Katsaus Qatarin talouteen sekä Suomen ja Qatarin kauppasuhteisiin
Öljy- ja kaasuvarojensa ansiosta Qatar on asukaslukuun suhteutetulla BKT:lla mitattuna maailman rikkain valtio. Pienen maan kaasuvarannot ovat maailman kolmanneksi suurimmat ja se on suurin LNG:n viejämaa. Qatarin taloustilanne on viime vuosina kärsinyt energian maailmanmarkkinahintojen laskusuhdanteesta. Ensinotkahduksen jälkeen varakkaan Qatarin on ollut mahdollista tasoittaa kesäkuussa 2017 alkaneiden nk. kvartettimaiden boikottitoimien vaikutuksia talouteensa. Qatarin talouden ennustetaan kasvavan lähivuosina maltillisesti. Maan kansallisen 2030 vision punaisia lankoja ovat öljy- ja kaasuriippuvuuden vähentäminen, talouden rakenteen monipuolistaminen, tietopohjaisen talouden rakentaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kvartettimaiden boikottitoimet ovat osaltaan vauhdittaneet tätä prosessia. Suomen kauppa Qatarin kanssa on verrattain vähäistä, mutta suomalaisyrityksillä olisi maalle tarjottavaa vahvuusaloillaan. Suomi tunnetaan Qatarissa erityisesti tasokkaasta koulutus-järjestelmästään, minkä taustalla vaikuttaa myös maassa toi-miva Qatar-Finland International School.
Qatarin talouden ennustetaan kasvavan maltillisesti haasteista huolimatta
Öljy- ja kaasuvarojensa ansiosta Qatar on asukaslukuun suhteutetulla bruttokansantuotteella mitattuna maailman rikkain valtio. Maa oli Maailmanpankin mukaan vuonna 2018 maailman 53. suurin talous (BKT noin 192,009 miljoonaa USD). Qatarin taloustilanne on kuitenkin kärsinyt energian maailmanmarkkinahintojen laskusuhdanteesta, mikä on jo vuodesta 2014 heijastunut maan talouskasvuun, budjettiin ja valtiotaustaisiin rahastoihin.
Qatarin nykytilannetta leimaa kesäkuussa 2017 puhjennut kiista GCC-maiden Saudi-Arabian, Arabiemiirikuntien, Bahrainin sekä Egyptin (nk. kvartetti sekä eräät muut maat) katkaistua maahan diplomaattisuhteensa sekä maa-, ilma- ja meriyhteydet. Varakkaan Qatarin oli ensinotkahduksen jälkeen mahdollista tasoittaa tilanteen vaikutuksia maansa talouteen. Se on kuitenkin joutunut kehittämään huoltovarmuuttaan, luomaan omaa elintarviketuotantoa sekä etsimään uusia liittolaisia, kauppakumppaneita ja -reittejä. Ennen boikottitoimia esimerkiksi suuri osa maan elintarvikkeista tuotiin Saudi-Arabiasta. Elintarvikkeiden lisäksi mm. rakennusteollisuuden tarvikkeiden korvaava maahantuonti vaikutti ensin haasteelliselta järjestää. Nk. Qatarin kiista osui erityisen voimakkaasti Qatarin kansalliseen lentoyhtiöön Qatar Airwaysiin kvartettimaiden suljettua siltä ilmatilansa.
Uudet kauppakumppanit löytyivät melko nopeasti mm. Turkista, Iranista ja Intiasta. Lentoliikenteen jatkaminen mahdollistui Iranin tarjottua Qatarille ilmatilansa elintärkeäksi kanavaksi ulkomaailmaan. Merikuljetukset siirtyivät mm. Omanin ja Iranin satamiin ja Qatarin uudella Hamadin satamalla oli tärkeä rooli maan yhdistämisessä ulkomaanmarkkinoihin. Julkista kulutusta lisättiin haittavaikutuksilta suojautumiseksi. Maan mittavat valtiotaustaiset rahastot ja keskuspankkinsa varat toimivat talouden puskureina. Lisäksi maa on viime aikoina leikannut eräitä tukia ja määrännyt eräitä veroja budjettinsa tasapainottamiseksi. Kansalaisten hyvinvoinnista ja etuuksista ei kuitenkaan haluta tinkiä.
Vuonna 2018 Qatarin bruttokansantuote kasvoi 1,5 prosenttia. Qatarin talousennusteet ovat tällä hetkellä varovaisen positiivisia liikkuen 2-3 prosentin tuntumassa. Muun muassa öljyn ja kaasuntuotannon ja -viennin ennakoitu kasvu sekä vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskisoihin liittyvät huomattavat investoinnit ml. suuret infrastruktuuriprojektit tukevat talouskasvua. Toisaalta energian maailmanmarkkinahintojen epävakaus sekä maan tulehtuneet naapuruussuhteet ja alueen jännitteet luovat epävarmuutta. Yritykset ovat viime aikoina raportoineet vähentyneistä liiketoimintamahdollisuuksista, pienemmistä tilausmääristä ja viivästyneistä maksuista.
