Katsaus Puolan ulkomaankauppaan
Puolan kauppatase on ollut jo useana vuonna alijäämäinen. Kehittyvien maiden, erityisesti Euroopan unionin, kanssa käytävässä kaupassa systemaattista kasvua tapahtuu viennissä ja kauppatase rekisteröi parempia tuloksia. Vähemmän kehittyneiden maiden kanssa käytävässä kaupassa tapahtuu vastakkainen suuntaus.
Vuonna 2006 Puolan vienti oli kaikkiaan 109,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja tuonti 124,6 miljardia dollaria. Euroopan unioni on merkittävin alue sekä Puolan viennin kohdealueena että tuontialueena Puolaan. Tärkein ulkomaankaupan yksittäinen kauppakumppani on Saksa.
Puolan ulkomaankaupan pääsuuntaukset ja kokonaisvolyymi
Puolan kauppatase on ollut alijäämäinen jo vuodesta 1992 alkaen. Vuonna 2005 alijäämää kertyi 2,7 miljardia dollaria, joka on noin 1,99 miljardia euroa. Tavarantuonti pysyy vientiä suurempana eri syistä. Ensinnäkin kotimainen kulutus ja investoinnit kasvavat nopeasti, ja vaikka vientituotteiden keskimääräinen jalostusaste on noussut, on se vielä alhaisempi kuin Länsi-Euroopassa. Puolalaiset yritykset eivät kykene valmistamaan riittävästi korkean teknologian tuotteita, joten ne joudutaan tuomaan. Toiseksi tuontia ovat lisänneet tuontitullien lasku ja poistuminen (EU-maiden väliltä) sekä tuontiesteiden poisto. Puolan tuonnin arvo vuonna 2005 oli 98,6 miljardia dollaria, noin 72,8 miljardia euroa ja viennin 95,9 miljardia dollaria, joka on noin 70,8 miljardia euroa.
Vuonna 2006 Puolan vienti kasvoi hieman yli 80 miljardiin euroon (noin 109 miljardiin dollariin) ja tuonti kasvoi noin 92 miljardiin euroon (noin 124,6 miljardiin dollariin).
Puolan kaupasta voidaan erottaa kaksi vastakkaista kehityssuuntaa viimeisen 10 vuoden ajalta:
– Kaupassa kehittyneiden maiden, erityisesti Euroopan unionin, kanssa (joka dominoi Puolan ulkomaankaupan vaihtoa) systemaattista kasvua tapahtuu Puolan viennissä ja kauppatase rekisteröi parempia tuloksia. Euroopan unionin asema Puolan tärkeimpänä kaupan kohdealueena on merkittävä. Puolan viennistä vuonna 2005 peräti yli 77 prosenttia suuntautui EU-25 maihin ja tuonnistakin 65,5 prosenttia tuli EU-25 maista.
– Kaupassa vähemmän kehittyneiden maiden kanssa, erityisesti niiden, jotka ovat kehittyvien maiden ryhmästä, tapahtuu vastakkainen suuntaus. Vuosien 2001–2005 välisenä aikana kokonaisvienti noihin maihin väheni 1,1 miljardia euroa kun taas tuonti kasvoi 2,7 miljardia euroa. Samaan aikaan Puolan kokonaisvienti kasvoi 37 miljardia ja tuonti 28 miljardia euroa. Tämä epäsuhde johtaa kauppataseen alijäämän heikkenemiseen tässä ryhmässä maita. Erityisesti tämä korostuu Kiinan kanssa, kun 1,4 miljardin euron alijäämästä vuonna 2000, alijäämä kasvoi 3,9 miljardiin euroon vuonna 2005.
Viennin ja tuonnin rakenne
Puolan viennin rakenne tärkeimpien vientituotteiden osalta on pysynyt viimeisen viiden vuoden ajan hyvin samankaltaisena. Vuonna 2005 tärkeimpiä hyödykkeitä olivat koneet, laitteet ja teollisuustuotteet, jotka muodostivat 39,1 prosenttia viennistä. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat teollisuustuotteet materiaalin mukaan 22,5 prosenttia ja tämän jälkeen tulivat muut teollisuustuotteet 14,5 prosenttia, elintarvikkeet ja elävät eläimet 8,7 prosenttia sekä kemialliset aineet ja tuotteet 6,8 prosenttia.
