Katsaus Namibian opetussektoriin
Namibiassa arvostetaan koulutusta, minkä johdosta sekä valtio että yksityishenkilöt käyttävät koulutukseen suhteellisen paljon rahaa. Koulutuksen laatu ei kuitenkaan ole parantunut halutulla tavalla, mistä johtuen sektori tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.
Namibian opetussektorille on ladattu paljon odotuksia. Tasokasta opetusjärjestelmää pidetään kehityksen peruskivenä, ja koulutukseen panostamalla pyritään ratkaisemaan köyhyyteen ja epätasa-arvoon liittyviä ongelmia. Sektorilla onkin tehty itsenäistymisen jälkeen suuria muutoksia.
Apartheidin aikana koulutusta säänneltiin etnisyyden ja yhteiskuntaluokan mukaan. Etninen tausta ja varallisuus vaikuttavat edelleen merkittävästi lasten opintopolkuun.
Nykyään Namibia satsaa koulutukseen alueellisesti verrattain paljon, yli kymmenyksen bruttokansantuotteesta. Itsenäistymisestä lähtien maa on panostanut koulutukseen keskimäärin neljänneksen vuotuisesta budjetistaan. Erilaisilla uudistuksilla pyritään parantamaan opetuksen laatua ja panos-tuottosuhdetta.
Namibian opetus- ja koulutussektorista vastaa kaksi ministeriä: teknologia-, innovaatio- ja korkeakouluministeri Itah Kandjii-Murangi sekä taide-, kulttuuri- ja opetusministeri Anna Nghipondoka. Korkeakouluministeriö vastaa korkeamman tason ja ammatillisesta opetuksesta, opetusministeriö perusopetuksesta 12. luokkaan asti.
Opettajankoulutuksen ja opetusohjelmien kehittämisestä vastaa perusopetusministeriön elin National Institute for Educational Development (NIED), joka tekee yhteistyötä Namibiassa toimivien julkisten korkeakoulujen kanssa.
Vaikka kehitysyhteistyörahavirrat Namibiaan ovat vähentyneet, kansainväliset toimijat rahoittavat useita hankkeita. Noin 80 prosenttia ulkomaisesta tuesta menee koulutussektorille. Tällä hetkellä EU ja Saksa rahoittavat laajaa ammatillisen koulutuksen hanketta. EU:lla on lisäksi opetussektorin uudistusta tukeva hanke. Yhteensä EU:n tuki Namibian opetussektorille on 36 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020.
Yhdysvallat rahoittaa kouluterveyteen liittyviä ohjelmia terveysministeriön kautta, kun taas Japani on tukenut varsinkin infrastruktuurin rakentamista. Kiinan tuki on vuorostaan kohdistunut kaivostyöntekijöiden kouluttamiseen sekä perusopetuksen tarjoamiseen kaivostyöntekijöiden lapsille.
UNICEF antaa opetusministeriölle teknistä tukea valtion viidennen kehityssuunnitelman (National Development Plan, NDP5) mukaisesti.
Perusopetus
Namibian peruskoulutus vastaa rakenteeltaan pääpiirteittäin Suomen mallia. Esikoulu alkaa 5–6-vuotiaana ja kestää vuoden. Peruskoulu on jaettu ensimmäiseen ja toiseen asteeseen, joista ensimmäinen aste kattaa luokat 0–7 ja toinen aste luokat 8–12.
Opiskelijoiden sukupuolijakaumassa ei ole peruskoulutuksessa merkittäviä poikkeamia, vaan kummallakin sukupuolella on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua opetukseen. Oppivelvollisuus kestää ensimmäisen asteen loppuun tai kunnes henkilö täyttää 16 vuotta.
Ensimmäisen ja toisen asteen yleissivistävä opetus on teoriassa maksutonta. Todellisuudessa erilaiset kustannukset kuten oppimisvälineiden ja koulupukujen hankinta sekä koulumatkat ja sisäoppilaitoksissa asuminen heikentävät osallistumismahdollisuuksia. Suuret tuloerot ja opiskelijoilta kerättävät vapaaehtoiset maksut ovat johtaneet paikoin koulujen eriytymiseen opetuksen tason ja resurssien osalta.
