Katsaus Brasilian talouden tilaan huhti-toukokuussa 2015

Brasilian talouden odotukset ovat laskeneet jyrkästi kuluneen vuoden aikana. Talous kasvoi edellisen kerran vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tämän jälkeen maa on ollut taantumassa, vaikka vuoden 2014 kokonaistulema osoittikin hiuksenhienosti plussan puolelle. Ajankohtainen ennuste vuodelle 2015 povaa yhden prosentin taantumaa.

Myönteistä ajankohtaisessa tilanteessa on se, että talouden hoidon keinot muuttuivat radikaalisti viime lokakuun vaalien jälkeen. Tehoton kulutuskysynnän elvytys teki tilaa talouden tasapainottamiselle. Suunnan muutos talouden saattamiseksi kestävämmälle pohjalle on siten otettu.

Heikentyvät talouden yleisnäkymät

Vuosi takaperin Brasilian talouden odotettiin yltävän vuonna 2014 yli 1,5 prosentin kasvuun. Veturina toimi kotimainen palvelusektori, jonka luomien matalapalkkaisten työpaikkojen ansiosta työttömyys pysytteli alhaisella 5 prosentin tasolla. Vuoden lopputulema kuitenkin paljasti kasvun jääneen 0,1 prosenttiin. Näin kävi huolimatta budjettivaroin tuetuista kulutusluotoista sekä jalkapallon MM-kisojen tuomasta 1,5 miljardin euron lisäboostista. Näistä ei ollut käytännössä täystyöllisyyden tilassa kasvua edistämään, pikemminkin vain inflaatiota. Vuoden 2015 ensimmäisten kuukausien aikana talouden näkymät ovat heikentyneet kiihtyvää vauhtia. Helmikuun ennusteen povattua 0,5 prosentin taantumaa on huhtikuun taantumaennuste 1 prosentin luokkaa. Samalla työttömyys on noussut jo 7 prosentin tasolle. Intian ennustetaan ohittavan Brasilian tänä vuonna maailman 7. suurimpana taloutena.

Brasilian talouden sektoreista parhaiten menestyvä on kansainvälisesti kilpailukykyinen maatalous. Tämä kasvoi viime vuonna 1,6 prosenttia ja siltä odotetaan tänäkin vuonna 1,2 prosentin kasvua. Taustalla ovat maataloustoimijoiden panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä sektorin vahva vientiorientaatio. Teollinen tuotanto sen sijaan supistui viime vuonna 3,3 prosentilla ja taantuman odotetaan jatkuvan tänäkin vuonna. Heikon kilpailukyvyn omaava brasilialaisteollisuus on suuntautunut kotimaahan ja Mercosur-maihin kuten Argentiinaan ja kärsii näiden markkinoiden heikoista yleisistä kasvunäkymistä.

Inflaatio on säilyttänyt asemansa lähimmin seurattujen talousindikaattoreiden joukossa

Peruna maan lähihistoriasta hyperinflaation kourissa on hintojen indeksointi brasilialaisilla talouden toimijoilla veressään. Inflaatio on kohonnut kuluneen vuoden aikana keskuspankin tavoitehaarukan 2,5–6,5 prosenttia yläpuolelle. Ajankohtainen ennuste vuoden 2015 keski-inflaatiolle on 8,2 prosenttia. Inflaation hillitsemiseksi keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan vuoden takaisesta 10,75:sta tähän saakka 12,75 prosenttiin. Sen ennustetaan jatkavan nostoja vuoden mittaan edelleen 13,25:een.

Inflaatio on kiihtynyt vuoden 2015 alussa väliaikaisesti hallituksen luovuttua Rousseffin ensimmäisellä kaudella harjoitetusta, epäonnistuneeksi osoittautuneesta polttoaineiden ja sähkön hintakontrollista. Seurauksena sähkön kuluttajahinnan on annettu nousta 36 prosenttia yksistään vuoden 2015 ensimmäisten kuukausien aikana ja yhteensä 60 prosenttia viimeisen 12 kuukauden aikana. Hintakontrolli oli ollut myrkkyä yhtiöiden taseille. Valtion öljy-yhtiö Petrobras, jolle bensiinin myynti edustaa puolta sen tuloista, menetti alle ostohinnan painetun pumppuhinnan johdosta 25 miljardia euroa vuosien 2010 ja 2014 välillä.

