Katsaus Bosnia-Hertsegovinan energiasektoriin

Bosnia-Hertsegovinan (BiH) energiariippuvuus on suhteellisen vähäistä, ja maa on Länsi-Balkanin maista ainoa sähkön nettoviejä. Hiilivoima on maan energiantuotannon kulmakivi. Kaasun suhteen BiH on täysin riippuvainen Venäjästä, joskin kaasun kulutus maassa on melko vähäistä. Öljyä BiH tuo Kroatian kautta. Uusiutuvan energian suhteen BiH:ssa on keskitytty vesivoiman rakentamiseen, tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntäminen on vielä vähäistä. Puun polttaminen on yleinen kotitalouksien lämmittämisen muoto.

Yleistä
Suurin osa BiH:n energiatuotannosta tulee hiilestä, joka muodostaa 52 % BiH:n energiapaletista (vuonna 2019). Perässä tulevat öljy (23 %), uusiutuvat energialähteet (22 %) sekä kaasu (3 %). BiH:n energiariippuvuus on suhteellisen vähäistä, johtuen kotimaisesta (hiili- ja vesivoimaan perustuvasta) sähköntuotannosta sekä kaasun vähäisestä käytöstä. BiH:n energiapolitiikka jakautuu maan kahdelle entiteetille: Bosnia-Hertsegovinan federaatiolle (FBiH) sekä Serbitasavallalle (RS). Maan energiajärjestelmää leimaa tehottomuus: käyttäjien hintoja pidetään keinotekoisesti matalina, joten kannustimet säästöjen tekemiselle ovat rajatut. Energiaintensiteetti (energian kokonaiskulutus kansantalouden arvonlisäystä kohti) on BiH:ssa nelinkertainen verrattuna EU-jäsenmaiden keskiarvoon ja Länsi Balkanin suurin. BiH:n vuonna 2018 hyväksyttyä valtion energiastrategiakehystä, joka on voimassa vuoteen 2035 asti, on kritisoitu siitä, ettei siinä oteta tarpeeksi pontevasti kantaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Hiili
Hiili muodostaa 52 % BiH:n energiapaletista. BiH:lla on suuret reservit hiiltä, ja maan energiatuotannossa käytetty ruskohiili on pääosin peräisin BiH:n omista kaivoksista. Suurin osa kaivoksista on avokaivoksia. Kaivosteollisuudella on merkittävä rooli maassa, sillä se työllistää suoraan noin 17 000 ihmistä. Euroopan energiayhteisön sihteeristö on esittänyt huolensa BiH:n hiilivoimaloiden päästöjen määrästä. Huolta lisää FBiH:n päätös pidentää kahden vanhemman hiilivoimalan käyttöikää yli niiden määräajan. Uusia hiilivoimaloita BiH:aan on edelleen suunnitteilla, joskin FBiH:n suunnitelmat uuden kiinalaisrahoitteisen hiilivoimalayksikön rakentamisesta Tuzlaan näyttävät kariutuneen. 

Kaasu 
BiH:ssa ei ole omaa kaasuntuotantoa. Kaasuntuonnin suhteen BiH on täysin riippuvainen Venäjästä. Kaasua kuitenkin käytetään BiH:ssa melko vähän rajatun jakeluverkoston vuoksi, ja kaasu muodostaakin vain 3 % BiH:n energiapaletista. Suurin osa kaasusta kulutetaan talvikuukausina lämmittämiseen Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa (FBiH), johon kaasunjakeluverkosto enimmäkseen rajoittuu. 

Huhtikuusta 2021 alkaen BiH on tuonut kaasunsa Venäjältä Turkin, Bulgarian ja Serbian läpi kulkevan TurkStream –putken kautta. Venäjän huhtikuussa 2022 tekemä päätös lopettaa kaasun toimittaminen Bulgariaan ei ole vaikuttanut BiH:n kaasunsaantiin, sillä kaasun kauttakulkumaana Bulgarialla on velvollisuus päästää läpi BiH:lle suuntautuvat kaasutoimitukset. 

