäävä puoliso on useimmiten äiti. Työssäkäyviä lapsiperheitä tulisi Euroopan komission mukaan tukea kohtuuhintaisen päivähoidon järjestämisellä.

Naisten lisäksi komission mukaan työpolitiikassa tulisi parantaa vajaakuntoisten työntekijöiden ja työnhakijoiden asemaa. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla on silti maan romaniväestö. Romaneista arviolta vain 20 % käy töissä, kun valtaväestön työllisyys on jopa yli 75 %.

 

Opetussektori kaipaa lisäpanostusta

Ratkaisuna työvoimapulaan, innovaatioiden lisäämiseen sekä hyvinvoinnin kasvattamiseen OECD ja Euroopan komissio suosittelevat Tshekille reipasta panostusta varhais-, perus- ja täydennyskoulutukseen.

Erityisenä ongelmana on etenkin varhaiskasvatus, jossa kohtuuhintaisen päivähoidon vähäisyys hidastaa paitsi naisten urakehitystä, myös lasten oppimiskykyä ja -mahdollisuuksia. Yksityiset päiväkodit ovat yleisiä mutta kalliita ja siksi monien ulottumattomissa. Oppimismahdollisuuksia tulisi tasa-arvoistaa kaikille lapsille perheen sosioekonomisesta asemasta huolimatta. Samalla nuorten koulunkäynnin keskeyttämisiä pitäisi pyrkiä vähentämään.

Myös opettajien taloudellista asemaa tulisi parantaa, jotta ala pystyisi houkuttelemaan opiskelijoita vielä tulevaisuudessakin. Tshekin opettajien keski-ikä on nyt noin 47 vuotta. Opettajien ja rehtorien palkat ovat kaikista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista alhaisimmalla tasolla, sillä palkka vastaa noin 60 %:a muiden vastaavan koulutustason edellyttämien ammattien palkasta.

Hallitus on tiedostanut ongelman. Opettajien palkkoja korotettiin 10 %:lla tammikuussa 2019 ja samalla rahoitusta lisättiin korkeakoulutukseen. Valtiovarainministeriö on esittänyt kesän 2019 budjettiesityksessään opettajien palkkojen korotusta 10 %:lla vuonna 2020 ja 9 %:lla vuonna 2021.

 

Alueiden kehittäminen vaatii infrastruktuurin parantamista

Tshekin sinänsä hyvässä työllisyystilanteessa on suuria alueellisia eroja. Siinä missä Prahan alueella työttömyyttä ei käytännössä ole (1,9 % työikäisestä väestöstä), löytyvät Tshekin korkeimmat työttömyysprosentit maan itä- (Määrin-Sleesian lääni 4,4 %) ja luoteisosista (Ustin lääni 4,3%). Saksan ja Puolan rajaseuduilla sijaitsevat maakunnat ovat Tshekin vähiten kehittyneitä alueita, joissa toimeentulo on perinteisesti saatu hiilikaivoksista tai käsityöläisyydestä. Uusille elinkeinoille olisi tarvetta näillä alueilla.

Kuilu teknisesti kehittyneempien ja vähemmän kehittyneiden alueiden välillä on kasvanut viime vuosina. Liikenneverkkoihin ja digitaaliseen infrastruktuuriin tulisi asiantuntijoiden mukaan investoida nykyistä voimakkaammin, jotta talouskasvu voisi jatkua pitkällä tähtäimellä. Kehitettävää on niin tieverkostossa ja rautateissä kuin laajakaistayhteyksissä, sillä maaseudulla vain noin 59 % väestöstä on laajakaistayhteyden piirissä. Mobiilidatan hinta on Tshekissä EU:n korkeimpia, mitä selittää todellisen kilpailun puute.

Tshekin liikenneinfrastruktuuri on EU:n keskiarvoa heikompi, ja työmatkalaisten kulkuyhteydet kohtuuhintaisen asumisen alueilta keskustoihin ovat huonot. Ongelma tunnetaan myös naapurimaissa. Tshekki on ottanut heinäkuussa alkaneen Visegrad 4 -puheenjohtajuuskautensa yhdeksi prioriteetiksi löytää keinoja paremman liikenneinfrastruktuurin rakentamiseksi V4 -valtioiden pääkaupunkien ja asutuskeskusten välille.

