Katsaus Brasilian talouden tilaan syyskuussa 2015
Brasilian talouden arvioidaan supistuvan 2,4 – 2,7 prosentilla tänä vuonna. 9,3 prosenttiin noussutta inflaatiota kiihdyttää osaltaan realin heikentyminen. Yksistään viimeisen 3 kuukauden aikana valuutta on menettänyt arvostaan 30 prosenttia. Valtion talouden alijäämä on syventynyt 9 prosenttiin. Negatiivisen kierteen seurauksena S&P sysäsi Brasilian luottoluokituksen roskaluokkaan. Talouden pohjakosketuksen ennustetaan viipyvän ainakin ensi vuoden loppupuoliskolle.
Brasilian ajautuminen talouskriisi oli nähtävissä jo pari vuotta sitten. Tilastot osoittavat sittemmin talouden kasvaneen jaksolla 2011-14 keskimäärin 1,1 prosenttia vuodessa samalla kun julkiset menot nousivat 3,6 prosenttia.
Tänä vuonna markkinat suorastaan havahtuivat Brasilian heikkouksiin. Nyt talouden arvioidaan supistuvan 2,4-2,7 prosenttia kuluvan vuoden aikana ja myös ensi vuodelle ennustetaan 0,5-0,8 prosentin supistumaa.
Inflaatio liikkuu tällä hetkellä 9,3 prosentin vuositasolla. Sitä kiihdyttää osaltaan realin voimakas heikentyminen. Yksistään viimeisen kolmen kuukauden aikana valuutta on menettänyt arvostaan 30 prosenttia. Tämänhetkinen 4,00:n dollarikurssi on realin alin sitten sen perustamisen vuonna 1994.
Valtion talouden alijäämä on syventynyt 9 prosenttiin bruttokansantuotteesta saattaen velka-asteen 65 prosenttiin. Hallitus vaikuttaa kykenemättömältä vastaamaan talouden nopean supistumisen ja kohoavan velkataakan yhdistelmään. Negatiivisen kierteen viimeisimpänä ilmentymänä S&P sysäsi Brasilian luottoluokituksen roskaluokkaan.
Taloustilanne iskee yhä voimallisemmin brasilialaisten elinoloihin, työttömyyden noustessa ja inflaation sekä menoleikkausten heikentäessä ostovoimaa.
Brasilian ajautuminen talouskriisiin oli nähtävissä jo pari vuotta sitten. Maan ollessa suurista talouksista eniten Kiinan raaka-ainekysynnästä riippuvainen, Rousseffin ensimmäinen hallitus yritti kompensoida raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen laskua kotimaista kulutuskysyntää ruokkimalla. Täystyöllisyyden tilassa tehty elvytys ei tuottanut uutta kasvua vaan talous päinvastoin pysähtyi viime vuonna. Sen sijaan elvytys ruokki inflaatiota ja lainarahalla tehtynä se lisäksi paisutti valtiontalouden alijäämää ja velkautuneisuutta. Tilastot osoittavat sittemmin talouden kasvaneen jaksolla 2011-14 keskimäärin 1,1 prosenttia vuodessa samalla kun julkiset menot nousivat 3,6 prosenttia.
Tänä vuonna markkinat suorastaan havahtuivat Brasilian heikkouksiin. Poliittisen kriisin syventyessä, valtion öljy- ja kaasuyhtiö Petrobrasin korruptiotapauksen purkautuessa ja kansainvälisen toimintaympäristön edelleen vaikeutuessa, talouden odotukset ovat lähteneet jyrkkään luisuun. Tällä hetkellä Brasilian hallitus itse arvioi talouden supistuvan 2,4 prosentilla kuluvan vuoden aikana ja ennustaa myös ensi vuodelle 0,5 prosentin supistumista. Markkinoiden vastaavat ennusteet ovat 2,7 ja 0,8 prosenttia. Talouden pohjakosketus on joka tapauksessa matkan päässä, mahdollisesti ajoittuen ensi vuoden jälkimmäiselle puoliskolle.
Inflaatio irtosi viime vuonna keskuspankin pitkään onnistuneesti vaalimasta 2,5 – 6,5 prosentin tavoitehaarukasta ja se liikkuu tällä hetkellä 9,3 prosentin vuositasolla. Inflaation kohoaminen juontuu osittain Dilma Rousseffin ensimmäisellä presidenttikaudella harjoitetusta perushyödykkeiden hintakontrollista ja tästä luovuttaessa toisen kauden alussa seuranneesta hintojen räjähdysmäisestä noususta. Esimerkkinä toimii sähkötariffin nousu 60 prosentilla.
Inflaatiota kiihdyttää myös tuontitavaroiden hintojen nousu realin voimakkaan heikentymisen myötä. Yksistään viimeisen kolmen kuukauden aikana valuutta on menettänyt arvostaan 30 prosenttia. Realin tämänhetkinen 4,00:n dollarikurssi on valuutan alin sitten sen perustamisen vuonna 1994. Heikentyminen yhtäältä avittaa brasilialaisviennin vetoa maailmalla, mutta toisaalta se nostaa ulkomaisen velan hoitokustannuksia brasilialaisyrityksille. Esimerkiksi Petrobrasin velat ovat kasvaneet 78 miljardilla realilla viime kuukausien kurssinlaskun myötä.
Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on Brasiliassa tänä päivänä keskitulotason maalle korkealla 37 prosentin tasolla, melkein OECD-maiden keskiarvossa. Osuus on noussut tasaisesti kuluneen 15 vuoden ajan. Hyvän kasvun vuosina tämä ei näyttäytynyt ongelmana, mutta kasvun pysähdyttyä se muuntui kasvavaksi valtion talouden alijäämäksi ja velkautuneisuudeksi. Alijäämä on jatkanut syvenemistään olleen nyt 9 prosenttia ja saattaen velka-asteen 65 prosenttiin bruttokansantuotteesta – Itaú-pankki ennustaa velka-asteen nousevan ensi vuonna 72 prosenttiin. Valtion ensi vuoden menoarvio on ollut kongressin käsiteltävänä viimeiset kolme viikkoa ja päätöksestä ollaan edelleen kaukana. Hallitus on hakenut tasapainoa erityisesti veronkorotusten kautta. Parhaillaan pöydällä on 40,2 miljardin realin edestä veronkorotuksia ja 26 miljardin realin edestä menoleikkauksia.
Standard & Poors reagoi taloustilanteeseen ja budjettiesityksen kohtaamiin vaikeuksiin pudottamalla, suurista luottoluokittajista toistaiseksi ainoana, Brasilian takaisin roskaluokkaan, josta maa oli ponnistanut raaka-ainebuumin harjalla vuonna 2008. S&P pudotti samalla roskaluokkaan myös useita yrityksiä kuten myös 11 pankkia – mukaan lukien valtionpankit BNDES ja Banco do Brasil. Merkittävistä yrityksistä esimerkiksi Petrobasin luokittaja pani roskaluokkaan jo aikaisemmin tänä vuonna. Valtion taloutta koskevien päätösten antaessa odottaa itseään Brasilian pelätään kärsivän pian uusia pudotuksia. Moody'sin ja Fitchin kirjoissa Brasilialla on edelleen investointiluokitus, mutta Fitchin arvioidaan jo valmistelevan maan pudottamista roskaluokkaan.
Taloustilanne iskee yhä voimallisemmin brasilialaisten elinoloihin. Työllisyys on edelleen kohtuullisella tolalla, mutta työttömyys on noussut kuluvan vuoden aikana 5:sta 8 prosentin tasolle. Kohoava inflaatio heikentää kansalaisten ostovoimaa ja vaikeuttaa parhaillaan monella toimialalla meneillään olevia, lakkojen säväyttämiä palkkaneuvotteluja. Myös menoleikkaukset iskevät ostovoimaan madaltamalla tulonsiirtoja sekä julkisen sektorin työllistävyyttä.