Noin kymmenys opinahjoista on yksityisiä ja niiden suosio on kasvussa. Lain suojaamana lapsilla on oikeus saada opetusta kotikielellä kolmen ensimmäisen kouluvuoden ajan. Käytännössä tämä ei toteudu, vaan pääosa opetuksesta järjestetään englanniksi, afrikaansiksi tai oshivamboksi alueesta riippuen. Opettajien huono englannin kielen taito on herättänyt huolta viranomaisissa.
Valtio on panostanut perusopetukseen, jota varten on korvamerkitty viidennes valtion kokonaisbudjetista. Valitettavasti opetustulokset eivät kuitenkaan ole parantuneet valtion taloudellisista investoinneista huolimatta. Namibian koulutussektori kaipaa päteviä opettajia opetuksen saatavuuden ja laadun parantamiseksi, sillä noin joka kymmenes ensimmäisen ja joka 20. toisen asteen opettajista on epäpäteviä.
Opettajien koulutuksessa opetusmenetelmiin ei ole juurikaan panostettu, ja moni opettaja on saanut koulutuksensa ennen maan itsenäistymistä vuonna 1990. Myös alueelliset erot ovat suuria. Haja-asutusalueilla opetuksen saatavuus ei vastaa kaupunkialueiden tasoa. Peruskoulutuksen opettajia on Namibiassa lähes 30 000 maan noin 1 900 koulussa.
Opetuksen heikko laatu näkyy luokalle jäämisenä, joka koskee tyypillisesti kuudesosaa oppilaista ensimmäisellä ja viidesosaa toisella asteella. Lisäksi verrattain korkea osallistumisaste heikkenee merkittävästi seitsemännen kouluvuoden jälkeen. Toisen asteen opetukseen jatkaa noin 84 prosenttia ensimmäisen asteen suorittaneista oppilaista.
Pakkoavioliitot ja teiniraskaudet katkaisevat edelleen monen namibialaisen koulutien. Kansallisten kokeiden tulokset ovat heikkoja verrattuna muihin eteläisen Afrikan maihin, eikä Namibia ole onnistunut parantamaan esimerkiksi luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden kansallista tasoa.
Viime vuosina opetussektorilla on panostettu inkluusion toteutumiseen osana perusopetusta. Erityisopetuksen ja -luokkien määrää on lisätty, mutta taso ei vielä vastaa riittävästi erityisen tuen oppilaiden tarpeita etenkään harvaan asutuilla alueilla.
Haasteita inkluusion toteutumisessa on erityisesti opettajien lisäkoulutuksen tarjoamisessa ja erityisopetuksen resurssien lisäämisessä sekä luokkahuoneiden saavutettavuuden parantamisessa ja ryhmäkokojen pienentämisessä.
Opetussektorin kehityshaasteita selittää osittain se, että opettajien palkat muodostavat leijonanosan koko sektorin budjetista. Rahaa opetuksen tai infrastruktuurin kehittämiseen on varattu hälyttävän vähän. Opetusministeriön mukaan 1 900 koulusta jopa 614 on ilman verkkoyhteyttä, 346 ilman sähköä, 250 vailla kunnollisia saniteettitiloja ja 211 ilman juomakelpoista vesipistettä.
Koulujen heikko infrastruktuuri on herättänyt keskustelua koronapandemian alettua, sillä vain alle kahdella prosentilla maan 804 000 oppilaasta on etäopiskelumahdollisuus. Opetusministeriö on ottanut agendalleen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisen, vaikka mahdollisuudet täysimittaisen ja laadukkaan etäopiskelun järjestämiseen maassa ovat toistaiseksi kaukana tulevaisuudessa.
Korkeakoulutus ja tiede
Namibian korkeakoulu- ja tiedeministeriön lisäksi kolmannen asteen koulutusta säätelee ja järjestää kansallinen korkeakouluneuvosto (National Council for High Education, NCHE), kansallinen tutkimus, tiede- ja innovaationeuvosto (National Commission for Research, Science and Technology, NCRST) sekä kaksi julkista korkeakoulua.
