Katsaus Kreikan merenkulkusektorille
Kreikalla on pitkät perinteet merenkulussa, ja kreikkalaiset laivanvarustajat ovat 4.000 aluksellaan Euroopan suurin toimija sektorilla. Joillain laivanvarustajilla on omistuksia mm. jalkapallojoukkueista, mediakonserneista, hotelleista ja öljynjalostuksesta. Kreikan satamista on pari yksityistetty ja muita ollaan yksityistämässä lainoittajien kanssa sovittujen velvoitteiden takia. Kreikan ja Italian sekä Kreikan mantereen ja saariston välisessä liikenteessä toimii kolme laivayhtiötä. Kreikan telakoilla on viime vuosina ollut pääasiassa vain korjaus- ja huoltotoimintaa. Kreikka tavoittelee nesteytetyn maakaasun osalta laivojen tankkauskeskuksen asemaa itäisellä Välimerellä.
Kreikalla on pitkät perinteet merenkulussa. Maan laaja saaristo ja sijainti Euroopan, Aasian ja Afrikan mantereiden risteyksessä on vaikuttanut elinkeinon säilymiseen vahvana. Vain osa kreikkalaisista varustamoista ilmoittaa tulonsa Kreikkaan, ja merenkulusta saatujen tulojen arvioidaan vastaavan noin 6,6 % Kreikan bruttokansantuotteesta. Kreikkalaisomistuksessa on reilut 20 % globaalista kauppalaivastotonnistosta ja 54 % eurooppalaisomisteisesta tonnistosta.
Kuva: © Andriaki Shipping
Julkisuudessa näkyneiden tilastojen (3/2021) mukaan oli kreikkalaisten omistuksessa kaikkiaan noin 4.000 alusta, ja niiden lisäksi oli rakenteilla vielä 134 alusta. Tätä kauppalaivastoa hallinnoi arviolta 800-900 merenkulkualan yhtiötä, joista suurin osa omistaa 2-3 alusta. Monet näistä alan toimijoista ovat perheyrityksiä, jotka haluavat pitää ohjakset omissa käsissään. Valtaosa yrityksistä toimii kuivarahdin puolella. Keskisuuria yhtiöitä pidetään kaikkein nälkäisimpinä laajentamaan toimintaansa. Kreikkalaisalusten keskimääräiseksi iäksi arvioidaan 11,7 vuotta.
Kreikkalaisomisteista laivoista vain 584 oli kirjautunut Kreikan alusrekisteriin johtuen maan tiukemmista vaatimuksista sen piiriin kuuluville laivoille. Kreikkalaisomisteisista aluksista iso osa on rekisteröitynyt mukavuuslippujen alle: Liberian rekisterissä on 931 alusta, Marshall –saarten rekisterissä 877 alusta ja Panaman rekisterissä 419 alusta. Kreikkalaisten omistamia aluksia on rekisteröity kaikkiaan 32 eri maahan.
Suurimpia varustamoita alusten arvolla mitattuna ovat Maran Tankers Management , Maran Dry Management , Maran Gas Maritime (Angelicoussis), Dynacom Tankers Management , Dynagas , Sea Traders S.A. (George Prokopiou), TMS Cardiff (George Oikonomou), Thenamaris (Nicolas Martinos), Tsakos Group , Technomar Shipping (George Giouroukos), Laskaridis Group , Eastern Mediterranean Maritime (Thanassis Martinos), Navios (Angeliki Fragkou), Star Bulk (Petros Pappas), GasLog (Peter Livanos), Golden Union , Golden Cargo (Theodoros Veniamis) , Anna Angelicoussi Alpha Gas , Pantheon Tankers , Alpha Bulkers Shipmanagement , Tsakos Energy Navigation (Nikos Tsakos), ja Fafalios Shipping (Dimitris Fafalios).
