Katsaus Bahrainin talouteen sekä Suomen ja Bahrainin kauppasuhteisiin

Katsaus Bahrainin talouteen sekä Suomen ja Bahrainin kauppasuhteisiin

Bahrainin talouden ennustetaan kasvavan 2–2,5 prosentin vuosivauhtia 2019–2021, jonka jälkeen kasvuennusteet nousevat 3 prosentin tuntumaan. Kuningaskunnan talouden selkäranka muodostuu öljy- ja kaasutuloista. Mm. öljyn markkinahinnan kehityksen ja öljyntuotantokapasiteetin vahvistumi-sen odotetaan tukevan maata tavoitteissaan vähentää julkisen talouden alijäämää. Maa on toiveikas vuonna 2018 löydetyn Khalij al-Bahrainin öljy- ja kaasuesiintymän osalta. Bahrainin talouskehityksen haasteita ovat mm. valtiontalouden korkea velka-aste, riippuvuus öljy- ja kaasutuloista sekä maan sisäisten ja alueellisten jännitteiden vaikutus liiketoimintaympäristöön. Maa pyrkii monipuolistamaan öljy- ja kaasutuloista riippuvaista talouttaan sekä keventämään valtiontaloutensa alijäämää ja kehittämään liiketoimintaympäristöään talouspoliittisten uudistusten avulla. Mm. 5 prosentin arvonlisäveron käyttöönotto 2019 toi valtion kassaan lisätuloja, mutta monet säästötoimet ja uudistukset ovat edenneet hitaasti. Bahrainin odotetaan ottavan lisävelkaa sekä vastaanottamaan taloudellista apua kumppanimailtaan myös lähitulevaisuudessa. Suomen kauppa Bahrainin kanssa on vähäistä, mutta suomalaisyrityksillä olisi maalle tarjottavaa vahvuusaloillaan.

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys

Bahrain oli Maailmanpankin mukaan vuonna 2018 maailman 98. suurin talous (BKT noin 37,746 miljoonaa USD). Saarivaltion talouden ennustetaan kasvavan 2–2,5 prosentin vuosivauhtia 2019–2021, jonka jälkeen kasvuennusteet nousevat 3 prosentin tuntumaan.

 

Bahrainin talouden selkäranka muodostuu öljy- ja kaasutuloista – öljytulot muodostavat yli 70 prosenttia valtion tuloista. Öljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelut vaikuttavat siten suuresti maan talouskehitykseen. Bahrain on GCC-maiden öljyntuottajamaista pienin. Kuningaskunta on pyrkinyt monipuolistamaan talouttaan ja vähentämään riippuvuuttaan öljystä ja kaasusta, joiden nykyisten varantojen varaan maan taloutta ei enää pitkään voida rakentaa. Vuonna 2018 Khalij al-Bahrain -merialueelta löydettiin uusi erittäin merkittävä öljy- ja kaasuesiintymä, jonka hyödyntämiseksi haetaan ulkomaisia investoijia. Bahrain odottaa toiveikkaana ennusteiden tarkentumista esiintymän hyödyntämisen kannattavuudesta ja aikajänteestä.

 

Öljyn markkinahinnan kehityksen ja öljyntuotantokapasiteetin vahvistumisen odotetaan tukevan maata tavoitteissaan vähentää julkisen talouden alijäämää. Suurten infrastruktuuriprojektien ja työn tuottavuuden parantumisen odotetaan niin ikään tukevan maan talouskasvua. Talouden puskurina toimii valtiotaustainen sijoitusrahasto.

 

Bahrainin talouskehityksen haasteita ovat mm. valtiontalouden korkea velka-aste, riippuvuus öljy- ja kaasutuloista sekä maan sisäisten ja alueellisten jännitteiden vaikutus liiketoimintaympäristöön.

 

Bahrain laati vuonna 2018 ohjelman valtiontalouden velan umpeen kuromiseksi vuoteen 2022 mennessä. Keinoiksi on valittu mm. julkisten menojen leikkaaminen, talouden tehokkuuden parantaminen, valtion virkamiesten vapaaehtoinen eläköitymisohjelma sekä valtion kansalaisille myöntämien käteisavustusten nykyaikaistaminen. Päästäkseen lähemmäksi tavoitettaan Bahrain mm. otti vuoden 2019 alusta käyttöön Persianlahden yhteistyöneuvoston GCC:n yhteisesti hyväksymän 5 prosentin arvonlisäveron.

 

Haastava ja epävakaa makrotaloudellinen ympäristö kuitenkin rajoittaa kokonaistulosta toteutuneista uudistuksista huolimatta. Säästötoimet ja uudistukset esimerkiksi tukien (mm. sähkö ja vesi) poistamiseksi ja julkisten menojen supistamiseksi etenevät hitaasti. Economist Intelligence Unitin (EIU) arvioiden mukaan Bahrain tullee ottamaan lisävelkaa sekä vastaanottamaan taloudellista apua kumppanimailtaan myös lähitulevaisuudessa.

 

Bahrainin suurin vientituote on öljy ja toiseksi suurin alumiini (yli 8 prosenttia kokonaisviennistä). Bahrainin suurimmat vientimaat olivat vuonna 2018 Arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia, Japani ja Yhdysvallat. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia ja Yhdysvallat. Eurostartin vuoden 2018 tietojen mukaan EU:n ja Bahrainin kahdenvälinen kauppa oli 3,6 miljardia euroa. Bahrainin tuonti EU:sta oli 1,4 miljardia euroa ja vienti unionin alueelle 2,2 miljardia euroa.