Tutkintojen laatuvaatimuksista vastaavat National Training Authority (NTA) ammattikoulutuksen puolella ja National Qualification Authority (NQA) korkeakoulutuksessa. Koska kolmannen asteen koulutus on maksullista, valtio subventoi namibialaisten vähävaraisten opiskelijoiden lukukausimaksuja pääosin lainamuotoisesti opintorahoitusjärjestelmän (Namibia Students Financial Assistance Fund, NSFAF) avulla.
Kolmannen asteen koulutus kattaa Namibiassa sekä akateemisen että ammatillisen koulutuksen, joiden järjestämiseen on varattu noin kuudennes valtion kokonaisbudjetista.
Namibialaisista nuorista lähes neljännes eli 56 000 opiskelijaa on korkeakoulutuksen piirissä. Ylivoimaisesti suosituimmat alat ovat kasvatus- ja kauppatieteet. Yhdessä ne kattavat 70 prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Enemmistö opiskelijoista suorittaa kandidaatin tutkinnon. Ylempään korkeakoulututkintoon jatkaa ani harva.
Maassa on kaksi julkista korkeakoulua: Namibian yliopisto (University of Namibia, UNAM) ja Namibian teknillinen yliopisto (Namibia University of Science and Technology, NUST), joissa opiskelee yhteensä 70 prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista.
Suurempi ja vanhempi yliopisto UNAM on laajentunut itsenäisyyden jälkeen. Namibian yliopistossa on kahdeksan tiedekuntaa ja 12 kampusta eri puolilla maata. Alun perin teknisiin ja kaupallisiin aineisiin keskittynyt opistotasoinen NUST sai korkeakoulun aseman vuonna 2015. Sillä on tällä hetkellä viisi tiedekuntaa.
Lisäksi Namibiassa toimii paikallisesti yksityinen kauppakorkeakoulu International University of Management (IUM), joka sai yliopistostatuksen vuonna 2002. IUM:ssä on tällä hetkellä 9 000 opiskelijaa kuudessa tiedekunnassa neljällä kampuksella eri puolilla maata. Yliopisto tarjoaa myös lyhytkursseja ja tekee paljon yhteistyötä yksityisen sektorin sekä oppilaitosten kanssa ympäri maailmaa.
Namibialaiset suorittavat ahkerasti myös aikuisopintoja molempien kansallisten korkeakoulujen avoimien osastojen kautta, osittain työnantajien kustantamana. Lisäksi eteläafrikkalaiset yliopistot tarjoavat kasvavassa määrin tutkintojaan Namibiassa etäopintoina.
Vaikka Namibian korkeakouluja pidetään yleisesti laadukkaina, monet varakkaat nuoret suuntaavat edelleen Etelä-Afrikan huippuyliopistoihin opiskelemaan. Opiskelijoiden liikkuvuuden johdosta kotimaisten korkeakoulujen demografinen kuva on vääristynyt.
Namibialaisia opiskelijoita houkuttelevat myös Afrikan ulkopuoliset maat kuten Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kiina ja Indonesia. Namibian yliopistot vuorostaan pyrkivät haalimaan opiskelijoita, tutkijoita ja opetushenkilökuntaa naapurimaista, eritoten Angolasta ja Zimbabwesta.
Korkeakouluministeri Kandjii-Murangi onkin korostanut tarvetta lisätä Namibian korkeakouluopetuksen ja tieteen kotimaisuutta erityisesti aloilla, jotka ovat maan kehityksen kannalta kriittisiä. Kyseisiä aloja ovat lääketiede ja farmasia, eläinlääketieteet, maankäyttö, logistiikka ja tietotekniikka.
Tutkimus-, tiede- ja teknologiakomissio koordinoi ja rahoittaa erilaisten rahoitusohjelmien kautta julkista akateemista tutkimusta ja tuotekehitystä Namibiassa. Komissio perusti äskettäin uuden poikkitieteellisen akateemisen tutkimusjulkaisu Namibia Journal for Research, Science and Technologyn, jonka tavoitteena on tarjota kotimainen alusta tutkimusartikkeleille sekä nostaa Namibian tieteen tasoa ja kansainvälistä arvostusta.