Vuoden 2006 kymmenen tärkeintä viennin kohdemaata Puolalle olivat suuruusjärjestyksessä Saksa, Italia, Ranska, Iso-Britannia, Tšekin tasavalta, Venäjä, Alankomaat, Ukraina, Ruotsi ja Unkari. Saksan osuus on kuitenkin aivan omaa luokkaansa sillä kaikesta viennistä Saksaan suuntautui 27,2 prosenttia, kun toiseksi tärkeimpään vientimaahan Italiaan vietiin 6,4 prosenttia kaikesta viennistä.
Saksa on ollut Puolan isoin kauppakumppani jo vuosien ajan. Huolimatta muun muassa talouskasvun suhteellisen matalasta indeksien noususta sekä suhteellisen vahvasta zlotysta, kaupan liikevaihdon kasvuvauhti Saksan kanssa on säilynyt korkealla tasolla. Vuonna 2005 kauppavaihdon tase kaupassa Saksan kanssa säilyi positiivisena ja oli kaikkiaan 118 miljoonaa euroa.
Tärkein tuontituoteryhmä vuonna 2005 oli koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, joiden osuus kokonaistuonnista oli 35,8 prosenttia. Teollisuustuotteet (materiaalin mukaan) olivat 20,7 prosenttia ja kemialliset aineet ja tuotteet 14,3 prosenttia kokonaistuonnista. Näiden ryhmien lisäksi muita merkittäviä tuontituoteryhmiä olivat kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet (11,5 %) sekä ryhmä muut teollisuustuotteet, joka on 8,4 prosenttia kokonaistuonnista.
Tärkeimpien tuontimaiden lista on melko yhteneväinen vientimaiden listan kanssa. Merkittävin maa, joka vientitilastoissa ei sijoittunut kymmenen tärkeimmän vientimaan joukkoon on Kiina, Puolan neljänneksi tärkein tuontimaa. Saksa on tuontimaanakin Puolalle tärkein ja kaikkiaan 23,9 prosenttia Puolan tuonnista tuli vuonna 2006 Saksasta. Seuraavaksi tärkeimmät tuontimaat ovat Venäjä (9,7 %) ja Italia (6,7 %). Jo mainittujen lisäksi kymmenen tärkeimmän tuontimaan joukkoon kuuluvat lisäksi Ranska, Tšekin tasavalta, Alankomaat, Iso-Britannia, Belgia ja Korean tasavalta.
Venäjällä on suuri rooli Puolan ulkomaankaupassa, kun puhutaan energiaresurssien tuonnista. Vuonna 2005 Venäjän tuonnin arvo kasvoi yli kaksi miljardia dollaria, joka on yli 1,5 miljardia euroa aina 7,2 miljardin dollarin eli noin 5,3 miljardin euron kokonaistuontiin asti, josta yli 90 prosenttia koostui raakaöljyn ja maakaasun hinnannoususta. Tämän johdosta Venäjä oli toisena tavaran toimittajien listalla heti Saksan jälkeen. Listalla suurimmista puolalaisten tavaroiden ostajista Venäjä nousi myös yhden pykälän ohi Alankomaiden. Kaiken kaikkiaan vuonna 2005 Puolan vienti Venäjälle kasvoi 37,9 prosenttia ja oli kokonaisarvoltaan 3,2 miljardia euroa.
Ongelmat ja vahvuusalueet
Talousministeriön raportissa arvioidaan, että Puolan lisääntyvälle viennille kehittyviin maihin, Venäjä mukaan luettuna, tulee yhä enenevässä määrin ehdoksi se, että puolalaiset toimijat keskittyvät enemmän tekemään suoria sijoituksia näille markkinoille. Lupaavat vaikutukset suorista sijoituksista Venäjälle ja Ukrainaan näyttävät toiminnan oikean suunnan, talousministeriön raportissa todetaan. Instituutioille, jotka suorittavat kyseisiä toimenpiteitä tulee tarjota mahdollisimman laajaa turvaa, jotta ne voivat turvata toimijoiden sitoutumisen näihin sijoituksiin. Sillä sijoituksiin liittyy yleensä suhteellisen suuri riski, joka käsittää myös poliittisen riskin.