Inflaatiota kiihdyttää osaltaan tuontitavaroiden hintojennousu realin heikennyttyä merkittävien talouksien valuutoista eniten kuluneen vuoden aikana. Lähtötaso oli ennätyskorkealla, jonne realin olivat saattaneet raaka-aineiden silloiset korkeat maailmanmarkkinahinnat. Nykyinen 3,00–3,20 dollarikurssi taas on valuutan heikoin sitten 2000-luvun alun. Realin heikentyminen auttaa jossain määrin Brasilian kotimaan teollisuuden kilpailukykyä. Toisaalta tämä samalla nostaa kynnystä ostaa tuottavuutta parantavaa tuontiteknologiaa.

Brasilian talouden kestohaasteena säilyy matala investointiaste

Brasilian investointiaste jäi viime vuonna 17,4 prosenttiin kansantuotteesta. Maan asema maailman 5. merkittävimpänä ulkoisten suorien investointien kohteena ei auttanut, sillä 62 miljardin euron saldolla nämä edustivat vain 2,9 prosenttia kansantuotteesta. Lyhyellä aikavälillä parannusta ei ole saatavissa, sillä investoinneille povataan tänä vuonna 8 prosentin supistumaa edellisvuodesta. Ensimmäisellä neljänneksellä ulkoiset suorat investoinnit laskivat 38 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta saavuttaen 12 miljardin euron saldon. Absoluuttisissa kokonaisluvuissa mitattuna Brasilian investoinnit ovat kuitenkin edelleen varsin merkittävää tasoa. Valtion kehitysrahoituslaitoksen BNDES:n ja elinkeinoelämän tekemän tutkimuksen mukaan investoinnit teollisuuteen ja infrastruktuuriin tulisivat vuosina 2015-18 yltämään 400 miljardiin euroon ja yksistään öljy- ja kaasusektorilla 170 miljardiin euroon. Tutkimuksessa hyödynnetty tieto tosin kerättiin ennen Petrobrasin korruptiotapauksen nousua otsikoihin.

Viime vuosien tärkeimmän yksittäisen investointialan, merenalaisen öljyn- ja kaasunporauksen ja laivanrakennuksen, on Petrobrasin korruptiotapauksen tutkinta väliaikaisesti osittain jopa pysäyttänyt. Petrobras edustaa 10 prosenttia kaikista investoinneista maassa. Alihankintaketjuineen yhtiö lohkaisee merkittävän siivun maan kansantaloudesta työllistäen arviolta 220 000 brasilialaista. Korruptiotapauksen sekä öljyn hinnan laskun johdosta yhtiön  vuosi-investoinnit laskevat tänä vuonna 27 miljardiin euroon, eli 34 prosenttia alle suunnitellun keskiarvon edessä olevalle 5-vuotiskaudelle, ja ensi vuonna edelleen 23 miljardiin euroon.  Yhtiön odotetaan julkaisevan toukokuussa uudistetun liikesuunnitelman vuosille 2015-19.

Petrobras-tapauksessa syytteen saaneet yhtiön alihankkijat ovat toistaiseksi kiellettyjä osallistumasta julkisiin tarjouskilpailuihin. Nämä käsittävät tusinan maan suurimpia rakennusyhtiöitä. Tapaus on vaikuttanut myös ulkomaisiin toimijoihin. Brasilian kaivos- ja energiaministeriö ilmoitti vastikään, että seuraava merenalaisten öljy- ja kaasuesiintymien huutokauppa lykätään loppuvuoteen 2015 Petrobrasin tilanteesta sekä öljyn hinnan laskusta johtuen. Toistaiseksi voimassa oleva hallituksen politiikka edellyttää Petrobrasin osallistumista tarjoaviin konsortioihin vähintään 30 prosentin osuudella. Päätöksentekijöiden keskuudessa on valtaa saamassa ajatus tarpeesta luopua tästä politiikasta ja jättää öljynetsintä ja -poraus riippumattomien kaupallisten toimijoiden hoidettavaksi.

