Katsaus Bahrainin talouteen ja mahdollisuudet suomalaisille yrityksille
Bahrainin BKT kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 2022, mikä on korkein kasvuvauhti viimeiseen kymmeneen vuoteen. Poikkeuksellisen korkealla pysytellyt öljyn hinta on vetänyt taloutta, öljysektorin ulkopuolisen kasvun tuella. Kasvun ennustetaan hidastuvan vuonna 2023 2,9 prosenttiin. Bahrain pyrkii monipuolistamaan öljytuloista riippuvaista talouttaan, keventämään valtiontaloutensa alijäämää talouspoliittisten uudistusten avulla sekä houkuttelemaan kansainvälisiä yritysinvestointeja. Suomen ja Bahrainin välinen kauppa on ollut vaatimatonta. Bahrainin markkina on Gulfin maista pienin, mutta mahdollisuuksia yhteistyölle ja kaupan kasvattamiselle on. Maan strategiset tavoitteet ja alueet, joita pyritään kehittämään ovat lähellä suomalaisen osaamisen ja yritysten tarjoaman ydintä. Liiketoimintamahdollisuuksia nähdään löytyvän mm. vihreän siirtymän, jätehuollon kehittämisen, kiertotalouden, koulutuksen sekä ICT:n ja digitalisaation alueilla.
Bahrain oli Maailmanpankin mukaan vuonna 2021 maailman 97. suurin talous (BKT noin 38,869 miljoonaa USD). Bahrainin kuningaskunta on vauras saarivaltio ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenmaa, jonka väkiluku on noin 1,5 miljoonaa ja bruttokansantuote asukasta kohden noin 26 563 USD. Bahrain on Gulfin alueen markkinoista pienin.
Öljyntuotannon lisäksi maa tunnetaan erityisesti sen asemasta alueellisena rahoitusalan keskuksena sekä turismista. Vaikka Bahrain on alueen öljyntuottajista pienin, maan talousnäkymät ovat riippuvaisia öljymarkkinoiden näkymistä sekä hallituksen uudistusohjelmista. Bahrain pyrkii houkuttelemaan kansainvälistä liiketoimintaa, investointeja ja osaajia, tukeakseen talouden monipuolistamista sekä kilpailukykyään. Alueellisena liiketoimintakeskuksena tunnetun Arabiemiirikuntien (UAE) sekä uudistumassa olevan Saudi-Arabian rinnalla Bahrainin on kuitenkin yhä haasteellisempaa kilpailla kansainvälisistä yritysinvestoinneista. Venäjän hyökkäyksen vuoksi poikkeuksellisen korkealle kohonneen öljyn hinnan myötä Bahrainin talous on vahvistunut, mikä luo pohjaa hallituksen talouspoliittisten uudistusten ja niihin perustuvien hankkeiden toteuttamiselle.
Bahrain pyrkii monipuolistamaan öljytuloista riippuvaista talouttaan ja keventämään valtiontaloutensa alijäämää talouspoliittisten uudistusten avulla. Vuonna 2018 löydetty merkittävä Khalij al-Bahrainin öljy- ja kaasuesiintymä ja vuonna 2019 käyttöön otettu arvonlisävero ovat kohentaneet valtiontaloutta. Tästä huolimatta Bahrain on joutunut turvautumaan Persianlahden yhteistyökumppaneiden merkittävään taloudelliseen tukeen. Koronapandemian ja öljyn hinnan laskun aiheuttama tuplashokki heikensivät taloustilannetta vuonna 2020. Talouden tilanne on sittemmin parantunut. Bahrainin valtiovarainministeriön mukaan Bahrainin BKT kasvoi 4,9 prosenttia 2022, mikä on korkein kasvuvauhti viimeiseen kymmeneen vuoteen. Öljyn korkean markkinahinnan lisäksi talouden elpymistä 2022 vauhditti öljyn ulkopuolisen talouden vahva kasvu (6,2 prosenttia). Vuonna 2023 kasvun ennustetaan hidastuvan n. 2,9 prosenttiin. Öljyn hinnan vaikutus jatkuu keskeisenä maan julkiselle taloudelle ja investoinneille myös 2023.
Talouden monipuolistamispyrkimysten keskeisenä ohjenuorana on toiminut Bahrainin talousvisio 2030 (Bahrain Economic Vision 2030), joka viitoittaa maan kehityssuunnitelmia. Talousvision puitteissa on toteutettu useita hankkeita, joiden tavoitteena on parantaa infrastruktuurin laatua, edistää digitalisaatiota ja varmistaa julkisten palveluiden korkea taso. Kansallisen 2030 vision kolme pääperiaatetta ovat kestävyys (sustainability), kilpailukyky (competitiveness) ja oikeudenmukaisuus (fairness).
