Katsaus Romanian energiasektoriin
Romania aikoo investoida 22 miljardia euroa energiasektoriinsa vuoteen 2030 mennessä. Keskeisinä periaatteina energiaturvallisuus, omavaraisuus, dekarbonisaatio ja energiatehokkuus. Hiilivoimaloista luovutaan 2032 mennessä. Panostuksia suunnitellaan tehtävän uusiutuviin energialähteisiin, maakaasuun ja ydinenergiaan. Tarkoituksena on myös uudistaa voimaloita, digitalisoida verkkoja ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Romanian energiaministeriö valmistelee vetystrategiaa. Romanian investointisuunnitelmat tarjoavat erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ml. suomalaiselle teknologia-, innovaatio- ja automaatio-osaamiselle.
Laaja energiatarjonta
1. Romania aikoo investoida 22 miljardia euroa energiasektoriinsa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on parantaa energiaturvallisuutta ja –saantia sekä panostaa puhtaampaan energiaan. Lisäksi maa investoi älykkäisiin, digitaalisiin ml. rajat ylittäviin energia- ja sähköverkkoihin sekä energiatehokkaisiin ratkaisuihin rakennuksissa. Infrastruktuuri on ison remontin tarpeessa, sillä esim. asuinrakennuksista yli 90 prosenttia on ajalta ennen vuotta 1989 ja koko rakennuskanta kattaa 46 prosenttia kansallisesta energiakulutuksesta. Romanian investointisuunnitelmat tarjoavat erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ml. suomalaiselle teknologia-, innovaatio- ja automaatio-osaamiselle.
2. Romanian energiatarjonta on monipuolinen kattaen maakaasun, kivihiilen, öljyn, uusiutuvat energialähteet ja ydinenergian. Samalla maa on kuitenkin edelleen hyvin riippuvainen fossiilisista polttoaineista, jotka kattoivat vuonna 2019 noin kaksikolmasosaa energiantuotannosta. Öljyn ja kaasun osuus (24%) on melkein kolmasosa ja kivihiilen 19 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden osuus sähkönkulutuksesta on niin ikään huomattava: 37 prosenttia sähköstä tuotetaan öljyllä ja 24 prosenttia maakaasulla. Fossiilisten energialähteiden merkitys tuotannossa on ymmärrettävää, sillä Romanialla on keskisen ja itäisen Euroopan suurimmat öljy- ja maakaasuvarannot. Tästä huolimatta Romania on viime vuosina joutunut tuomaan energiaa ulkomailta. Vuonna 2020 Romania kattoi peräti 29 prosenttia sähkönkulutuksesta tuontienergialla.
3. Romaniassa toimii vielä kuusi hiilivoimalaa Hunedoaran ja Oltenian piirikunnissa, joista viimeksi mainitun piirikunnan voimalat tuottivat viime vuonna noin 20 prosenttia sähköntuotannosta. Romania on sitoutunut EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden mukaisesti luopumaan kivihiilen käytöstä 2032 mennessä. Norjalainen Arbaflame solmi äskettäin alustavan sopimuksen, jonka mukaan yksi Hunedoaran voimaloista konvertoidaan pellettivoimalaksi.
Romania panostaa maakaasuun
4. Romaniassa maakaasu ei näyttele niin merkittävää roolia kotitalouksien lämmittäjänä kuin Keski-Euroopassa, sillä jopa puolet lähinnä maaseudulla asuvista romanialaisista ei ole maakaasuverkon piirissä. Teollisuuden ohella maakaasua hyödyntävät lämmityksessä kaupungit, minkä vuoksi kohonneet hinnat ovat syksyn aikana huolestuttaneet paitsi päättäjiä, yrityksiä myös kansalaisia. Targu Muresissa sijaitseva lannoitetehdas joutui jopa keskeyttämään tuotantonsa korkeiden kaasuhintojen vuoksi.
5. Romania näkee maakaasun siirtymäajan keskeisenä energialähteenä, johon se aikoo panostaa lähitulevaisuudessa lisäämällä Mustanmeren kaasuvarantojen hyödyntämistä ja panostamalla BRUA-kaasuputken (Bulgaria-Romania-Unkari-Itävalta) ja eteläisen korridorin (Southern Transmission Corridor) kehittämiseen sekä kaasun varastointiin. Joidenkin arvioiden mukaan Mustanmeren kaasuvarannot kattaisivat 200 miljoonaa kuutiota, mikä voisi turvata kotimaisen kulutuksen 20 vuoden ajaksi. Lisäksi tavoitteena on modernisoida olemassa olevia kaasuvoimaloita sekä rakentaa kattavampi, maanlaajuinen kaasuverkkoinfrastruktuuri. Romanian kaasuntuotantoa hallitsee kaksi valtionyritystä: Romgaz ja OMV Petrom, joista viimeksi mainittu aikoo lehtitietojen mukaan investoida vuosikymmenen loppuun mennessä noin € 2 miljardia kaasunporaamiseen Mustallamerellä. Transgaz vastaa puolestaan kaasuverkostosta. Romanialla on paljon potentiaalia ja visio kehittyä alueelliseksi LNG- ja kaasuhubiksi. Suunnitelmat rakentaa LNG-terminaali Constantaan eivät ole kuitenkaan toistaiseksi toteutuneet.
ja ydinenergiaan
6. Maakaasun ohella Romania investoi vahvasti ydinenergiaan. Romania lukeutuukin mm. Suomen ja Ranskan ohella siihen ryhmään EU:ssa, joka ajaa ydinvoiman sisällyttämistä taksonomiaan. Ydinvoima on Romanialle paitsi keino päästä ilmastotavoitteisiin, turvata kasvava sähkönkulutus, myös vahvistaa energiaomavaraisuutta. Romania aikoo rakentaa kahden toimivan reaktorin lisäksi kaksi uutta reaktoria (2x700MW) itä-Romaniassa sijaitsevaan Cernavodaan. Reaktoreiden toiminnasta vastaan valtionyhtiö Nuclearectrica. Ydinvoima kattaa tällä hetkellä noin 19 prosenttia sähkönkulutuksesta ja kahden uuden reaktorin myötä osuuden arvioidaan nousevan 28 prosenttiin vuonna 2035.