 

Asuminen kallistuu nopeasti etenkin pääkaupungissa

Kohtuuhintainen asuminen on hankaloitunut Tshekissä, sillä asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti lyhyen ajan sisällä muihin EU-maihin verrattuna. Varsinkin Praha on paitsi työperäisen muuton kohde, myös kansainvälisten asuntosijoittajien suosima turvallinen kohde. IMF:n arvion mukaan Prahassa asuntojen hinnat nousivat vuosien 2016-2018 välisenä aikana jopa 44 %. Palkkatasoon suhteutettuna asumiskustannukset Prahassa ovat korkeimmat koko Keski-Euroopan alueella.

Asuntojen hintoja on jonkin verran yliarvioitu, mutta taloustieteilijöiden mielestä kupla ei ole kestämättömän suuri. Keskeisenä ongelmana pidetään liian vähäistä asuntotuotantoa yhdistettynä pitkään jatkuneeseen talouskasvuun. Rakennuslupaprosessien hitaus ja monimutkaiset maanomistuskysymykset selittävät osaltaan asuntorakentamisen alituotantoa.

Vuokrien mukana myös asuntovelallisten määrä on kasvanut nopeasti vuoden 2016 jälkeen. Tshekin keskuspankki on pyrkinyt hillitsemään asuntomarkkinoiden ylikuumentumista antamalla useita makrovakaussuosituksia. Esimerkiksi velanhoitomenojen enimmäisosuus lainanhakijan käytettävissä olevista tuloista saisi olla enimmillään 45 % kuukausitulosta, eikä lainoja tulisi myöntää yli 90 %:n enimmäisluototussuhteen. Keskuspankki on korottanut peruskorkoa peräti seitsemän kertaa edellisen 16 kuukauden aikana.

 

Tutkimukseen ja kehitykseen tulisi panostaa enemmän

Tshekissä toimivien yritysten panostukset tutkimukseen ja kehitykseen vaihtelevat toimialoittain. Yleisesti ottaen ongelmana pidetään sitä, että kotimaisten yritysten panostus T&K-toimintaan on huomattavasti vähäisempää, kuin ulkomaalaisessa omistuksessa olevien.

Euroopan komissio on suositellut Tshekille innovaatioiden tukemisen kohdistamista etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Komission mukaan Tshekki on pystynyt karsimaan investointeihin ja julkisiin hankintoihin liittyvää hallinnollista taakkaa vuoden 2018 maaraporttiin nähden. Komission mukaan valtion tulisi kuitenkin investoida selvästi enemmän tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, sillä nykyinen kehitys ei jaksa ylläpitää julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

Vastauksena haasteeseen Tshekin hallitus julkaisi helmikuussa 2019 innovaatiostrategian vuosille 2019-2030 (“Czech Republic the Country for the Future”). Strategian mukaan Tshekki tulisi investoimaan 2,5 % BKT:sta T&K-rahoitukseen vuonna 2025 ja 3 % vuonna 2030.

Investoinneissa tulisi erityisesti huomioida ilmastokysymykset sekä kestävä kehitys, mikäli valtio haluaa säilyttää nykyisen kaltaisen tason Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa Euroopan unionin seuraavalla rahoituskaudella.

Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut kansalliset tavoitteet Tshekki on suurimmalta osalta täyttämässä, mutta energiatehokkuutta tulisi parantaa.

 

Eläkepommi tikittää

Tshekki on Suomen jälkeen yksi EU:n nopeimmin ikääntyvistä jäsenmaista (1.Malta, 2.Suomi, 3.Tshekki). Kansalaisten kannalta hallituksen eläkeuudistukset ovat hieman parantaneet eläkkeen riittävyyttä elinkustannusten kattamiseksi, mutta samalla julkisen talouden pitkän aikavälin näkymät ovat huonontuneet.

Ensi vuonna hallitus aikoo nostaa eläkkeitä indeksikorotuksilla keskimäärin noin 900 CZK/kk. Korotus tehdään ensisijaisesti kaikkein pienimpiin eläkkeisiin, jotta keskimääräinen kuukausikohtainen eläke nousisi 15 000 tshekin korunaan (n. 600 EUR). Tshekin valtiovarainministeriö on arvioinut eläkekorotuksen maksavan noin 33 miljardia CZK, eli reilusti yli miljardi euroa. Euroopan komissio arvioi eläkeuudistuksien tekevän noin 2 %:n loven Tshekin bruttokansantuotteeseen.