Valtiontalouden ennustetaan pysyvän hieman ylijäämäisenä mm. viimeaikaisten verouudistusten ansiosta. Ensi vuodelle ennakoitu viiden prosentin arvonlisäveron käyttöönotto nostanee kuluttajahintojen inflaatiota.
Qatarin tärkeimmät vientimaat vuonna 2018 olivat Japani, Etelä-Korea, Intia ja Kiina. Tärkeimmät tuontimaat olivat EU28, Yhdysvallat, Kiina, Intia ja Japani. Qatarin kauppa Turkin ja Iranin kanssa on lisääntynyt ns. Qatarin kiistan myötä, mutta luotettavia tilastoja ei ole saatavilla. EU:n ja Qatarin kahdenvälisen kaupan arvo oli 17.9 miljardia euroa vuonna 2018. Qatarin tuonti EU:sta oli 10.6 miljardia euroa ja vienti EU:hun 7.2 miljardia euroa. Qatar on EU:n 39 suurin kauppakumppani.
Tavoitteena talouden rakenteen monipuolistaminen
Arvioiden mukaan öljy- ja kaasutulot muodostavat hieman yli puolet Qatarin BKT:sta ja jopa noin 90 prosenttia vientituloista. Maa on maailman suurin nesteytetyn maakaasun (LNG) viejä ja sen maakaasuvarannot ovat maailman kolmanneksi suurimmat (13 %). Qatar ja Iran omistavat yhdessä Persianlahdella sijaitsevan maailman suurimman "South Pars/ North Dome" -maakaasukentän. Qatar on Kaasun vientiä harjoittavien maiden foorumin (GECF) jäsen ja foorumin päämaja sijaitsee Dohassa.
Qatarilla on myös noin 2 prosenttia maailman öljyvarannoista. Se on paljon vähemmän kuin monilla Gulfin mailla, mutta kuitenkin riittävästi, jotta Qatar voinee jatkaa nykyistä öljyntuotantoaan vielä useamman vuosikymmenen. Qatar erosi öljynviejävaltioiden yhteistyöjärjestöstä OPEC:sta tammikuussa 2019. Päätöstä perusteltiin tavoitteella keskittyä kaasuntuotantoon. Arvioiden mukaan taustalla vaikutti myös GCC-maiden välinen kiista, sillä Saudi-Arabia nähdään OPEC:ssa hallitsevana toimijana. Kun OPEC-tuotantorajoitukset eivät enää sido Qataria, öljyntuotannon ennakoidaan lisääntyvän 2020 alkaen – tosin maltillisesti, kapasiteettirajoitteet huomioiden.
Energian maailmanmarkkinahintojen vaihtelut ja myös nk. Qatarin kiista ovat kannustaneet Qataria vauhdittamaan taloutensa rakenteen monipuolistamistoimia. Maan kansallisen vision 2030 punaisia lankoja ovat mm. öljy- ja kaasuriippuvuuden vähentäminen, talouden rakenteen monipuolistaminen, tietopohjaisen talouden rakentaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Liikenteen, koulutuksen, terveydenhuollon ja televiestinnän panostukset ovat osa kunnianhimoista kehityssuunnitelmaa.
Qatar on merkittävä ulkomainen investoija useissa maissa, ja se on viime vuosina pyrkinyt hajauttamaan investointejaan yhä laajemmalti. Esimerkiksi Lontoossa Qatarilla on enemmän investointeja kuin maan kuningattarella. Suurinta valtiotaustaista rahastoa johtaa Qatar Investment Authority. Qatar on käyttänyt rahastovarojaan myös maansa kehittämiseen, mm. infrastruktuurihankkeisiin lisätäkseen maan houkuttelevuutta uusille sijoittajille.
Qatarin työvoimapoliittisena tavoitteena on lisätä kansalaistensa osuutta työvoimasta erityisesti yksityisellä sektorilla – puhutaan qatarisaatiosta. Julkisen sektorin työpaikat ovat olleet houkuttelevia palkkojen ja työaikojen johdosta. Yksityinen sektori on toiminut pääasiassa vierastyöläisten voimin, joita onkin lähes 90 prosenttia Qatarin noin 2,8-miljoonaisesta väestöstä.