7. Romania solmi lokakuussa 2020 ydinenergiayhteistyötä ml. Cernavodan ydinvoimalan (arvoltaan yhteensä 8 miljardin dollaria) kehittämistä koskevan hallitustenvälisen kumppanuussopimuksen (laki voimaan heinäkuussa 2021) Yhdysvaltojen kanssa. Yhteistyö kattaa myös yliopistojen välistä tutkimukseen ja kehitykseen liittyvää yhteistyötä. Sopimus sisältää myös option moduleista koottavien pienien ydinvoimaloiden rakentamiseksi Romaniaan. Romania solmi loppukesästä 2021 ydinenergiayhteistyötä koskevan yhteistyöpöytäkirjan myös Kanadan kanssa, joka vastasi aikoinaan ykkös- ja kakkosreaktoreiden teknologiasta. Kanadalaisen SNC Lavalin Groupin tytäryhtiö Candu Energy voitti äskettäin kolmos- ja nelosreaktoreiden insinööripalveluja koskevan tarjouskilpailun.
Panostukset uusiutuvaan energiaan tukevat ilmastotavoitteita
8. Energiasektori on eittämättä Romanian talouden perustukipilareita, mutta samalla tuottaa suurimman osan (noin 66 prosenttia) maan hiilidioksidipäästöistä. Tähän on syynä se, että Romanian RES-markkinat eivät ole viime vuosina kehittyneet odotetulla tavalla mm. siitä syystä, että hallitus ei ole edistänyt niiden käyttöönottoa lainsäädäntöteitse eikä valtiontuin. Romania ei ole myöskään pystynyt hyödyntämään EU:n tukiohjelmia (esim. horisonttia) riittävästi. Tämä näkyy mm. EY:n lokakuun RECAI-indeksissä (Renewable Energy Country Attractiveness Index), jossa Romania ei mahdu 40 maan joukkoon. Toisaalta Romania saavutti vuodelle 2020 sille asetetun tavoitteen. Vuonna 2019 noin 24 prosenttia Romanian sähkönkulutuksesta oli peräisin uusiutuvista energialähteistä, mikä sijoittuu EU:n keskitasolle.
9. Vesivoima on Romanian tärkein uusiutuvan energian lähde kattaen 34 prosenttia sähkönkulutuksesta 2021, toisena tulee tuulivoima 15 prosentilla ja perää pitävät aurinkosähkö 7 prosentilla ja biomassa 0,34 prosentilla. Saavuttaakseen vuoteen 2030 mennessä 30,7 prosentin tavoitteen (ja vielä kireämmän 38 prosentin) sekä EU:n ilmastotavoitteen Romania pyrkii kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta tuotannossa ja sähkönkulutuksessa. Tavoitteena on lisätä tuulivoima- ja aurinkoenergiakapasiteettia 35 prosentilla vuoteen 2030 mennessä rakentamalla tuulivoimaloita (3,3 GW) ja aurinkovoimaloita (3,76 GW). Vesivoimaa aiotaan rakentaa 1GW:n verran, ja lisäksi käytössä olevia voimaloita uudistaa. Biomassan käyttö sähkön tuottamiseen on vielä hyvin vähäistä. Potentiaalia olisi, sillä viime vuonna valmistuneen selvityksen mukaan Romania voisi kattaa 65 prosenttia vihreästä energiasta biomassalla (vastaava luku esim. aurinkoenergian suhteen on 12% ja tuulivoiman suhteen 17%). Maalämmön osuus on parisen prosenttia ja sitä hyödynnetään lähinnä läntisessä Romaniassa, mm. Oradeassa. Romanian suurin haaste sekä energia- että metsätaloudessa liittyy puun käyttöön lämmityksessä, sillä melkein puolet pääasiallisesti maaseudulla olevista kotitalouksista käyttää puuta lämmitykseen.
10. Romanian elpymissuunnitelmaan sisältyvistä hankkeista 41 prosenttia on tarkoitus käyttää vihreään siirtymään. Lisäksi Romania voi hyödyntää Green Deal/Just Transition Fund -tukia (Romanian osuus noin € 2 miljardia) ja modernisaatiorahastoa. Uuden hallituksen ohjelma sisältää myös PK-yrityksille ja yksittäisille kansalaislle myönnettäviä tukia mm. aurinkopaneelien asentamiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi.
Kansallinen vetystrategia valmistelussa
11. Myös Romaniassa on virinnyt vilkas keskustelu vetyenergian hyödyntämisestä. Elpymissuunnitelmaan sisältyykin tavoite laatia kansallinen vetystrategia ja sen toimeenpanoa tukemaan sääntelykehikko vuosien 2022-2023 aikana. Romania on ilmaissut kiinnostuksensa yhteistyöhön Suomen kanssa.
Teksti: Marjut Akola, suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö, Bukarest