Katsaus Islannin talouteen: vuosien menestystarina kääntyi lamaksi pandemian myötä – hallituksella hyvät edellytykset elvyttämiseen

Katsaus Islannin talouteen: vuosien menestystarina kääntyi lamaksi pandemian myötä – hallituksella hyvät edellytykset elvyttämiseen

Pandemia koettelee Islannin taloutta ja sen kivijalkoja – turismia, kalastusta ja alumiinituotantoa – toden teolla. Lähes kymmenen vuotta kestänyt voimakas kasvubuumi antaa kuitenkin hallitukselle vahvat lääkkeet pandemiavaikutusten lieventämiseen. Tukipaketit ovat olleet ennätyksellisen suuria ja ensi vuoden budjettiesityksessä ennakoidut investointikohdennukset noussevat historiallisiksi. Hallitus aikoo elvyttää taloutta päättäväisesti sekä jättää joustovaraa tuleville vuosille pandemian mahdollisten pitkäaikaisvaikutusten lieventämiselle.

Islannin talouskasvu hidastui merkittävästi vuonna 2019 vuosien voimakkaan kasvun jälkeen. Siihen vaikutti erityisesti Wow Air –halpalentoyhtiön maaliskuinen konkurssi, turistien määrän lasku sekä heikosti alkanut kalastuskausi. Pahimmalta kuitenkin vältyttiin: talous kasvoi Islannin tilastokeskuksen mukaan n. 1,9 % vuonna 2019, kun sen oli ennustettu supistuvan n. 0,2-0,4 %. Vaikka turistien määrä putosi, kasvua ylläpiti Islannin kauppakamarin arvion mukaan voimakas yksityinen kulutus sekä kertaluontoinen piikki palvelusektorin sekä kala- ja metalliteollisuuden, jotka ovat Islannin tärkeimmät vientisektorit, ulkopuolisessa viennissä.

Talouslama on tosiasia – keinot vastata siihen kuitenkin historiallisen hyvät

Niin talousasiantuntijat kuin poliitikotkin ovat alleviivanneet Covid-19 -pandemian talousvaikutusten olevan vakavat ja vaikeasti ennakoitavat. Eräiden arvioiden mukaan korona on syössyt Islannin sen pahimpaan talouslamaan yli vuosisataan. Pandemia iskee eri tavoin talouden kivijalkoihin: turismiin, kalastukseen ja metallituotantoon. Talouden supistumisen arviot ovat vaihdelleet. Viime aikoina on arvioitu, että se supistuisi n. 8 %:lla, mikä on optimistisempi ennuste kuin keväällä (-11-12 %).

Tilannetta helpottaa se, että yli vuosikymmenen takaisen finanssikriisin ja sitä edeltäneen velkavetoisen kasvubuumin jälkeen Islannissa on panostettu kestävään kasvuun. Maan talouskasvu oli 2012-2018 keskimäärin OECD:n korkean tulotason maita voimakkaampaa moninkertaistuneiden turistimäärien ansiosta. Finanssikriisistä viisastuneina velkoja pyrittiin lyhentämään merkittävästi niin kotitalouksien, yritysten kuin valtionkin tasolla, millä on haettu kestävyyttä ja mukautumiskykyä epävarman taloudellisen vaiheen varalle. Islannin talous oli täten historiallisen vahvalla pohjalla koronapandemian alkaessa. Keskuspankin ulkomaisen valuutan varannot ovat ennätyssuuret ja vaikuttavat kasvavan tänäkin vuonna. Hallituksella on siis käytettävissään vahvoja työkaluja pandemian talousvaikutusten pehmentämiseksi.

Pandemian vaikutuksista Islannin talouteen

Islannin tilastokeskus ennustaa, että 1100 yritystä tekisi tänä vuonna konkurssin, mikä olisi eniten vuoden 2012 jälkeen. Joukkoirtisanomiset ovat olleet yleisiä, erityisesti matkailusektorilla. Mm. Icelandair irtisanoi huhti-toukokuun taitteessa lähes 2000 työntekijää, mikä vastaa n. puolta sen henkilöstöstä. Kyseessä oli Islannin historian suurin yksittäinen henkilöstövähennys, joka ohitti Wow Air –lentoyhtiön viimevuotisen konkurssin.