Qatar haluaa olla kilpailukykyinen ja houkutteleva markkina-alue
Qatar pyrkii kehittämään liiketoimintaympäristöään sekä parantamaan kilpailukykyään ja houkuttelevuuttaan ulkomaisille sijoituksille. Tavoitteena on nousta kaupan, finanssialan, matkailun ja logistiikan alueelliseksi keskukseksi. Lainsäädäntöhankkeilla kuten kilpailu- ja investointilakiuudistukset pyritään parantamaan liiketoimintaympäristöä ja houkuttelemaan sijoituksia. Uuden Hamadin sataman ja Hamadin kansainvälisen lentoaseman ympärille on perustettu vapaakauppa-alueet. Matkailua on pyritty lisäämään mm. keventämällä viisumivaatimuksia ja helpottamalla viisumimenettelyjä.
World Economic Forumin (WEF) kansainvälistä kilpailukykyä mittaavassa vertailussa Qatar sijoittui 140 valtion joukossa vuonna 2019 sijalle 29. Maan vahvuus on ICT:n käyttöönotto (8.) ja maa sijoittui parhaan kolmanneksen joukkoon tuotemarkkinoiden (13.), rahoitusjärjestelmän (22.), infrastruktuurin (24.), instituutioiden (35.), innovaatiokyvykkyyden (38.), liiketoiminnan dynaamisuuden (39.), terveyden (39.), makrotaloudellisen vakauden (40). ja osaamisen (40.) osalta. Haasteita ovat työmarkkinat (47.) ja markkinan koko (53.).
Maailmanpankin Doing business 2020 -vertailussa maa sijoittui alueella seitsemänneksi ja maailmanlaajuisesti sijalle 77, parantaen sijoitustaan kuudella sijalla edellisvuodesta. Maailmanpankin vertailun tulokset antavat WEF:n vertailua heikomman kuvan Qatarin liiketoimintaympäristöstä: Vertailun mukaan yrityksen perustaminen on maassa vaikeaa (108. sijalla). Maan vahvuuksia vertailussa olivat omaisuuden rekisteröinti (1.), verojen maksu (3.) ja rakennusluvat (13.). Kehittämisen varaa on sähkön saatavuudessa (49.), rajat ylittävässä kaupankäynnissä (101.), sopimusten toimeenpanossa (115.), luotonsaamismahdollisuuksissa (119.), maksukyvyttömyystilanteissa (123.) ja vähemmistösijoittajien suojelussa (157.).
Verotus on Qatarissa kevyttä. Maassa ei ole tuloveroa eikä myöskään osakkeiden tai sijoitusten voittoja veroteta. GCC:n ulkopuolisten yritysten on kuitenkin maksettava 10 prosentin yhtiöveroa. Qatar ei ole ottanut käyttöön GCC-maiden yhteistä viiden prosentin arvolisäveroa, jonka oli tarkoitus astua voimaan vuoden 2018 alussa. Nyt tavoitteena on ALV:n käyttöönotto vuonna 2020. Vuoden 2019 alussa otettiin käyttöön alkoholivero sekä tupakkatuotteita ja virvoitus- ja energiajuomia koskeva valmistevero.
The Heritage Foundationin vuoden 2019 Economic Freedom -indeksillä maa sijoittui sijalle 28.
Suomen ja Qatarin kauppasuhteet
Maiden välinen kauppa on viime vuosina ollut melko vaatimatonta eikä kaupallisen yhteistyön potentiaali ole toistaiseksi täysimääräisesti toteutunut. Maassa toimii verrattain vähän suomalaisyrityksiä.
Suomen vienti Qatariin vuonna 2018 oli lähes 28 miljoonaa euroa (26 miljoonaa vuonna 2017), ja tärkeimmät tuotteet olivat koneet ja laitteet, kalusteet ja paperi. Tuonti Qatarista oli lähes 30 miljoonaa euroa (39 miljoonaa vuonna 2017). Qatarista tuotiin Suomeen erityisesti poltto- ja voiteluaineita, kivennäisöljyjä, malmeja ja metalliromua ja muovia. Vuonna 2018 Qatarista tuotiin Suomeen palveluita 3 miljoonan euron arvosta (2 miljoonaa euroa vuonna 2017) ja vietiin Suomesta Qatariin 39 miljoonan euron arvosta (37 miljoonaa euroa vuonna 2017). (Lähteet: Tulli ja Tilastokeskus)
Suomi tunnetaan Qatarissa erityisesti tasokkaasta koulutusjärjestelmästään, minkä taustalla vaikuttaa osaltaan maassa toimintaansa kasvattava Qatar-Finland International School. Koulutussektorin lisäksi suomalaisyrityksillä olisi maalle tarjottavaa vahvuusaloillaan – esimerkiksi energia-alan, bio- ja kiertotalouden, terveydenhuollon sekä matkailun saroilla. Qatar Airways liikennöi suorin lennoin Helsingin ja Dohan välillä, mikä lisää mahdollisuuksia liiketoiminnan ja matkailun edistämiseen.