Julkista talouden tasapainotus akuutein Brasilian haasteista

Akuutein Brasilialta nyt edellytetyistä talouden toimenpiteistä koskettaa julkista taloudenpitoa. Rousseffin ensimmäistä kautta 2011–2014 sävytti sen loppuun asti velkarahalla tehty kulutuskysynnän elvytys. Seurauksena budjettialijäämä paisui ulottuen viime vuonna kansainvälisessä vertailussa korkeaan 6,7 prosenttiin kansantuotteesta. Lokakuun 2014 vaalien jälkeen suunta kuitenkin muuttui radikaalisti. Uusi valtiovarainministeri Joaquim Levy on ilmoittanut aikovansa palauttaa budjettiylijäämän ennen velanhoitokustannuksia 1,2 prosenttiin kansantuotteesta vuonna 2015 ja 2,0 prosenttiin vuosina 2016 ja 2017. Levyn 2 prosenttia kansantuotteesta kooltaan oleva säästöpaketti sisältää niin menoleikkauksia kuin verojen korotuksia. Leikkaukset kohdentuvat ensi alkuun valtion kehitysrahoituspankin BNDES:n sekä sähkönjakeluyhtiöiden budjettirahoitukseen, yritysten verohelpotuksiin sekä osavaltioiden ja kuntien velkojen ja minimipalkan indeksointiin sekä työttömyys- ja eläketurvaan.

Levyn vyönkiristyssuunnitelma on kaukana siitä mistä päähallituspuolue PT:n ydin pitää, mutta markkinat ovat sitoneet hallituksen kädet. Julkinen talous on saatettava vihdoin tasapainoon, jotta maa voi ylläpitää luottoluokituksensa ja elätellä toiveita itsensä rahoittamisesta takaisin kasvu-uralle. Brasilian luottoluokitus on tällä hetkellä Espanjan ja Meksikon luokkaa. Standard & Poors’n arvioissa sen on yhden pykälän ja Fitch’n ja Moody’sn arvioissa kaksi pykälää roskaluokan yläpuolella. Viimeisimpänä Fitch muutti huhtikuussa arviotaan talouden näkymistä vakaista negatiivisiksi.

Kongressi voi osittain vesittää vyönkiristyksen tasoa, mutta 75 prosenttia säästöistä kuluvalle vuodelle on toimeenpantavissa presidentin asetuksella ilman kongressin hyväksyntää. Arviolta 30 prosenttia näistä säästöistä on tätä kirjoitettaessa jo toimeenpanossa. Haasteen muodostaa kuitenkin tarve ylläpitää vyönkiristystä tulevinakin vuosina, huolimatta tämän väistämättä aiheuttamasta elintason heikkenemisestä. On selvä, että kipeätä tekevien päätösten aikaansaaminen jatkossa edellyttää nykyistä parempaa yhteistyökykyä toimeenpano- ja lainsäädäntövallan välillä.

Talouden tasapainotuksen elinkeinopoliittiset implikaatiot

Meneillään olevalla talouden tasapainotusharjoituksella on myös tiettyjä elinkeinopoliittisia implikaatioita. Valtion kehitysrahoituslaitoksen BNDES:n rooli investointihankkeiden rahoituksessa heikkenee pankin korottaessa antolainauksen korkoja ja edellyttäessä asiakkaitaan hankkimaan suurempaa osarahoitusta markkinoilta. Valtion investointibudjetin puuttuessa käytetään yksityistämistä enenevästi keinona investointien vauhdittamiseksi, kriittisinä aloina vesi ja energia sekä lentokentät, satamat ja maantiet. Samalla sähkön ja polttoaineiden voimakas hinnannousu, vesipula sekä laki kiinteiden jätteiden hallinnasta toimivat draivereina puhtaaseen teknologiaan investoivalle teollisuudelle.