Islannin tilastokeskus mukaan työttömyys nousi keväällä jopa 13 %:iin, kun se on viime vuodet pysynyt yleensä 4 %:in alapuolella. Tilanne parani jonkin verran kesällä. Islannin työ- ja sosiaaliministeriön virkamiehet povaavat työttömyyden nousevan 11-12 %:iin vuoden loppuun mennessä.

Turisteja tuli kesä-heinäkuussa ennakoitua enemmän, mutta silti vain murto-osa normaaliin kesäsesonkiin verrattuna. Kotimaisten matkojen määrän moninkertaistuminen islantilaisten lomakaudella toi jonkin verran helpotusta alan toimijoille. Ulkomaisia matkailijoita tuli erityisesti Tanskasta ja Saksasta, josta matkailu vapautettiin täysin heinäkuun puolivälissä yhdessä Suomen ja Norjan kanssa. Yhdysvaltalaisilla, jotka ovat perinteisesti suurin turistiryhmä, on ollut erittäin rajalliset mahdollisuudet matkustaa Islantiin. Britit, jotka ovat merkittävin eurooppalainen turistiryhmä, matkustivat Islantiin puolestaan aiempaa vähemmän. Matkojen peruminen on vauhdittunut Islannin otettua elokuussa käyttöön kahden testin ja 5 päivän karanteenin mallin kaikille maahan tuleville.

Tuoreen kalan viennin raportoitiin keväällä miltei pysähtyneen, kun kysyntä romahti ravintolarajoitusten sekä suurten kauppaketjujen pienentyneiden tilausten myötä. Euroopan-myynnin elpyminen kesäkuukausina heijasti pandemian vastaisten kansallisten toimien onnistumisia eri puolilla mannerta. Lokakuussa raportoitiin, että kalan vientivolyymi oli kasvanut reippaasti viime vuoteen nähden mm. heikentyneen kruunun kurssin siivittämänä.

Kruunun arvo on heikentynyt maaliskuun jälkeen n. 19 % euroon nähden ja suhde on tällä hetkellä 1EUR=n. 165ISK, kun vuonna 2019 se oli keskimäärin 137ISK. Heikentynyt kruunu on johtanut tuontitavaran kallistumiseen ja kasvavaan inflaatioon, joka oli noussut 3,6 %:iin lokakuussa (vrt. 1,7 % tammikuussa). Islannin keskuspankki arvioi kuitenkin, että kruunu on ollut pandemian aikana hieman odotettua vakaampi sekä inflaation pysyneen melko hyvin kurissa. Kruunun heikkenemisen hopeareunus on lisäksi, että se voi pidemmän päälle vauhdittaa islantilaisyritysten tavaravientiä sekä houkutella matkailijoita matkailun vapautuessa.

Pandemia vaikuttaa lisäksi Islannin alumiiniteollisuuteen, joka oli vaikeuksissa muutenkin. Islannissa toimivat kolme sulattamoa, joilla maa on maailman 11:ksi suurin alumiinintuottaja maailmassa, tekivät kaikki tappiota viime vuonna. Tulokseen vaikuttaa mm. alumiinin laskenut markkinahinta. Vanhin toimivista sulattamoista, kanadalaisen Rio Tinton omistava Ísal, on vuoden mittaan jopa uhannut sulkea toimintansa vedoten mm. epäreiluun sähköhinnoitteluun. Viimeaikaisten tietojen mukaan tämä ei kuitenkaan kävisi toteen, vaan Rio Tinto on hakenut lupaa toimintansa jatkamiselle.