Muita isoja merenkulkualan yrityksiä ovat: Capital Group (Evangelos Marinakis), Costamare Shipping Group (Konstantinos Konstantakopoulos), Libra Group (George Logothetis), Minerva Marine (Andreas Martinos) , Thenamaris (Nicolas Martinos), Marmaras Navigation/Delta tankers (Dimitris Diamantidis), Olympic Shipping and Management (Onassis Foundation), Diana Shipping Inc (Symeon Paleos), Chandris Group (Chandris:in perhe), Neda Maritime (Likiardopoulos:in perhe), New Shipping (Adamantios Polemis), Polembros Shipping (Spyros Polemis), Enterprises Shipping and Trading (Viktor Restis), Centrofin Management (Dimitris Prokopios) , Arcadia Shipmanagement (Angelopoulos:in perhe) , Enesel s.a (Filippos & Antonis Lemos), George Moundreas & co (Moundreas:in perhe), Lomar Shipping (Yiorgos Logothetis), Kyklades Maritime (Yiannis Alafousos), Eletson Corporation (Laskarina Karastamati) , Nereus Shipping (Michalis Lemos), Samos Steamship (Nikolas Inglesis), Avin International (Vardinoyiannis).
Monella näistä laivanvarustajista on myös liiketoimintaa maissa. Capital Maritime:n omistaja Marinakis on pääosakkaana ateenalaisessa jalkapallojoukkue Olympiakos:issa ja brittiläisessä Nottingham Forest –joukkueessa, yksityisissä tv-kanavissa Mega Channel, Alter Ego ja One Channel, printtimedioissa To Vima ja Ta Nea. Marinakis osallistuu myös kunnallispolitiikkaan Pireuksen kaupunginvaltuustossa. Kyklades Maritime:n omistaja Alafousos on pääosakkaana ateenalaisessa jalkapallojoukkue Panathinaikos:issa, tv- ja radiokanavilla Alpha ja Skai.
Avin International:in omistava Vardinoyiannis –suku omistaa öljynjalostusyhtiö Motor Oil:in, polttoaineiden vähittäismyyntiketjun Avin ja laivojen tankkausyhtiö SEKA:n. Vardinoyiannis on osakkaana yksityisillä tv-kanavilla Star ja Alpha, elokuvien tuotannossa ja jakelussa Odeon –yhtiöllään, pääosakkaana Anek Lines –lauttayhtiössä, osakkaana Pireus Bank:issa ja edustaa Ferraria Kreikassa. Laskaridis Group:illa on majoitustoimintaa keskeisellä paikalla Ateenan keskustassa, osuuksia kauppakeskuksista, kasinosta ja vähemmistöosuus Aegean Airlines:ista.
Kuva: © Pireuksen kaupunki
Matkustajaliikennettä harjoittavat yhtiöt
Attica Group on suurin kreikkalainen matkustajaliikennettä harjoittava yhtiö, johon kuuluvat Superfast Ferries, Blue Star Ferries ja Hellenic Seaways. Yhtiö liikennöi omistamillaan 30 matkustajalautalla Kreikan ja Italian väliä yhteistyössä Anek Lines:in kanssa sekä Pireuksen sataman ja Kreikan saarten väliä. Yhtiö liikennöi kuuden vuoden ajan myös Hangon ja Rostockin väliä. Yhtiön suurin omistaja on viime vuosina ollut investointiyhtiö Marfin Investment Groupin (MIG) 79,4 % osuudella, jolla on ollut taloudellisia ongelmia yhtiön pääomistajan menehtymisen jälkeen liiallisen velkaantumisen takia. Yhtiön osakkeista siirtyi 31,3 % velkojen realisoinnin myötä systeemiselle Pireus Bank:ille. Pidetään hyvin todennäköisenä, että MIG joutuu myymään Attica Group:in osakkeet velkojensa maksamiseksi, kun pandemian rajoituksista on päästy ja yhtiön osakkeen arvo korjaantunut.
Minoan Lines on vuodesta 2008 kuulunut italialaisen Grimaldi -konsernin omistukseen 9 aluksellaan. Yhtiö pitää kotipesäänsä Kreetan saarella ja kuljettaa matkustajia Kreetalta Pireuksen satamaan poiketen myös muillakin saarilla matkan aikana. Italian satamiin yhtiö kuljettaa reitillä Patra-Igoumenitsa-Ancona-Trieste.
ANEK Lines on toinen Kreetan saarelta käsin toimiva yhtiö matkustajaliikenteessä, joka liikennöi Kreetan satamista Pireukseen ja lähisaarille 9 aluksellaan. Yhtiö liikennöi myös Patrasta Italian satamiin (Ancona, Bari, Venetsia).
Saaristoliikenteessä toimivia pienempiä yhtiöitä ovat Golden Star Ferries 6 aluksellaan , Dodekanisos Seaways 3 aluksellaan , Cyclades Fast Ferries 3 aluksellaan Rafinan satamasta sekä Aegean Speed Lines 1 aluksellaan.