Väestön ikääntymisen vuoksi OECD on antanut Tshekille huomautuksia huoltosuhteesta. Arvioiden mukaan eläkeläisten määrä suhteessa työssäkäyviin kasvaisi 56 %: iin vuonna 2058. Asiantuntijoiden mukaan Tshekin terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuu väestön ikääntymisen myötä aiempaa suurempi paine. Euroopan komissio on suositellut julkisen terveydenhuollon parantamista integroimalla perushoitoa ja muita hoitopalveluita, sekä lisäämään kustannustehokkuutta ja terveydenhuoltoon liittyvien palvelujen digitalisointia.

Tshekki siirtyi käyttämään pelkästään sähköisiä reseptejä vuonna 2018, ja sähköiseen potilastietojärjestelmään on tarkoitus siirtyä vuonna 2021.

 

Sähköautojen tuotanto käynnistyy tänä vuonna

EU:n tiukentuvat päästörajoitukset ovat saaneet Tshekin teollisuuden kruununjalokiven, Skodan, pohtimaan strategiaansa. Yhtiö harkitsee nyt pienempien polttomoottorimallien, kuten Skoda Fabian, valmistuksen lopettamista ja sen myötä nopeampaa siirtymistä sähköautomarkkinoille.

Skodan tavoitteena on esitellä 30 uutta automallia vuoteen 2022 mennessä. Näistä kolmasosa tulee olemaan joko täysin tai osittain sähkökäyttöisiä. Ensimmäisen täysin sähkökäyttöisen Skoda-mallin, Skoda Citigon, valmistus alkaa tänä vuonna.

Skoda kuuluu Volkswagen-konserniin. Skodan tähtäimessä on asema konsernin johtavana sähköautotarvikkeiden valmistajana, joka toimittaisi standardisoituja osia muihin VW-konsernin autoihin. Sähköautobuumiin valmistautuva emoyhtiö Volkswagen osti hiljattain 20 % ruotsalaisesta Northvolt -akkuvalmistajasta.

Sähköautojen tarvitsemia latausasemia on Tshekissä toistaiseksi vielä melko vähän, mutta tilanne on muuttumassa. Maan johtavan sähköyhtiö CEZ:in mukaan uusia latausasemia rakennetaan nyt eri puolille maata kymmenen kuukaudessa. Ensi vuonna latausasemia pitäisi olla käytössä jo tuhat.

 

Ulkomaankaupan kulmakivi autoteollisuus, Saksa tärkein kumppani

Viime vuonna Tshekin tavaranviennin arvo oli historiallisen korkea yli 171 miljardia euroa. Kasvua oli 3,4 % vuoteen 2017 verrattuna. Tuonnin arvo puolestaan oli reilut 156 miljardia euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli noin 5 %. Tshekin kauppatase olikin noin 15 miljardia euroa ylijäämäinen vuonna 2018, vaikka dieselautojen päästöskandaalin arvioidaan laskeneen Tshekin vientiä jopa 800 MEUR.

Vuoden 2019 ensimmäinen neljännes on lähtenyt käyntiin paremmin kuin ekonomistit odottivat, sillä aiemmat ennusteet povasivat kaupankäynnin selvää hiipumista. Uusimpien tietojen valossa Tshekin kokonaisvienti on kuitenkin noussut 3 miljardilla eurolla ja tuonti 2 miljardilla eurolla vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen nähden.

Tshekin autoteollisuuden vienti veti hyvin viime vuonna, vaikka maailmanlaajuisesti autojen kokonaiskysyntä laski. Lisäkasvua ala sai auton osien viennistä. Esimerkiksi Skodan kokonaisliikevaihto kasvoi 2 %. Yksittäisistä maista Kiina oli Skodalle tärkein vientikohde 341 000 autolla, Saksaan puolestaan vietiin 176 600 autoa.

Viime vuonna Tshekin tavaranviennistä suurin osa, 84 %, suuntautui EU:n alueelle. EU-maihin viennin arvo oli noin 144,5 miljardia euroa. Tshekin tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Slovakia, Puola, Ranska ja Iso-Britannia. Yhdysvaltoihin Tshekki vei tavaraa 3,5 miljardin ja Kiinaan 2,2 miljardin euron verran. Suomen osuus Tshekin viennistä oli 973 miljoonaa euroa.

Tavaraa tuodaan Tshekkiin Saksasta 39,3 miljardin, Kiinasta 22,1 miljardin, Puolasta 12 miljardin ja Slovakiasta 7,8 miljardin euron edestä. Suomesta tuodaan Tshekkiin tavaraa 458 miljoonan euron edestä. Arvossa mitattuna eniten Tshekkiin tuotiin tietokoneita ja elektroniikkaa sekä raakaöljyä ja maakaasua.

 

Pääomaa muista EU-maista, uudet yrittäjät Ukrainasta

Ulkomaalaista pääomaa tshekkiläisissä yrityksissä on noin 50 miljardia euroa mikä vastaa noin 60 % kaikesta pääomasta. Valtaosa ulkomaalaisesta pääomasta on peräisin muista EU-maista, joista Saksan osuus on merkittävin (n. 13,8 miljardia euroa). Silti vain hyvin harvalla Tshekkiläisellä yrityksellä on saksalainen omistaja (1,6 % yrityksistä).

Ulkomaalainen yrityksen omistaja Tshekissä on useimmiten Venäjältä (13 %), Slovakiasta (11 %) tai Ukrainasta (11 %).

Venäläiset ja ukrainalaiset omistavat pääasiassa pieniä yrityksiä. Viime vuosina venäläisten omistamien yritysten määrä on keskimäärin laskenut, mutta ukrainalaisomisteisia yrityksiä on perustettu selvästi aiempaa enemmän.

 

Valtiolle tulossa budjettialijäämää seuraaville vuosille – mistä ratkaisuja?

Tshekki kuuluu suhteellisen tiukkaa budjettikuria suosiviin EU-maihin. Viime vuonna Tshekin valtiontalouden velka oli 32,7 % bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. IMF:n tietojen perusteella velka vähenee tasolle 27,4 % vuoteen 2024 mennessä.

Tshekin valtiovarainministeriön mukaan valtion budjetin alijäämä on lähes kaksinkertaistunut edellisvuoteen nähden kuluvan vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Alijäämä oli toukokuun 2019 lopussa noin 2 miljardia euroa, mikä on suurin alijäämä seitsemään vuoteen.  Alijäämä liittyy kasvaviin sosiaalimenoihin ja investointeihin, jotka sisältyvät parlamentin viime vuonna hyväksymään valtion budjettiin. Eläkkeiden ja julkisen sektorin palkkojen korotukset olivat merkittävässä osassa nykyisen pääministeripuolue ANO:n vaalikampanjassa viime vuonna.

Osin alijäämää kattaakseen Tshekin hallitus on suunnitellut asettavansa Ranskan tavoin 7 % digiveron suurille internetpalveluita tarjoaville yrityksille kuten Facebookille ja Googlelle. Laskelmien mukaan vero tuottaisi valtiolle vähintään 5 miljardia korunaa (n. 190-200 miljoonaa euroa). Valtiovarainministeriön mukaan lakialoite on valmistumassa ja se voitaisiin mahdollisesti käsitellä parlamentissa kesälomien jälkeen. Vero voisi astua voimaan kesällä 2020, mikäli poliittista tahtoa löytyy.

Työmarkkinajärjestöjen kanssa käydyissä kolmikantaneuvotteluissa ei olla toistaiseksi löydetty ratkaisua budjettivajeeseen. Työmarkkinajärjestöt haluavat hallitukselta 8 % lisäpalkankorotuksen julkiselle sektorille ja 15 % täsmäkorotuksen opettajille. Työnantajien keskusjärjestöt ovat ilmaisseet voivansa hyväksyä 40 miljardin korunan budjettivajeen, mikäli Tshekki korottaa opettajien palkkoja 15 % sekä investoi samalla enemmän koulutukseen, innovaatioihin ja moottoriteiden rakentamiseen.

Muita ratkaisuja budjetin alijäämän pienentämiseksi ei ole vielä laajasti käsitelty ainakaan julkisuudessa. ANO:n ja CSSD:n (sosiaalidemokraatit) koalitiohallitus nojaa Tshekin kommunistisen puolueen (KSCM) tukeen, joka aiemmin ilmaisi äänestävänsä hallituksen puolesta vain, mikäli valtiontalouden alijäämä pystytään pitämään alle 30 miljardissa korunassa eli reilussa miljardissa eurossa. Tiukka budjettikuri ei kuitenkaan ole kommunistien ehdoton prioriteetti, ja puolue on ilmoittanut työnantajien keskusjärjetön tavoin voivansa hyväksyä 40 miljardin korunan alijäämän ensi vuoden valtion budjetissa.

 

Rauli Kostamo ja Petri Lepistö
Suomen Prahan suurlähetystö