Tukipaketit pandemiavaikutusten lieventämiseksi historiallisen suuret

Maan parlamentti Althingi on vastannut talousvaikeuksiin tukipaketein, jotka ovat historiallisen suuria. Ne vastaavat rahallisesti yli 10 %:ia Islannin BKT:sta. Niillä on tuettu laajasti mm. yritysten verohelpotuksia, siltalainoja, työntekijöiden palkka-, irtisanomis- ja lomautuskuluja, työntekijöiden osa-aikatyöskentelyä sekä infrastruktuuri-, innovaatio-, kehitys- ja tutkimustyötä. Lapsiperheille ja opiskelijoille on niin ikään kohdennettu tukia. Pandemian jatkuessa useiden tukitoimien myöntöaikaa on pidennetty niiden alkuperäisestä kestosta.

Toipumisennusteet vaihtelevat suuresti ja paljon on kiinni pandemian kehityksestä. Talousasiantuntijat uskovat, että talous elpyy ripeämmin, jos rokote ehtii levitykseen ennen ensi kesää. Siinä tapauksessa ensi kesän turistisesongin pystyisi pelastamaan ainakin osittain.

Ensi vuoden budjettiesityksessä luvataan elvytystoimenpiteitä

Islannin valtiovarainministeri Bjarni Benediktsson esitti parlamentille ensi vuoden budjettiesityksensä 1.10. Siinä vahvistetaan, että hallitus jatkaa talouden elvytystä työpaikkojen luomiseksi sekä taloudellisen kestokyvyn ylläpitämiseksi. Elvytys sallitaan velkaa ottamalla. Esityksen mukaan koronapandemian aiheuttama valtiontalouden alijäämä on ensi vuonna 192 miljardin kruunua (n. 1,64 mjrd. EUR).

Suurimmat menetykset tulevat verotuloista, jotka pienenevät 89:llä miljardilla kruunulla pandemian yhteiskuntavaikutusten vuoksi. Valtion alijäämää kasvattavat lisäksi erinäiset yrityksille suunnatut verohelpotukset (17 miljardia kruunua) sekä työttömyystukien kasvut pandemian vaikutusten ehkäisemiseksi (23 miljardia kruunua). Erinäisten pandemian lieventämistoimien hintalapuksi arvellaan 35 miljardia kruunua. Budjettiesitys ei sisällä leikkaustoimenpiteitä.

Vuoden 2021 budjetin alustavista kohdennuksista

Ensi vuoden investointikohdennuksista ennakoidaan historiallisen suuria, yhteensä 111 miljardia kruunua. Kasvua kuluvaan vuoteen nähden kertyisi tällöin 36 miljardia kruunua, mikä selittyy pitkälti hallituksen pandemiatoimilla. Mm. infrastruktuurirakennus ja –parannushankkeet sekä tutkimus- ja innovaatiotyö saavat tässä kontekstissa erityistä huomiota.

Yksi hallituksen viime vuosien merkittävimmistä prioriteeteista on ollut vahvistaa Islannin terveydenhuoltojärjestelmää. Vuonna 2021 terveydenhuollon kehittämiseen kohdennetaan 15 miljardia kruunua, joista uuteen yliopistosairaalaan, jonka rakentaminen aloitettiin toden teolla tänä vuonna, kohdennettavat 7 miljardia kruunua painavat eniten. Kaikkiaan sairaalaan investoidaan yhteensä 12 miljardia kruunua, mikä tekee siitä ensi vuoden suurimman yksittäisen investointihankkeen.

Hallitus katsoo ympäristötoimien olleen merkittävässä asemassa koko kautensa ajan. Budjettiesityksessä on korvamerkitty ensi vuodelle 24 miljardia kruunua ympäristötoimille ja niiden liitännäisille, mikä vastaa 3,4 miljardin kruunun nousua kuluvaan vuoteen nähden. Suurin yksittäinen kohdennus tulisi lumivyöryinfrastruktuurin kehittämiseen.