Petrobrasin ongelmat muodostavat riskitekijän julkiselle taloudelle

Petrobras on Brasilian suurin ja koko latinalaisen Amerikan suurimpia yrityksiä. Sen öljynporaus ja -jalostusinvestoinneista sekä bensiinin hintakontrollista juontuva 120 miljardin euron velkataakka vastaa lähes puolta Brasilian ulkomaanvaluuttareserveistä. Yhtiö ei korruptiovyyhdin aiheuttamista epäselvyyksistä johtuen kyennyt puoleen vuoteen julkistamaan tasettaan. Tilanne on vaikeuttanut yhtiön mahdollisuuksia saada rahoitusta, vaikkakin hiukan helpotusta tilanteeseen toi China Development Bankin huhtikuussa yhtiölle myöntämä 3,5 miljardin euron laina öljyssä toteutuvaa takaisinmaksua vasten. Moody's pudotti helmikuussa yhtiön luottoluokituksen roskaluokkaan.

Petrobrasin lopulta huhtikuussa julkistamassa vuoden 2014 taseessaan yhtiö toteaa menettäneensä korruption johdosta 1,9 miljardia euroa kuluneen 8 vuoden aikana. Vuoden tuloksena oli 6,6 miljardin euron tappio, yhtiön ensimmäinen sitten vuoden 1991 ja samalla kaikkien aikojen suurin. Tappio juontui korruption ohella öljyn hinnan pudotuksesta, huonosta suunnittelusta ja muun muassa kotimaisuusastevaatimusten paisuttamista kustannuksista. Taseen julkistaminen oli ensimmäinen asken yhtiön yrityksessä palauttaa sijoittajien luottamus. Yhtiön velkojen kaatuminen takaajan, eli Brasilian valtion niskaan, vaikuttaisi merkittävästi maan yleistä taloustilannetta.

Talouden näkymät keskipitkällä aikavälillä

Milloin Brasilian talous kohtaa aallonpohjan ja lähtee uuteen nousuun? Tämä riippuu pitkälti toimista makrotalouden tasapainottamiseksi. Joka tapauksessa edessä on todennäköisesti useamman vuoden mittainen matalan kasvun kausi. Pidemmälläkin tähtäimellä kasvun edellytyksiä rajoittaa ’Custo Brazil’ eli äärimmäinen byrokraattisuus, monimutkainen verojärjestelmä, jäykkä työlainsäädäntö ja heikko oikeusturva, toisin sanoen kaikki ne tekijät, jotka selittävät maan asettautumista sijaluvulle 120 kaikista maailman maista Maailmanpankin vuoden 2015 Doing Business-indeksissä. Toki kasvun edellytyksiä rajoittaa myös Kiinan asettuminen aikaisempaa maltillisemmalle vähemmän investointipainotteiselle kasvu-uralle, millä on ollut vaikutuksensa Brasilian viemien raaka-aineiden kysyntään ja hintoihin.

Ajankohtainen ennuste vuodelle 2016 povaa maalle maltillista +1,2 prosentin kasvua. Merkittävä tällöin toteutuva tunnelman kohotus on Rio de Janeirossa elokuussa 2016 järjestettävät kesäolympialaiset. Rio yrittää seurata Barcelonan jalanjälkiä ja hyödyntää kisat kaupungin uudistamiseksi ja avaamiseksi. Rion kisojen kokonaishintalappu on näillä näkymin kohoamassa 10 miljardin euron tasolle. Tästä kaksi kolmasosaa muodostuu Rion kaupungin mukaan julkisen liikenteen ja satama-alueen uudistamisen kaltaisista investointihankkeista, joiden tulisi hyödyttää kaupunkilaisia pitkällä aikavälillä.