Talouskehitystä luotsaava visio 2030

 

Bahrainin talous- ja yhteiskuntakehitystä ohjaa vuonna 2008 hyväksytty Economic Vision 2030. Vision kolme pääperiaatetta ovat:

 

-Kestävyys (sustainability): Tavoitteena on siirtyä valtiojohtoisesta taloudesta kohti yksityisen sektorin tuottavuuteen nojaavaa kasvua. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mm. ammatillisen koulutuksen ja opetuksen kehittämistä.

 

-Kilpailukyky (competitiveness): Tavoitteena on tehdä Bahrainista houkutteleva toimintaympäristö paitsi kotimaisille myös kansainvälisille yrityksille. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mm. koulutetun työvoiman saatavuutta ja julkisten palveluiden kehittämistä.

 

-Oikeudenmukaisuus (fairness): Tavoitteena on taata yhdenmukainen kohtelu ulkomaisille sijoittajille, läpinäkyvä liiketoimintaympäristö ja sallia vapaa ja reilu kilpailu sekä kitkeä korruptiota.

 

Tavoitteena liiketoimintaympäristön parantaminen ja sijoitusten lisääminen

 

Bahrain pyrkii kehittämään liiketoimintaympäristöään sekä parantamaan kilpailukykyään ja houkuttelevuuttaan ulkomaisille sijoituksille. Tavoitteena on nousta yhdeksi alueen kaupan, finanssialan, matkailun, logistiikan ja terveysturismin keskuksista. Infrastruktuuri-investointien odotetaan kasvavan ja tukevan samalla yksityisen sektorin kehitystä. Liiketoiminnan sääntely-ympäristön parantamistoimet ml. uusi konkurssilaki, avointa dataa koskeva laki ja uudet kyberturvallisuutta koskevat säädökset tukevat myös talouden monipuolistamista. Kilpailu alueella on kuitenkin kovaa, lisäksi maan sisäiset haasteet ja myös alueelliset jännitteet asettavat rajoitteita maan kunnianhimoisille tavoitteille.

 

Maailmanpankin Doing Business 2020 -vertailussa maa sijoittui alueella Arabiemiirikuntien jälkeen toiseksi ja maailmanlaajuisesti 43. sijalle. Vertailun mukaan yrityksen perustaminen on maassa yhä verrattain haastavaa (67. sijalla). Maan vahvuuksia vertailussa olivat verojen maksu (1.), rakennusluvat (17.) ja omaisuuden rekisteröinti (17.). Kehittämisen varaa on vähemmistösijoittajien suojelussa (51.), sopimusten toimeenpanossa (59.), maksukyvyttömyystilanteissa (60.), sähkön saatavuus (72.), rajat ylittävässä kaupankäynnissä (77.) ja luotonsaamismahdollisuuksissa (94.).

 

The Heritage Foundationin vuoden 2019 Economic Freedom -indeksillä maa oli sijalla 54. World Economic Forumin kansainvälistä kilpailukykyä mittaavassa vertailussa Bahrain sijoittui 140 valtion joukossa vuonna 2019 sijalle 45, nousten viisi sijaa edellisvuodesta. Maan sijoitus oli hyvä tuotemarkkinoiden (18.) osalta ja verrattain hyvä – parhaan kolmanneksen joukossa – infrastruktuurin (31.), työmarkkinoiden (33.), rahoitusjärjestelmän (37.), instituutioiden (38.), terveyden (44.) ja ICT:n käyttöönoton (46.) osalta. Maan haasteita ovat liiketoiminnan dynaamisuus (48.), osaaminen (52.), innovaatiokyvykkyys (65.), markkinan koko (90.) ja makrotaloudellinen vakaus (117.).

 

Suomen ja Bahrainin kauppasuhteet

Suomen ja Bahrainin välinen kauppa on viime vuosina ollut vähäistä. Tullin tilastojen mukaan tavaroiden viennin arvo Suomesta Bahrainiin vuonna 2018 oli noin 8,8 miljoonaa euroa (9,6 miljoonaa vuonna 2017) ja tuonnin arvo Bahrainista Suomeen noin 975 000 euroa (miljoona euroa vuonna 2017). Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomesta vietiin Bahrainiin palveluita noin 900 000 euron arvosta vuonna 2018 (noin 800 000 euroa vuonna 2017). Bahrainista tuotiin palveluita Suomeen 200 000 euron arvosta vuonna 2018, kun vuotta aikaisemmin palveluiden tuontia ei ollut lainkaan.

Vuonna 2018 Suomen tärkeimmät vientituotteet Bahrainiin olivat maitotaloustuotteet ja kananmunat, paperimassa sekä erilaiset teollisuuskoneet ja -laitteet, voimakoneet, moottorit ja sähkölaitteet, kojeet ja mittarit sekä puutavara ja -tuotteet sekä korkki. Tärkeimmät tuontituotteet Bahrainista Suomeen olivat tekstiilituotteet (pl. vaatteet), metallituotteet (pl. rauta ja teräs) sekä tuotteet epäjalosta metallista, puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet sekä kojeet ja mittarit yms.

Bahrainissa toimii vain vähän suomalaisyrityksiä, mutta suomalaisyrityksillä olisi maalle tarjottavaa vahvuusaloillaan – esimerkiksi energia-alan, bio- ja kiertotalouden, terveydenhuollon sekä koulutuksen ja tutkimuksen saroilla.