Innovaatioihin käytetään 25 miljardia kruunua, mikä on 5 miljardia enemmän kuin vuonna 2020. Kehitys- ja tutkimustyötä painotetaan mm. luomalla Kría-niminen investointirahasto, jolla tuetaan kotimaan talouden kasvua, kehitystä ja kilpailukykyä. Yritysten tutkimus- ja kehitystyön tukien odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2017 nähden.

Tieto- ja viestintäteknologian kohdennusten odotetaan nousevan 2,3 miljardilla kruunulla ensi vuonna. Valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva Digital Iceland –toimisto on tehnyt merkittävän aloitteen julkisten palvelujen digitalisoimiseksi yhdessä julkisten instituutioiden kanssa.

Koulutuksen ja kulttuurin kohdennusten odotetaan nousevan 6 miljardiin kruunuun vuonna 2021. Tästä 2 miljardia kruunua on korvamerkattu opiskelijoiden kasvavalle määrälle, johon vaikuttaa oleellisesti koronapandemian vuoksi heikentyneet työmarkkinat.

Verotoimissa hallitus on pyrkinyt erityisesti käytettävissä olevien tulojen nostamiseen alimmille tuloryhmille. Suurimmat päätökset koskevat tuloverojen muutoksia, jotka pannaan toimeen täysimääräisesti vuonna 2021. Toimeenpanon myötä luodaan kolme veroluokkaa sekä kevyempi verotaakka pienituloisimmille. Kaiken kaikkiaan tulojen nostot vastaavat n. 120 000 kruunua henkilöä kohden vuodessa vähiten tienaavien osalta. Yritysten verotaakka on 8 miljardia kruunua tätä vuotta kevyempi ensi vuonna.

Pidemmän aikavälin suunnitelmissa jätetään joustovaraa pandemian pitkäaikaisvaikutuksille

Budjettiesityksen yhteydessä valtiovarainministeri esitteli talouden viisivuotissuunnitelman 2021-2025, jonka tärkein tavoite on kääntää pandemian aiheuttama alijäämä sekä hallita valtionvelan kasvua. Taloutta on tarkoitus elvyttää niin, että pandemian aiheuttaman laman päättyessä Islannin taloudelliset edellytykset kasvulle ovat mahdollisimman vahvat. Alijäämä voi tänä ja ensi vuonna nousta yhteensä 600 miljardiin kruunuun, mikä merkitsisi valtionvelan kasvua 48 %:iin, kun vuoden 2019 lopussa valtionvelka oli 28 %.

Hallitus pitää ensiarvoisen tärkeänä asettaa selkeitä ja realistisia tavoitteita, mitä tulee valtion velan vähentämiseen suhteessa BKT:hen. Tätä varten on käynnistettävä toimenpiteitä, joiden avulla talouden suorituskyky paranee 37,5 miljardilla kruunulla vuosina 2023-2025, mikä vastaisi hieman alle 3 % julkisen sektorin liikevaihdosta nykyisten talousennusteiden mukaan. Näin vahvojen toimien avulla julkisen velan uskotaan jäävän 230 miljardia kruunua pienemmäksi vuoden 2025 loppuun mennessä kuin ilman toimia, nousten 59 %:in huippuun suhteessa BKT:hen.

Lisäksi valtiovarainministeri esitteli samassa yhteydessä lakiehdotuksen, jonka avulla nykyinen lainsäädäntö valtion alijäämästä ei pätisi vuosina 2023-2025. Tällä varmistetaan joustavuus siinä tapauksessa, että huomattava valtion alijäämä pakottaisi raskaisiin ja äkillisiin kiristämistoimiin, jotta 2,5 % viitealijäämä saataisiin alitettua.

Talouden viisivuotissuunnitelmassa ennakoidaan ennätyksellisen suuria, 225 miljardin kruunun infrastruktuurihankkeita, joista tietyöhankkeet muodostavat 59 %. Rahaa kohdennetaan myös mm. lentokenttien ja satamien kunnostus- ja kehitystöihin. Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että näin merkittävillä julkisilla investoinneilla ylläpidetään kasvua ja työpaikkoja.

 

Teksti: Andrea Tanzi-Albi