Afrikan unionin tavoitteena on nostaa jäsenmaiden TKI-rahoitusta yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen vaatii Namibiassa enemmän resursseja sekä yhteistyötä yksityissektorin kanssa, jotta tieteen tasoa saadaan nostettua tehokkaasti.
Molemmat julkiset korkeakoulut harjoittavat poikkitieteellistä tutkimusta tiedekunnissa ja erillislaitoksissa, joiden painopiste on maan kehityksen kannalta merkittävimmissä tieteenaloissa. Esimerkkeinä ovat Namibian yliopiston meri- ja ranta-alueiden resurssikeskus Henties Bayssa sekä Namibian teknillisen yliopiston Innovation Design Lab Windhoekissa.
Monet tutkimushankkeista saavat tukea kehitysyhteistyökumppaneilta. Namibian yliopistoon on perustettu muun muassa Kiinan Konfutse-instituutti ja Turun yliopiston etäkampus.
Namibia on patriarkaalinen yhteiskunta, mikä näkyy etenkin korkeakoulutettujen työllisyydessä. Vaikka 67 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on naisia, se ei heijastu työelämän tasa-arvona. Sukupuolisidonnainen väkivalta on hälyttävän yleistä, ja todellinen ongelma myös kampuksilla.
Ammatillinen koulutus
Korkeakoulujen lisäksi maassa on 21 julkisin varoin rahoitettua ammattioppilaitosta. Oppilaitoksista 11 on ammatillisesta koulutuksesta vastaavan viraston (Namibia Training Authority, NTA) hallinnoimia ja kymmenen valtionyritysten sekä muiden kansallisten toimijoiden kuten Namibian merenkulku- ja kalastusinstituutin (Namibian Maritime and Fisheries Institute, NAMFI) ja Namibian avoimen opiston (Namibian College of Open Learning, NAMCOL) ylläpitämiä koulutuskeskuksia tai kursseja.
Yksityisiä ammatillisen koulutuksen palveluntarjoajia ovat esimerkiksi Namibian kaivos- ja teknologiainstituutti (Namibian Institute of Mining and Technology, NIMT) sekä Wolwedans-säätiö, jonka ravintolakoulu tunnetaan maineikkaasta Nice-ravintolastaan.
Tutkintoperustaisen koulutuksen osalta opetustarjontaan kuuluu 1–3 vuoden perustutkintoja ja 1–2 vuoden jatkotutkintoja. Valtio on ottanut ammatillisen koulutuksen kehittämisen yhdeksi prioriteeteistaan. Ammatillinen kouluttautuminen nähdään tehokkaana tapana vähentää köyhyyttä, lisätä nuorisotyöllisyyttä ja kaventaa taloudellista epätasa-arvoa yhteiskunnassa.
Ammattitaitoisesta työvoimasta on Namibiassa tällä hetkellä pulaa. Ammattiosaamisen puutetta pidetään merkittävänä esteenä maan kehitykselle ja talouskasvulle. Yksi valtion keskeisistä tavoitteista lähivuosina on laajentaa jo olemassa olevia ammattioppilaitoksia sekä rakentaa lisää koulutus- ja osaamiskeskuksia ympäri maata. Näistä jälkimmäiset ovat keskittyneet erityisesti jatkotutkintojen tarjoamiseen.
Ammattikoulutuksen houkuttelevuutta ja arvostusta sekä opetuksen tasoa ja oppiainetarjontaa tulee kuitenkin parantaa huomattavasti koulutustavoitteiden saavuttamiseksi. Ammattikoulun hakijamäärät ovat kasvussa, mutta myös keskeyttämisluvut ovat korkeat. Erityisiä haasteita on niin opettajien heikossa taitotasossa kuin koulutuksen ja työelämän tarpeiden vastaamattomuudessa.