Esillä on ollut eteläisen kaasuyhteenliitännän rakentaminen BiH:n ja Kroatian välille. Projekti vahvistaisi BiH:n integraatiota Euroopan kaasumarkkinoihin sekä lisäisi kaasutoimitusten huoltovarmuutta, mm. hyödyntämällä Kroatian Krkissä olevaa LNG-terminaalia. BiH:n ministerineuvosto ei kuitenkaan päässyt heinäkuussa 2022 sopuun uuden kaasuyhteenliitännän rakentamisestä. Serbitasavalta on asettanut eteläisen kaasuyhteenliitännän toteuttamisen ehdoksi uuden itäisen kaasuyhteenliitännän rakentamisen BiH-Serbia välille. Itäistä kaasuyhteenliitäntää on kritisoitu siitä, että se vahvistaisi entisestään BiH:n energiakytköksiä Venäjään. Asia nousi esille myös, kun BiH:n presidenttineuvoston serbijäsen Milorad Dodik tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa 20. syyskuuta. Dodik kertoi keskustelleensa itäisestä kaasuyhteenliitännästä Putinin kanssa. Venäjä on Dodikin valmis investoimaan hankkeeseen. Lisäksi Dodik kertoi Putinin vakuuttaneen, että RS saa tarpeeksi kaasua nykyisellä hinnalla.

Uusiutuvat energialähteet
Uusiutuvat energialähteet muodostavat 22 % BiH:n energiapaletista. Tästä ylivoimaisesti eniten (75 %) muodostuu bioenergiasta. Puun polttaminen on yleinen kotitalouksien lämmittämisen muoto, ja noin 72 % kotitalouksista käyttää puuta. Energiakriisin seurauksena puupellettien hinta nousi BiH:ssa kesään mennessä 155 % vuoden takaisesta. Tilanteen johdosta BiH:n ministerineuvosto päätti kesäkuussa kieltää väliaikaisesti joidenkin puutavaroiden viennin ulkomaille. 

Vesivoima kattaa 24 % BiH:n uusituvan energian määrästä. Vesivoiman käytön on kiistely BiH:ssa jo pitkään. Ympäristöaktivistit ovat vastustaneet vesivoimaloiden rakentamista, koska näkevät niiden olevan tuhoisia joille ja biodiversiteetille. Pienvesivoimaloilla on melko pieni vaikutus BiH:n kokonaissähköntuotannon kannalta, muodostaen siitä vain n. 3 %. Heinäkuussa 2022 FBiH:n parlamentti kielsi uusien, enintään 10 MWh tehoisten pienvesivoimaloiden rakentamisen. 

Aurinko- ja tuulivoiman kehittäminen on ollut hidasta. BiH:n kaksi enimmäistä tuulivoimalaa avattiin vuosina 2018 ja 2019, ja tuulivoima tuottaa 1 % BiH:n energiapaletista. Ensimmäiset luvat aurinkovoimaloiden rakentamiselle myönnettiin vuonna 2020.

Öljy
BiH:ssa ei ole omaa öljyntuotantoa. BiH:n Brodissa sijaitsevaan öljynjalostamoon tuodaan öljyä Adrianmereltä Kroatian kautta JANAF-öljyputkea pitkin. Öljyn osuus BiH:n energiapaletista on noin 23 %. 

Sähkö
BiH on ainoa sähkön nettoviejä Länsi-Balkanilla. BiH:n sähköntuotanto keskittyy lähinnä maan hiilivoimaan ja vesivoimaan. Hiilivoiman osuus sähköntuotannosta on noin kaksi kolmasosaa, vesivoiman puolestaan noin yksi kolmasosa (tarkkaa osuus vaihtelee vuosittain sademäärän mukaan). FBiH:n aluella toimivan sähköyhtiön Elektroprivreda BiH:n pääjohtaja Admir Andelija ennusti syyskuun alkupuolella BiH:n sähkön määrän ja hintojen pysyvän vakaina. Uhkaksi BiH:n sähkötilanteelle Andelija arvioi laajemman alueellisen sähkönpuutteen, joka voisi heijastua myös sähkön saatavuuteen BiH:ssa

 

Samuli Graves

koordinaattori

Suomen suurlähetystö Zagreb