Tärkeimmät satamat
Kreikka sitoutui yksityistämään satamiaan osana talouskriisin aikana sovittuja toimia lainoittajien kanssa. Yksityistäminen aloitettiin Pireuksen satamasta, joka toteutui vuoden 2016 alussa kiinalaisen Cosco -yhtiön hankittua 51 % osuus satamasta optiolla lisätä osuutta 67 %:iin. Sataman leasing-sopimus on voimassa vuoteen 2052. Thessalonikin satama yksityistettiin vuonna 2018, ja tarjouskilpailun voitti saksalainen investointiyhtiö, joka myi osuutensa edelleen helmikuussa 2021 kreikkalaisvenäläisen yrittäjän, Savvidis:in, Belterra –yhtiölle. Yksityistämisprosessin toiselle kierrokselle ovat edenneet Kreetan Iraklionin, Alexandroupolin, Kavalan ja Igoumenitsan satamat, joka tarkoittaa sitovien tarjousten tekemistä hyväksyttyjen investointiryhmien taholta. Kreikka yrittää myös parantaa rautatieinfrastruktuuriaan palvelemaan lisääntynyttä tavaraliikennettä pohjoisen suuntaan, että maanteitse tapahtuvaa syöttöliikennettä saataisiin vähennettyä.
Cosco maksoi Pireuksen sataman hyödyntämissopimuksesta 386 milj. EUR, ja sitoutui tekemään satamaan 350 milj. EUR edestä investointeja infrastruktuurin parantamiseen pääasiassa 5 vuoden sisällä sopimuksesta mutta 50 milj. EUR arvosta investointeja oli mahdollista toteuttaa vielä vuoteen 2026 mennessä. Kreikan valtion kirstuun kertyy sopimuksen myötä 3,5 % osuus sataman liikevaihdosta.
Yksityistämisen myötä Pireuksen satamasta on tullut Välimeren vilkkain konttisatama ja Euroopan neljänneksi suurin satama (5,44 milj. TEU/2019). Sataman nykyinen kapasiteetti on 7,2 milj. TEU, ja se työllistää yli 1000 henkilöä ja palvelee yli 24.000 laivaa vuosittain. Coscon suunnitelmissa on rakentaa vielä neljäs konttilaituri satama-alueelle ja laajentaa konttiliikennettä 10 milj. TEU:hun. Pireuksesta on laajaa syöttöliikennettä muihin Välimeren satamiin, Balkanille ja Mustalle Merelle.
Satama-alueelle on rakennettu yksityinen 4G/LTE –mobiiliverkko Vodafonen toimittamana, ja siten jatkossa voidaan satamassa hyödyntää myös NB-IoT –teknologiaa. Sopimusvelvoitteiden mukaan satama-alueelle tulee rakentaa kaksi matkustajaterminaalia yli 280 metristen risteilyalusten palvelemiseksi. Projekti on jo käynnistetty, ja 103 milj. EUR arvoisen investoinnin odotetaan valmistuvan kolmessa vuodessa – osittain Euroopan aluerahaston rahoituksella. Kreikan tavoitteena on näin lisätä Pireuksen houkuttelevuutta risteilyalusten kotisatamaksi.
Thessalonikin sataman yksityistämisestä parhaan tarjouksen teki South Europe Gateway Thessaloniki –yhtiö (SEGT), jonka pääosakas oli saksalainen investointirahasto, Deutsche Invest Equity Partners omistamansa Melbury –yhtiön kautta. Vähemmistöosakkaana yhtiössä oli kreikkalaisvenäläinen liikemies Ivan Savvidis, Beltrerra Investments –yhtiöllään (Kyproksella), jolle saksalainen sijoitusyhtiö möi osuutensa pari kuukautta sitten. Savvidis on toiminut kaksi kautta kansanedustajana Venäjän duumassa ja investoinut pääasiassa Pohjois-Kreikkaan hotelleihin, jalkapallojoukkueeseen, veden pullotusyhtiö Sourotis:iin, mediasektorille (Imerissia –lehti ja tv-kanava Open tv). Yrittäjä oli aikaisemmin tunnettu omistamistaan tupakan tuotantolaitoksista Venäjällä ja Kreikassa, jotka hän myi sittemmin japanilaisille.
Alexandroupolin ja Kavalan satamien yksityistämisen toiselle kierrokselle hyväksyttiin 4 investoijaryhmää, joiden sitovia tarjouksia odotetaan. Igoumenitsan sataman yksityistämisen toiselle kierrokselle puolestaan hyväksyttiin 7 investoijaryhmää.
Kreikan yksityistämisvirasto avasi huhtikuun alussa tarjouskilpailuprosessin vähintään 67 % osuuden myymisestä Iraklionin satamasta Kreetan saarella, jolla on keskeinen rooli risteilymatkailun kannalta. Seuraavaksi odotetaan yksityistämisprosessi aloitettavan Keski-Kreikassa sijaitsevasta Voloksen satamasta ja Patraksen satamasta Italiaan menevän liikenteen väylänä.
Kuva: © Patraksen satama
Kreikkalaiset telakat
Pääasiassa laivojen huolto- korjaustelakoita ovat Onex Syros shipyards Syroksen saarella ja Spanopoulos Group:in telakka Salaminan saarella . Onex päätyi myös Elefsinan telakan pääomistajaksi entisen omistajan jättämine velkoineen. Halkidan ja Peraman telakat ovat pienempiä.
Hellenic Shipyards on entinen Skaramangasin telakka, jonka laivanvarustaja Stavros Niarchos alun perin rakensi Kreikan puolustusvoimien laivatilauksia ja Niarchoksen omien laivojen korjaus- ja huoltotoimintaa silmällä pitäen. Yhtiö on ollut saksalaistelakan, abudabilaisen yhtiön, ja Kreikan valtion omistuksessa ilman että sen toiminta olisi kantanut pitkälle. Kreikan valtio on yrittänyt realisoida telakan kiinteän omaisuuden tarjouskilpailun avulla jo kahteen kertaan ilman toivottua tulosta, kun omaisuuden myymiseksi on asetettu minimihinta. Telakan uudelleen käynnistämistä on yritetty viritellä Kreikan puolustusvoimien suunnitteleman fregattitilauksen osittaista valmistusta silmällä pitäen mutta telakan uuden omistajan tulisi investoida kymmeniä miljoonia euroja fasiliteettien modernisoimiseksi.
Korinton kanava
Laivaliikenne suljettiin toistaiseksi Korinton kanavassa alkuvuonna 2021 tapahtuneiden maanvyörymien takia. Kreikan valtio aikoo vahvistaa kanavan seinämiä ja tehdä muita tarvittavia parannustöitä arviolta 9 miljoonaa euroa maksavalla projektilla, jotta mahdollisilta tulevaisuuden ongelmilta vältytään. Julkinen tarjouskilpailu aiotaan laittaa vireille syksyllä valmistuvan raportin jälkeen.
Kreikan hallituksen tavoitteita merenkulkusektorilla
Kreikan hallitus on ilmoittanut ottavansa jatkossa huomioon ympäristökriteereitä saaristoliikenteen julkisista liikennöintisopimuksista päättäessään. Näitä sopimuksia on tehty kaupallisesti kannattamattomien saarten reiteille, joiden yhteydet mantereelle ovat kuitenkin elintärkeitä matkailun ja tavaroiden saatavuuden kannalta. Tämä antaa kimmokkeen alan yrityksille vähentää päästöjä omistamillaan aluksilla. Kreikan väestöstä noin viidennes asuu saarilla.
Hallituksen tavoitteena on houkutella laivanvarustajia rekisteröimään aluksensa Kreikan rekisteriin. Suunnitteilla on muutoksia koskien rekisterin tuottamia sähköisiä palveluita ja kreikkalaislipun alla kulkevien laivojen alempaan miehistöön sovellettavia kansainvälisiä työehtosopimuksia kansallisten työehtosopimusten sijaan. Hallituksen suunnitelmissa on myös asettaa näiden yhtiöiden verotus nykyistä alemmalle tasolle.
Nesteytetyn maakaasun tankkauskeskus kehitteillä
Maakaasun jakelusta vastaava valtionyhtiö DEPA Commercial kehittää Pireuksen ja Iraklionin satamien osalta nesteytetyn maakaasun tankkausfasiliteetteja ja sen jakelua laivoille myös maitse vuoden 2022 loppuun mennessä. Kreikka tavoittelee näillä toimilla keskeistä asemaa nesteytetyn maakaasun tankkauskeskuksena itäisellä Välimerellä.
Teksti: Neuvonantaja Jaana Oikarinen-Vasilopoulos, Suomen suurlähetystö, Ateena