Kestävyyden näkökulmasta maan tavoitteena on siirtyä valtionjohtoisesta taloudesta kohti yksityisen sektorin tuottavuuteen nojaavaa kasvua, joka edellyttää mm. ammatillisen koulutuksen kehittämistä. Kilpailukyvyn kehittäminen on toinen vision keskeinen teema. Tavoitteena on tehdä Bahrainista houkutteleva toimintaympäristö paitsi kotimaisille myös kansainvälisille yrityksille. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mm. koulutetun työvoiman saatavuutta ja julkisten palveluiden kehittämistä. Kolmanneksi periaatteeksi nostetun oikeudenmukaisuuden tavoitteena on taata yhdenmukainen kohtelu ulkomaalaisille sijoittajille ja läpinäkyvä liiketoimintaympäristö. Lisäksi halutaan sallia vapaa ja reilu kilpailu sekä kitkeä korruptiota. Bahrainin investointien edistämisestä vastaava virasto (Bahrain Economic Development Board) onnistui houkuttelemaan ennätyksellisen määrän (1,1, miljardia USD) suoria yritysinvestointeja vuonna 2022 ja sen tavoitteena on tuplata ne vuoden 2023 aikana. Investointeja houkutellaan erityisesti avainsektoreille kuten rahoituspalvelut, ICT, logistiikka, teollinen tuotanto sekä matkailu.
Monipuolistamisen seurauksena palvelusektorista on tullut talouden selkäranka. Palvelusektorin osuus BKT:sta vuonna 2022 oli jo 83 prosenttia. Öljytuotteiden osuus on kuitenkin edelleen noin 17 prosenttia BKT:stä, ja öljyn rooli on edelleen merkittävä valtion tulojen, viennin ja muun taloudellisen toiminnan kannalta. Öljyalan lisäksi merkittäviä teollisuuden aloja ovat mm. petrokemian ala, muovi, alumiinin tuotanto, puu- ja huonekaluteollisuus, ruoka- ja tekstiiliteollisuus. Talouden toimintaan vahvasti osallistuva julkinen sektori sekä valtionyhtiöt ovat edelleen suurimmat työnantajat. Bahrainin talous on edelleen vahvasti riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta, vaikka pitkäaikaiset ponnistelut Bahrainin kansalaisten työllisyyden lisäämiseksi ovatkin jo kantaneet hedelmää. Bahrain ylläpitää kiinteää valuuttakurssijärjestelmää ja Bahrainin dinaari on sidottu Yhdysvaltain dollariin.
Bahrainin talous on erittäin riippuvainen kaupasta. Öljytuotteet muodostavat edelleen suurimman osan maan tavaraviennistä (n. 60 prosentin osuudella), sitä seuraavat alumiini ja muut raudattomat metallit. Tuontia hallitsevat kansallisen jalostamon käyttöön tuotu raakaöljy, maataloustuotteet ja erilaiset teollisuustuotteet. Bahrainin tärkeimmät kauppakumppanit ovat muut Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenmaat, erityisesti Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat. Muita tärkeitä kauppakumppaneita ovat Kiina, Brasilia ja EU, joiden osuudet tuonnin lähteinä ovat olleet nousussa.
Suomen ja Bahrainin väliset taloudelliset suhteet ovat hyvät, joskin ohuet. Bahrainissa toimii tällä hetkellä vain yksittäisiä suomalaisia yrityksiä. Maittemme välinen kauppa on ollut vaatimatonta ja Suomen vienti Bahrainiin pientä (noin 8 miljoonaa EUR 2022), mutta potentiaalia kaupan kasvulle löytyy. Bahrainin vahvistunut talous ja sen myötä valtion prioriteettihankkeiden eteneminen voivat avata liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille mm. ilmastonmuutoksen hillitsemisen, kiertotalouden ja jäteratkaisujen kehittämisen, digitalisaation sekä mm. koulutuksen aloilla. Suomalaisilla yrityksillä on tarjota osaamista mm. Bahrainin tarvitsemaan jäte- ja kiertotalousinfrastuktuurin kehittämiseen (ml. Askarin Waste-to-Energy laitos ja muut hankkeet). Mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille nähdään löytyvän myös erityisesti ICT:n ja digitalisaation alueilla, sekä mahdollisesti myös alumiini- ja muun teollisuuden vihreässä siirtymässä.
Bahrainin liiketoimintaympäristö on kansainvälisille yrityksille verrattain suotuisa ja sen kehittämiseen halutaan panostaa myös jatkossa. Maailmanpankin Doing Business 2020 -vertailussa maa sijoittui alueen maista Arabiemiirikuntien (16. sija) jälkeen toiseksi ja maailmanlaajuisesti 43. sijalle. Vertailun mukaan kuitenkin esim. yrityksen perustaminen Bahrainiin (67. sija) on edelleen haastavampaa kuin Arabiemiirikuntiin (17.sija).
Bahrainin pienestä koosta huolimatta, suomalaisten yritysten on hyvä huomioida ja seurata myös Bahrainin markkinoita yritysten kartoittaessa ja toimiessa Gulfin alueella. Alueen maiden liiketoimintakulttuurit ovat kohtalaisen yhtenevät, joitain erityispiirteitä lukuun ottamatta. Lisäksi Gulfin maiden kehitystarpeet ja fokussektorit ovat monilta osin samansuuntaisia, jonka myötä liiketoimintamahdollisuuksia voi avautua useissa alueen maissa. Yritysten olisikin hyvä tarkastella Gulfin aluetta ja sen mahdollisuuksia laajemmin. Menestys Gulfin alueella edellyttää yrityksiltä usein läsnäoloa sekä ajallista ja taloudellista panostusta pitkällä aikajänteellä. Keskeistä menestykselle ovat paikallisten kaupankäyntitapojen, -menettelyjen ja -kulttuurin ymmärtäminen, suhdeverkostojen luominen, oman tarjoaman viritys vastaamaan markkina-aluetta ja paikallista kysyntää sekä oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen.