Katsaus Slovakian talouteen ja energiapolitiikkaan elokuussa 2024

Slovakian talouden alijäämä on yksi EU-alueen korkeimmista. Se oli 4,9 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2023 ja sen odotetaan kasvavan 5,9 prosenttiin vuonna 2024. Julkisen talouden velka oli 56 prosenttia BKT:sta vuonna 2023 ja sen odotetaan kasvavan 58,5 prosenttiin vuonna 2024.

Talous

Slovakian budjettivastuuneuvosto (RRZ) on varoittanut, että jos julkista taloutta ei onnistuta vakauttamaan, velka voi ylittää 90 prosenttia BKT:sta vuoteen 2034 mennessä ja vaarantaa keskeiset palvelut. EU:n neuvosto päätti heinäkuussa 2024 käynnistää liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn Slovakiaa vastaan komission suositusten perusteella.

Ekspansiivinen finanssipolitiikka pandemian ja energiakriisin aikana on kasvattanut merkittävästi valtion velkaa. Huomattavat pysyvät menojen lisäykset, erityisesti lapsiperheille suunnattujen tukien osalta, ovat johtaneet julkisen talouden rakenteellisen alijäämän heikkenemiseen.

Lisäksi julkisen talouden haasteita pahentaa väestön nopea ikääntyminen. Työikäisen väestön väheneminen on yksi EU:n nopeimmista. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa työikäiseen väestöön lähes kaksinkertaistuu seuraavan 30 vuoden aikana. Vuonna 2022 toteutetut eläkeuudistukset, kuten lakisääteisen eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen vuodesta 2030 alkaen, ovat parantaneet julkisen eläkejärjestelmän kestävyyttä. Rahoitusvaje on kuitenkin edelleen suuri.

Valtion vuoden 2024 talousarviossa linjataan tavoitteeksi supistaa talouden alijäämää 0,5 prosenttiyksikköä 6,5 prosentista 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024. Vakauttamistoimenpiteet keskittyvät suurelta osin tulopuolelle, ja niihin kuuluvat tupakan ja alkoholin korkeampi verotus, korkeammat sosiaaliturvamaksut sairausvakuutusta varten, pankkien voittojen korkeampi verotus ja ylisuurten voittojen verotuksen laajentaminen öljyteollisuuteen. Talousarvioon sisältyy myös lisämenoja 13. eläkkeen korottamiseen, asuntolainojen veroetuuksiin ja kohdentamattomien energiatukitoimenpiteiden jatkamiseen. Hallituksen tavoitteena on supistaa julkisen talouden alijäämä 5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025 ja 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2026, mutta vakauttamistoimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole täsmennetty. Tällä alijäämäuralla julkinen velka ylittää vuonna 2026 EU:n viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Slovakian talous on kestänyt suhteellisen hyvin energiakriisin. Hallituksen toimet energialähteiden monipuolistamiseksi ja irtautumiseksi venäläisestä energiasta ovat lieventäneet energian hintojen nousua. Talouskasvu on kuitenkin hidastunut korkean inflaation, heikon ulkomaisen kysynnän ja kiristyneiden rahoitusehtojen vuoksi. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,2 prosenttia vuonna 2024 ja 2,9 prosenttia vuonna 2025. Ulkomaisen kysynnän elpyminen ja EU:n elpymisvälineen tuet tukevat vientiä ja investointeja. Alhaisempi inflaatio johtaa korkeampaan reaalipalkkojen ja kulutuksen kasvuun.

Inflaatio saavutti huippunsa vuoden 2023 helmikuussa (15,4 prosenttia) ja on sittemmin laskenut elintarvikkeiden ja teollisuuden tuottajahintojen nousun sekä toimitusketjujen pullonkaulojen hellittämisen myötä. Inflaatio oli kesäkuussa 2024 1,8 prosenttia.

Työmarkkinat ovat pysyneet vahvoina. Ne ovat hyötyneet ulkomaisen työvoiman kasvusta 2022 alkaen. Työttömyysaste on historiallisen alhainen: 5,0 prosenttia. Työttömistä noin puolet on pitkäaikaistyöttömiä.

Ukrainalaiset muodostavat suurimman osuuden Slovakiassa työskentelevistä ulkomaalaisista työntekijöistä. Myös Serbiasta, Georgiasta ja Intiasta tulleiden työntekijöiden määrä on kasvanut merkittävästi. Suurin osa ulkomaalaisista työntekijöistä työskentelee matalan koulutustason toimialoilla, joilla on pulaa työvoimasta. Osana elpymissuunnitelmaa Slovakia on edistänyt ulkomaisen korkeasti koulutetun työvoiman houkuttelemista ottamalla käyttöön uuden korkeasti koulutettuja työntekijöitä kolmansista maista varten tarkoitetun viisumin ja yksinkertaistamalla ulkomaisten tutkintojen tunnustamista. Osaajapula ja aivovuoto ovat Slovakiassa merkittäviä haasteita. Koulutusjärjestelmä ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita.

Slovakian talouden tärkeimmät toimialat ovat teollisuus (erityisesti autoteollisuus), tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, julkinen hallinto, sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Slovakian talous on EU-maista riippuvaisin autoteollisuudesta. Slovakian autoteollisuus työllistää yli 260 000 ihmistä, ja sen osuus BKT:stä on noin 10 prosenttia. Hallitus on hyväksynyt päätöslauselman, jossa se on luvannut auttaa autoteollisuutta siirtymään sähköautojen valmistukseen. Hallitus aikoo esimerkiksi varmistaa sähkön ja osaavien työntekijöiden riittävyyden sekä tukea sähkölatauspisteiden rakentamista.

Slovakian autoteollisuudella on suhteellisen hyvät valmiudet hyötyä siirtymästä sähköiseen liikenteeseen. Slovakiassa tuotettiin vuonna 2020 toiseksi eniten sähköautoja EU:ssa. Kiinalaisen Geelyn omistama Volvo avaa Slovakiaan sähköautotehtaan ja kiinalainen Gotion akkutehtaan vuonna 2026. Viranomaiset odottavat, että autoteollisuuden työpaikkojen menetys olisi vähäinen, arviolta 3000 työpaikkaa.

Slovakialla on silti edessään merkittäviä haasteita digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä, koska automatisoitumisvaarassa olevien työpaikkojen osuus on suuri. Työllisyys aloilla, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa suoraan, on kansainvälisesti vertailtuna suuri. Eniten saastuttavat teollisuudenalat, kuten jalostamot, kemikaalit, metallien jalostus ja metallituotteet sekä ei-metalliset mineraalituotteet, työllistävät Slovakiassa noin 6 prosenttia työvoimasta, kun OECD-maissa osuus on keskimäärin 3 prosenttia.

Slovakia on vientivetoinen maa. Se vie ajoneuvoja, koneita, elektroniikkaa ja kaivosteollisuuden tuotteita. Viennin arvo on viimeisen 10 vuoden aikana kaksinkertaistunut. Viime vuosina kauppatase on kuitenkin kääntynyt hieman alijäämäiseksi. Syynä on ollut koronapandemian aiheuttama komponenttipula sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset. Slovakia tuo maahan lähinnä koneita, polttoaineita ja kemikaaleja. Tärkeimmät vienti- ja tuontikumppanit ovat Saksa, Ranska sekä V4-maat.

Yksi hallituksen prioriteeteista on parantaa liiketoimintaympäristöä mm. vakauttamalla lainsäädäntökehystä, keventämällä yritysten perustamiseen liittyvää byrokraattista ja hallinnollista taakkaa sekä sujuvoittamalla julkisia hankintamenettelyjä.

Slovakian investoinnit koulutukseen, terveydenhuoltoon sekä t&k-toimintaan ovat jäljessä muista EU-maista. Uudessa kansallisessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiostrategiassa asetetaan tavoitteeksi, että julkiset t&k-menot kasvavat 0,67 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä ja yksityiset t&k-menot 1,2 prosenttiin BKT:sta.

EU-tuet ovat yksi Slovakian talouskasvun tärkeimmistä lähteistä. Slovakia on viime vuosikymmenen aikana saanut EU:n varoja keskimäärin 2,5 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa 2,8 prosenttia BKT:sta. EU:n rahastoista sekä elpymisvälineestä saatavat varat kattoivat vuonna 2023 puolet kaikista Slovakian julkisista investoinneista, ja saman suuntauksen odotetaan jatkuvan tulevina vuosina.

Slovakia saa elpymisvälineestä kaikkiaan noin 6,4 miljardia euroa. Slovakian kansallisessa suunnitelmassa on viisi pilaria: vihreä talous, terveydenhuolto, julkishallinto, koulutus sekä tiede, tutkimus ja innovaatiot. Suunnitelman REPowerEU-luku kohdentaa 403 miljoonaa euroa uudistuksiin uusiutuvien energialähteiden tukemiseksi, investointeihin sähköverkkoon, energiatehokkuuteen ja liikenteeseen sekä energiaköyhyysriskissä olevien kotitalouksien tukemiseen. Slovakia on myöhässä elpymissuunnitelman täytäntöönpanossa. Terveys-, oikeus-, ympäristö- ja sisäministeriöillä on eniten viivästyksiä ja haasteita toimenpiteiden täytäntöönpanossa.

Energiapolitiikka

Slovakian energiapalettia hallitsevat ydinvoima ja kaasu. Uusiutuvien energialähteiden (lähinnä vesivoiman) osuus sähköntuotannosta on noin 22 prosenttia. Aurinkoenergian ja erityisesti tuulivoiman merkitys energiantuotannossa on vähäinen. Slovakia luopui kivihiilen käytöstä tänä vuonna.

Slovakian päästö- ja energiaintensiteetti ovat EU:n keskiarvoa korkeammat. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että Slovakian teollisuuden osuus BKT:stä on suuri. Teollisuuden osuus kokonaispäästöistä on noin 40 prosenttia. Liikenne on toiseksi suurin päästöjen lähde, sen osuus on noin 20 prosenttia. Slovakian autokanta on vanhempi ja saastuttavampi kuin useimmissa EU-maissa.

Bratislavan kaupunki perusti aiemmin tänä vuonna ilmastokysymyksistä vastaavan osaston, joka koordinoi kaupungin ilmastoagendaa. Se julkaisi huhtikuussa energiaa ja ilmastoa koskevan toimintasuunnitelman, jossa asetetaan tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vahvistaa asukkaiden suojelua ilmastonmuutosta vastaan.

Slovakialaisten kiinnostus uusiutuviin energialähteisiin kasvoi energiakriisin myötä. Energiakriisi nosti esiin aurinkopaneelien ja lämpöpumppujen avulla tuotetun energian edullisuuden. Useat suuret teollisuusyritykset siirtyivät Slovakiassa aurinko- ja tuulienergiaan 2023.

Ydinvoima kattaa noin 60 prosenttia Slovakian sähköntuotannosta. Slovakia on ollut sähköntuotannossa omavarainen sen jälkeen, kun se otti käyttöön Mochovcen ydinvoimalan 3. yksikön syksyllä 2023. Slovakiassa on käytössä viisi ydinreaktoria, ja yksi uusi reaktori on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2025 syksyllä. Lisäksi hallitus suunnittelee uuden ydinvoimalayksikön rakentamista Jaslovske Bohuniceen. Hallitus on sanonut, että uusi ydinvoimala tulee olemaan 100-prosenttisesti Slovakian valtion omistama, ja että poliittisista syistä sitä ei voi rakentaa venäläinen yritys. Hallitus on keskustellut Etelä-Korean kanssa yhteistyöstä Jaslovske Bohunicen ydinvoimalan rakentamisessa. Hallitus perustelee hanketta sillä, että Slovakian sähkönkulutus tulee kasvamaan tulevina vuosina liikenteen sähköistymisen vuoksi.

Slovakian kaasuinfrastruktuuri on EU:n toiseksi suurin Alankomaiden jälkeen. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan Slovakia toi yli 80 prosenttia maakaasusta ja käytännössä kaiken raakaöljyn ja ydinpolttoaineen Venäjältä. Kaasutoimitukset Venäjältä ovat vähentyneet noin 65 prosenttia. Tämä on osin sen ansiota, että syksyllä 2022 valmistui kaasuverkkojen yhteenliittämishanke Puolan kanssa, joka on tarjonnut Slovakialle pääsyn LNG-markkinoille.

Slovakia on yhä riippuvainen venäläisestä öljystä ja sillä on väliaikainen vapautus venäläisen öljyn tuontikieltoon. Slovakia on edistynyt Slovnaft-öljynjalostamon teknologian mukauttamisessa muihin öljyihin, ja on monipuolistanut öljylähteitä tuomalla öljyä Kroatiasta Adria-putken kautta.

Venäläisen Lukoilin öljytoimitukset Slovakiaan katkesivat heinäkuun 2024 alussa sen jälkeen, kun Ukraina asetti Lukoilin pakotelistalle. Euroopan komission mukaan öljytoimitukset Slovakiaan eivät ole välittömässä vaarassa ja Adria-putkessa on riittävästi vapaata kapasiteettia.

Slovenské elektrárne on tehnyt sopimukset Westinghousen ja Framatomen kanssa uuden ydinpolttoainetyypin toimittamisesta Slovakian venäläistyyppisiin VVER-laitoksiin.

Anna Roininen, neuvonantaja, Suomen Prahan-suurlähetystö