Oppisopimuskoulutusta ja työharjoittelua ei ole integroitu osaksi järjestelmää eikä opiskelijoille tarjota riittävästi yrittäjyysopintoja. Lisäksi yritykset ovat ensisijaisesti kiinnostuneita jatkotutkinnon suorittaneesta työvoimasta, kun neljä viidestä valmistuneesta suorittaa pelkän perustutkinnon.
Myös peruskoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välistä integraatiota tulee lisätä. Ammatillisen koulutuksen sijoittuminen kolmannelle asteelle edellyttää hakijan suorittavan hyväksytysti peruskoulun 10. luokan.
Tämä sulkee monen ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneen mutta peruskoulunsa keskeyttäneen pääsyvaatimusten ulkopuolelle. Keskusteluja ammatillisen koulutuksen siirtämisestä osaksi toisen asteen koulutusta on käyty, joskin toistaiseksi tuloksetta.
Opetusalan yhteistyö
Namibiassa pisimpään toiminut suomalaistaho on Lähetysseura. Vuonna 2019 tuli kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät saapuivat maahan. He kehittivät erityisesti Pohjois-Namibian opetus- ja terveyspalveluita. Voidaankin todeta, että opetussektorin yhteistyölle maidemme välillä luotiin vahva perusta jo 1800-luvulla.
Tänä päivänä opetusalan yhteistyö Suomen ja Namibian välillä on tiivistä, mutta jokseenkin pirstaloitunutta. Pidempiaikaisten investointien sijaan pääosa yhteistyöstä on hankepohjaista, jolloin myös pidempiaikaisia vaikutuksia on vaikeampi arvioida. Namibia ei voi kilpailla Aasian kanssa opiskelijoiden määrissä tai maksukyvyssä, mutta 150-vuotinen ystävyys tekee Namibiasta Suomelle luotettavan ja ainutlaatuisen kumppanin.
Korkeakoulutuksen saralla yhdeksällä suomalaisella korkeakoululla on ollut yhteistyötä Namibian yliopiston ja 12:lla Namibian teknillisen yliopiston kanssa. Korkeakoulujen väliset vaihto-oppilasohjelmat ovat tarjonneet lukuisille opiskelijoille kansainvälistymismahdollisuuksia puolin ja toisin.
Aktiivisimpia suomalaistoimijoita Namibiassa ovat Turun ja Itä-Suomen yliopistot. Suurin koulutusvientionnistuminen on toistaiseksi ollut Finland Universityn aloite, jossa 49 namibialaista opettajaopiskelijaa suoritti tutkinnon Suomessa. Heistä 25 opiskeli maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa ja 24 kandidaatiksi Turun yliopiston Rauman kampuksella.
Turun yliopiston Future Tech Lab -etäkampus aloitti toimintansa Namibian yliopiston pääkampuksella Windhoekissa vuonna 2019. Yliopiston tarjoama ohjelmistotekniikan kaksivuotinen diplomi-insinöörin tutkinto alkaa vuoden 2020 elokuussa. Koulutusmahdollisuus on maksuton EU/ETA-alueen kansalaisille. Muille koulutus maksaa 12 000 euroa lukuvuodessa.
Tutkintopohjaisen koulutuksen lisäksi etäkampus tarjoaa tohtorikoulutettavien ohjausta ja koodauskoulua. Kampuksella koordinoidaan myös tutkimusyhteistyötä, josta yhtenä esimerkkinä toimii Turun yliopiston Carbon Garden -niminen metsitys- ja hiilinieluhanke.
Osana Carbon Garden -hanketta Turun yliopisto investoi Namibian yliopiston Henties Bayn kampukselle Solar Water Solutions -yrityksen toimittaman suolanpoistojärjestelmän.
Itä-Suomen yliopisto on jo pitkään ollut mukana kehittämässä Namibian opettajankoulutusta. Uusia yhteistyömuotoja on terveystieteiden, erityisesti farmasian alalla. Itä-Suomen yliopisto on mukana myös Carbon Garden -hankkeessa.
Jyväskylän yliopisto on toiminut Namibiassa neljässä eri alueellisessa hankkeessa yhteistyössä Niilo Mäki -instituutin kanssa sekä vuosina 2008–2011 yhdessä Turun yliopiston kanssa järjestetyssä hankkeessa.
