Katsaus Kiinan taloustilanteeseen vuoden 2018 alussa

Kiinan talouskasvu hidastunee vuosien 2018-2019 aikana, mutta kasvu pysyy arvioiden mukaan reilussa kuudessa prosentissa. Kasvun moottereina tulee olemaan muun muassa Kiinan suuri keskiluokka, kaupungistuminen ja teollisuustuotannon päivittäminen. Ekonomistien mukaan Kiinan taloudellinen kestävyys on hyvä, mutta suurin yksittäinen riski Kiinan taloudelle on sen velkaantumisen taso. Taloudellisen tasapainon säilyttäminen vaatii merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.


Kiinan kasvu oli vuonna 2017 vauhdikkaampaa kuin Maailmanpankki ennusti. Vauhtia kiihdytti erityisesti kansainvälisen kaupan paraneminen ja sitä kautta tilanne heijastui myös Kiinan vientiin. Maailmanpankki ennustaa, että kasvu tulee hidastumaan hieman vuosina 2018–2019.

Maailmanpankki ennustaa, että kasvu on vuonna 2018 6,4 prosenttia ja vastaavasti vuonna 2019 6,3 prosenttia. Maailmanpankin ennuste ennakoi hidastumista poliittisten päätösten tiukentumisen seurauksena. Tämän lisäksi talouden kehitykseen vaikuttaa kasvun siirtymä investoinneista kulutukseen. Investointivetoinen kasvu on hidastunut lähestulkoon kaikille sektoreilla; vain investoinnit infrastruktuuriin on onnistunut pitämään pään pinnalla. Maailmanpankin mukaan se, kuinka paljon investoinnit ovat ruokkineet kasvua, on ollut huolestuttava erityisesti siksi, että suuri osa investointeja on mennyt kiinteistösektorille. Economist Intelligence Unit (EIU) on korjannut Kiinan vuoden 2018 kasvuennustettaan ylöspäin, myöskin 6,4 prosenttiin (ennen 5,8 prosenttia). Vuosina 2019 ja 2020 kasvun ennustetaan hidastuvan jonkin verran.

Käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2017 aikana nopeammin kuin bruttokansantuote ja työpaikkojen lisääntyminen tukivat kotimaisen kulutuksen kasvua. Kiinan talouskasvun ajuri on noin 300–400 miljoonainen keskiluokka, joka haluaa parempaa elämää. Kiinalaisten käytettävissä olevan tulon ollessa vielä läntisiin maihin verrattuna alhainen, kasvupotentiaali on edelleen suuri. Valtion sosiaalietuuksien ollessa hyvin rajoitettuja, yksityisten kotitalouksien säästämisaste on korkea ja ihmiset varaavat käytettävissä olevia tulojaan varautuakseen muun muassa terveydenhuollon ja koulutuksen tuomiin maksuihin.

Kuluttajien ohella toinen kasvun moottori on teollisuustuotannon päivittäminen. Haasteena on usein syklisyys: esimerkiksi verkkokaupan kiihtymisen seurauksena pahvin kysyntä kasvoi ja (koska jätepaperin tuonti Kiinaan kiellettiin) nähtiin valtavia investointeja viimeisimpään teknologiaan, ja viimeistään ensi vuodelle sektorille ennustetaan jo ylikapasiteettia. Syklisyys vaikuttaa erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja yksityisiin yrityksiin, jotka luovat 90 prosenttia työpaikoista.

Talouden pitäminen tasapainoisena vaatii laajoja rakenteellisia uudistuksia

Pitkällä tähtäimellä ennusteena on, että jos Kiina kykenee tekemään tarpeellisia uudistuksia taloudellisesti suotuisassa tilanteessa, Kiinan kasvu voisi pysyä noin 6 prosentin tasolla. Uudistukset edesauttaisivat julkistalouden ja finanssipuolen haavoittuvuuden vähenemistä. Taloudellisen tilanteen ollessa suhteellisen vakaa, Kiinan tulisi kiihdyttää uudistuksia koskien muun muassa kauppaa, investointeja, vaihtokursseja, pääoman rajoituksia. Alueelliset kauppasopimukset olisivat omiaan selventämään näitäkin säädöksiä.

Kiinan on odotettu tekevän tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia, mutta ulkoapäin katsottuna ne eivät ole edenneet niin nopeasti kuin toivottua. Vuoden 2017 aikana reformit ottivat uutta tuulta siipien alle esimerkiksi julkistaloudellisella sektorilla, mutta Maailmanpankin mukaan kehitys olisi voinut olla vielä vauhdikkaampaa. Ennuste ei myöskään näytä kovin positiiviselta; uudistuksien odotetaan jälleen hidastuvan entisestään.

Uudistuksia tulisi tehdä usealla eri tasolla ja muodoissa. Tärkeimpänä näistä on budjettiuudistus, joka koskee paikallishallintojen rahoitusta, ja eläkeuudistus.

Eläkeuudistuksesta maailmanpankki toteaa, että osallistujien aste sen rahoittamiseen on varsin hyvä (64 prosenttia työikäisestä väestöstä ja 79 prosenttia työvoimasta), mutta järjestelmässä on edelleen haasteita. Näitä ovat muun muassa tiedonkulun rajoitteet, eläkekertymien siirtyminen provinssien välillä, väestön ikääntyminen, eläkekertymien riittämättömyys suhteessa elinkustannuksiin ja taloudelliset kustannukset yrityksille.