Puolan vientitarjousten kilpailukyky ei ole määrätty ainoastaan tarjottujen palveluiden ja tuotteiden laatuna ja hintana vaan myös kilpailullisena luottotilanteena. Tämä pätee erityisesti sijoitusluontoisten palveluiden ja tavaroiden tapauksessa, joiden ostaminen tuo tuloksia tietyn ajan kuluttua. Jos laatu ja hinta hyödykkeille ja palveluille, joita Puolan viejät tarjoavat ovat verrattavissa ulkomaisten kilpailijoiden tarjouksiin, tarjouksen valinta riippuu sopimuksen hyvittämisen ehdoista. Kilpailussa kehittyneiden maiden kanssa (kuten Saksa, Ranska, Italia, joiden viennintukemisen systeemit ovat huomattavasti tehokkaampia ja kehittyneempiä), puolalaisten viejien mahdollisuudet ovat usein pieniä.
Puolan kaupan tulokset vuonna 2005 heijastelevat myös niitä positiivisia vaikutuksia, mitä Puolan EU:hun liittyminen sai aikaan. Edellisenä vuonna tavaroiden liikevaihdon alijäämä väheni sekä euroissa että dollareissa, kun taas viimeisen kolmen vuoden alijäämä Yhdysvaltain dollareina laskettuna pysyi yli 14 miljardissa dollarissa, mutta euroissa se väheni 2,2 miljardia vuonna 2003 ja seuraavana vuonna 1,1 miljardia. Puolan liittyminen Euroopan yhteiseen talousalueeseen vahvisti Puolan uskottavuutta taloudellisena kumppanina.
Ulkomaista pääomaa omaavien yritysten merkittävä rooli
Nykyisen vuosikymmenen alusta alkaen ulkomaisten investointien kasvunopeus ja Puolan viennin kilpailukyky ovat aiheuttaneet kasvavan positiivisten vaikutusten sarjan. Ulkomaisen pääoman investoijat ovat systemaattisesti kasvattaneet osuuttaan kokonaisviennistä (arvioiden mukaan vuonna 2005 tämä osuus oli yli 60 %). Viennin kasvunopeus, jonka nämä toimijat ovat realisoineet, on yli kaksi kertaa niin korkea kuin jäljelle jäävien yritysten viennin kasvunopeus. Ulkomaista pääomaa omaavat yritykset ovat yleensä vähemmän herkkiä jatkuviin muutoksiin kysynnässä, maailman markkinahinnoissa ja valuuttakursseissa, koska niillä on helpompi pääsy rahoituslähteisiin ja laajenevat mahdollisuudet kompensoida tuonnin kuluja viennin tuotoilla. Niillä on lisäksi tiukemmat ja paremmat taloudelliset yhteydet emoyrityksiin ulkomailla. Nämä tekijät, erityisesti valuutanvaihtokurssitekijä, selittävät viennin suhteellisen korkeaa kasvuvauhtia vuonna 2005, huolimatta zlotyn kurssin melko korkeasta arvonnoususta. Yllä eritellyt syyt selittävät sitä tärkeyttä, että jatkossakin säilytettäisiin dynaaminen taso ulkomaisissa suorissa sijoituksissa Puolan talouteen.
Suomen ja Puolan väliset kauppasuhteet
Suomen ja Puolan välinen kauppa on ollut Suomen kannalta ylijäämäistä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kauppatase vuonna 2006 oli Suomelle 570 miljoonaa euroa positiivinen. Suomen viennin arvo Puolaan vuonna 2006 oli 1,252 miljardia euroa (muutosta edellisvuodesta +21 %) ja vastaavasti Puolan tuonnin osuus Suomeen oli 682 miljoonaa euroa (muutos edellisvuoteen +14 %). Puola on sijalla 15. Suomen suurimpien vientimaiden listalla ja Puolan osuus Suomen viennistä on kaksi prosenttia. Vastaavasti Suomen tuonnista 1,2 prosenttia tulee Puolasta, mikä tarkoittaa, että Puola on 18. tärkein tuontimaa.
Suomen tärkeimpiä vientituotteita Puolaan ovat valmistetut tavarat, jotka muodostavat kaikkiaan 41,6 prosenttia Suomen kokonaisviennistä Puolaan. Tämän jälkeen tulevat koneet, laitteet ja kuljetus (29,7 %) sekä kemialliset aineet ja tuotteet (10 %). Tärkeimpiä tuontituotteita Puolasta Suomeen ovat koneet, laitteet ja kuljetus, 30,9 prosenttia kokonaistuonnista, valmistetut tavarat (25,6 %) sekä polttoaineet, 12 prosenttia kokonaistuonnista.
Tämä raportti perustuu pääosin Puolan talousministeriön julkaisemaan raporttiin Puolan ulkomaankaupasta.
Suomen suurlähetystö, Varsova