Lisäksi Lapin yliopiston EU-rahoitteinen alueellinen tutkimushanke ulottui Namibiaan.
Oulun yliopisto on viides suomalainen tiedeyliopisto, jolla on ollut merkittävää yhteistyötä namibialaisten instituutioiden kanssa. Yliopiston opetusalan yhteistyön juuret ulottuvat 1990-luvun alkuun asti.
Myös Tampereen yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat tehneet yhteistyötä namibialaisten kumppaneiden kanssa vuosia. Tällä hetkellä toimintaa on esimerkiksi ilmailualan koulutukseen liittyen. Yliopisto kuuluu AiRRhow-allianssiin, joka kehittää ilmailualan osaamiskeskusta Namibiassa koko mantereen tarpeisiin. Kumppanuusverkoston jäseniä ovat ANS Finland, Patria Pilot Training ja Tampereen seudun ammattiopisto. Lisäksi mukana on teknologiaa ja operointikoulutusta tarjoava Insta, lääkärihelikopteripalveluja operoiva FinnHEMS sekä asiantuntijayritys Sitowise. Suunnitteluun ovat osallistuneet myös Tampereen kauppakamari ja Pirkanmaan liitto. Namibian puolelta yhteistyössä ovat mukana Namibian teknillinen yliopisto, työ- ja liikenneministeriö, valtionyhtiö Air Namibia sekä siviili-ilmailun virasto NCAA.
Suomalaistahoja on mukana myös Namibian uuden mineraalistrategian kehittämisessä.
Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Namibian teknillisen yliopiston välisessä, korkeakoulutuksen kehitysyhteistyöohjelma HEI-ICI:n rahoittamassa Maribilis-hankkeessa koulutetaan meritekniikan insinöörejä.
Suurlähetystö on antanut tukensa myös Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoimalle EU-rahoitteiselle SME Aisle -hankkeelle, jossa keskitytään tukemaan yrityksiä niiden pääsyssä Namibian markkinoille.
Opetushallitus järjesti viimeisimmän HEI-ICI-haun vuonna 2019. Tällä hetkellä valintaprosessi on kesken. Kahdellatoista hakemuksellaan Namibia oli yksi suosituimmista hakukohteista, mikä kielii Namibia näyttäytyvän suomalaisille toimijoille houkuttelevana ja kiinnostavana yhteistyömaana.
Myös yksityiset koulutusvientiyritykset ovat kiinnostuneet Namibian markkinoista. Polar Partners pilotoi tulevaisuuden Suomi-koulua yhdessä paikallisen kumppanin Dololon kanssa. Myös digitaalisia ratkaisuja tarjoava Eduix on ollut Namibiassa aktiivinen.
Eteläisen Afrikan innovaatio-ohjelma SAIS:n (Southern Africa Innovation Support) kautta Namibiassa on kehitetty innovaatio- ja startup-ympäristöä yhdessä paikallisten kumppanien kanssa. Kumppaneita ovat Namibian teknillisen yliopiston lisäksi esimerkiksi NCRST ja Dololo.
Käynnissä olevassa BEAM-rahoitteisessa Fusion Grid -hankkeessa on mukana Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä yksityisiä palveluntarjoajia. Tutkimushankkeen myötä Namibiassa on rakennettu tietoliikenneyhteydet ja sähköverkko alueille, joille pysyvän infrastruktuurin rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Käytännössä hankkeessa rakennetaan pienikokoisia ja helppokäyttöisiä 4G-tukiasemia, joilla voidaan muodostaa yhteys esimerkiksi maaseudun kyliin.
Suomalaisista toimijoista Namibiassa ovat läsnä myös Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, Suomen Diakoniaopisto ja Helsingin Diakonissalaitos. Lisäksi Suomen museoliitolla on tiiviit siteet Namibiaan.
Teksti: Niina Ahola, Iina Soiri ja Topias Tamminen, Suomen suurlähetystöt Windhoekissa ja Pretoriassa