Kiinan talouden kestävyys hyvä, mutta suurimpana riskinä velkasuhde

Maailmanpankki näkee suurimmaksi sisäiseksi uhaksi velkaantumisen tason. Kiinan velka suhteessa BKT:hen on huomattava 255 prosenttia. Erityisesti yksityisen sektorin velka on kasvanut vuosina 2007–2017 ja nyt se on yli 200 prosenttia BKT:sta. Luottojen anto kuitenkin rauhoittui vuoden 2017 aikana erityisesti yrityssektorille. Rauhoittuminen johtui osittain rahapolitiikan kiristymisestä, mikä on ollut lääkkeenä massiivisen velkaantumisen hillitsemiseen.

EIU näkee velkatilanteen vakiintuneen toistaiseksi, joskin erittäin korkealle tasolle. Korkeaa velkasuhdetta suurempi ongelma on kasvun nopeuden ohella rahoitustuotteiden monimutkaisuus, mihin Kiinan finanssisääntelijät pyrkivät seuraavaksi tarttumaan. Sääntelijät pyrkivät puuttumaan myös ns. varjopankkijärjestelmään, johon yksityiset yritykset joutuvat usein turvautumaan, koska pankit haluavat lainata pääasiassa valtionyrityksille, koska tietävät saavansa varmasti rahansa takaisin.

Ulkoisina riskeinä maailmanpankki näkee Kiinan kasvulle mahdollisen protektionismin kasvun merkittävien kauppakumppaneiden taholta, alueen geopoliittisen tilanteen kiristymisen ja epävarmuus liittyen rahapoliittisen stimuluksen päättymiseen, joka vaikuttaessaan nousevien talouksien rahoituksen saantiin ja -ehtoihin voi vaikuttaa välillisesti myös Kiinaan esimerkiksi viennin tai pääomavirtojen vähentymisenä.

Kiinan julkistaloudellinen kehys on huomattavan hajautettu; jopa 85 prosenttia budjettimenoista toteutetaan ei-kansallisella tasolla. Paikallishallinnot tekevät myös valtaosan investoinneista, joita rahoitetaan maan vuokrauksen ja siitä saatavien tulojen avulla. Maailmanpankki siteeraa myös tutkimusta, jonka mukaan Kiinan kehitys on ollut pitkälti riippuvainen tästä ilmiöstä.

Paikallishallintojen velka on ollut huolenaiheena, ja vuosina 2015–2016 sen suhde BKT:hen laski. Paikallistason haasteena on myös osaamisen puute erilaisten rahoitustuotteiden, kuten joukkovelkakirjojen riskien arvioinnissa.

Joulukuun linjaukset vuodelle 2018 (Central Economic Work Conference)

Kiinan johto kokoontuu vuosittain joulukuussa päättämään talous-poliittisista linjauksista tulevalle 12 kuukaudelle. Velkaantuminen ja tarjontapuolen rakenneuudistus näyttelivät hieman pienempää roolia kokouksen ulostulossa kuin aiemmin. Lisääntyvä finanssipuolen sääntely nähdään kuitenkin keinona hillitä velkaantumista, erityisesti yrityssektorilla, mutta lähestymistapa on mahdollisesti aiempaa pehmeämpi. Talouskokouksesta vuodettiin medialle, että kasvutavoite pyritään pitämään samalla tasolla kuin vuonna 2017, eli 6,5 prosentissa.

Joulukuun talouskokous vahvisti politbyroossa linjattuja ”kolmea kovaa taistelua”, jotka ovat: 1) taloudellisten kriisien ennaltaehkäisy, 2) Köyhyyden vähentäminen eli kaikkien kiinalaisten nostaminen nykyisen köyhyysrajan yläpuolelle kolmessa vuodessa ja 3) ympäristön suojelu/saasteiden ehkäisy. Nämä kolme tavoitetta ovat tulleet jossain määrin velkaantumisen sääntelyn tilalle prioriteettina.

19. kommunistisen puoluekokouksen suuntaviivat näkyivät vahvasti joulukuun kokouksen ulostulossa. 19. Puoluekokous linjasi ns. kolmesta parannuksesta (three upgrades). Seuraavana vuotena tullaan näkemään siirtymiä Made in China -aloitteesta, created in China -periaatteeseen ja suuren tuotantoteollisuuden maasta vahvan talouden maaksi. Lisäksi korkean laadun kehitys tulee sivuuttamaan retoriikan nopeasta talouskasvusta. Ekonomistit ovat arvelleet, että nämä ovat ruumiillistumia presidentti Xi Jinpingin ”Thought on Socialist Economy for a New Era ”-ajattelusta, jonka sisältö on muutoin vielä hämärän peitossa.

Talouden moottoreina tulevalla kaudella toimivat muun muassa alueellisten kasvuerojen tasaaminen, uusi kaupungistuminen, teollisuuden päivittäminen innovaatioiden ja teknologian avulla, kulutuksen lisääntyminen ja silkkitiehankkeen (BRI) eteenpäin vieminen.


Helena Jauhiainen, ulkoasiainsihteeri, Suomen Pekingin suurlähetystö

kauppa
vientiyritykset