Katsaus Arabiemiirikuntien talouteen sekä Suomen ja Arabiemiirikuntien kauppasuhteisiin

Katsaus Arabiemiirikuntien talouteen sekä Suomen ja Arabiemiirikuntien kauppasuhteisiin

Valtavalla vauhdilla kehittynyt, vuonna 2021 itsenäisyytensä 50-vuotistaivalta juhlistava Arabiemiirikunnat tunnetaan öljy- ja kaasuvarojensa lisäksi kaupan, rahoitusalan, turismin ja logistiikan alueellisena keskuksena.

Maailman 29. suurimman talouden BKT:n ennustetaan kasvavan vuonna 2019 noin 1,6 prosenttia ja lähivuosille odotetaan 2-3 prosentin kasvua. Dubai Expo 2020 -maailmannäyttely tukee kasvua erityisesti Dubaissa.

Kulunut vuosi on kuitenkin ollut haasteellinen. Epävarmuustekijöitä ovat öljyn markkinahinnan ja globaalin talouden kehityksen ohella mm. alueen lisääntyneet jännitteet ml. kaupallisten merireittien turvallisuus sekä eräät maan rakenteelliset ja talouspoliittiset haasteet. 

Tavoitteita ovat talousrakenteen monipuolistaminen ja kilpailukykyisen tietopohjaisen yhteiskunnan rakentaminen ml. liiketoimintaympäristön parantaminen, ulkomaisten sijoitusten houkuttelu sekä innovaatioiden lisääminen. Maa tähtää kunnianhimoisesti kansainvälisten vertailujen kärkeen.

Arabiemiirikunnat oli vuonna 2018 Suomen suurin vientimaa alueella. Maa on varteenotettava markkina suomalaisyrityksille, mutta kilpailu on kovaa ja menestyminen edellyttää panostusta sekä ajallisesti että taloudellisesti ja oikeita yhteistyökumppaneita.

KATSAUS ARABIEMIIRIKUNTIEN TALOUTEEN

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys

Seitsemästä emiirikunnasta muodostuva Arabiemiirikunnat oli Maailmanpankin mukaan vuonna 2018 maailman 29. suurin talous (BKT noin 414,179 miljoonaa USD). Valtavalla vauhdilla kehittynyt, vuonna 2021 itsenäisyytensä 50-vuotistaivalta juhlistava maa tunnetaan öljy- ja kaasuvarojensa lisäksi kaupan, rahoituksen, turismin ja logistiikan alueellisena keskuksena.

Arabiemiirikuntien talouskehitys on ollut nousujohteista vuosien 2015-2016 öljyn hinnan laskusta aiheutuneen hidastumisen jälkeen. Kulunut vuosi on kuitenkin ollut haasteellinen. Maan keskuspankin talouskasvuennuste vuodelle 2019 on 2,3 prosenttia. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kuitenkin laski vastikään Arabiemiirikuntien talouskasvuennustetta 1,6 prosenttiin vuodelle 2019. Taustalla vaikuttavat erityisesti ulkoiset riskit maan taloudelle. Esimerkiksi rakennusala ja kiinteistömarkkinat (erityisesti Dubaissa), vähittäiskauppa, ravitsemis- ja majoituspalvelut sekä logistiikka- ja kuljetusala ovat olleet laskusuhdanteessa. Maan valuutta (AED) on sidottu Yhdysvaltain dollariin ja on siten pysytellyt vahvana.

Maan avoin talous on altis öljyn markkinahinnan kehitykselle ja globaalin talouden suhdanteille. Muita epävarmuustekijöitä ovat mm. Yhdysvaltain ja Kiinan välisten kauppasuhteiden kehitys, lähialueen lisääntyneet jännitteet ml. kaupallisten merireittien turvallisuus sekä eräät maan rakenteelliset ja talouspoliittiset haasteet.

Haasteista huolimatta maan julkisen talouden odotetaan kuitenkin säilyvän tasapainossa. Talouden puskureina ovat mm. mittavat valuuttavarannot, maailman suurimpiin lukeutuvat sijoitusrahastot sekä verrattain alhainen velkataso. Dubai Expo 2020 -maailmannäyttely (20.10.2020 – 10.4.2021) tukee kasvua erityisesti Dubaissa. Mm. vuoden 2018 alussa käyttöön otettu 5 prosentin arvonlisävero lisäsi valtion tuloja. Virallisten tietojen mukaan vuonna 2018 verojen osuus valtion tuloista oli noin 5,5 prosenttia.

Maan johto on vastannut haasteisiin mm. säästötoimin, tukia leikkaamalla, tukemalla taloudellista toimintaa ml. kehittyvät alat, rakentamalla sääntely-ympäristöään liiketoiminnalle ja investoinneille suotuisammaksi, alentamalla hallinnollisia maksuja sekä erilaisin kasvuohjelmin ja hankkein (ks. myös alla). Samaan aikaan pyritään välttämään mittavia toimia kuten uusien verojen määrääminen, merkittävien infrastruktuurihankkeiden hidastaminen tai koulutuksesta ja terveydenhuollon palveluista leikkaaminen. Erityisesti emiraattikansalaisten etuuksista ei haluta tinkiä.

Economist Intelligence Unitin arvion mukaan öljyn markkinahinnan kehitys sekä sitoumukset infrastruktuurin ja julkisten palveluiden kehittämiseksi pitävät yllä vähäistä julkisen talouden vajetta vuosina 2020-2024. Lähivuosille ennustetaan 2-3 prosentin talouskasvua. Kasvuennusteiden taustalla vaikuttavat mm. ennakoitu öljyn markkinahinnan nousu, öljyntuotannon ja -kapasiteetin kasvu sekä muun kuin öljysektorin vahvuus.

Arabiemiirikuntien nettovienti vuonna 2018 oli 74 miljardia euroa. Suurimmat vientimaat olivat Oman, Intia, Iran ja Japani ja suurimmat tuontimaat/-alueet olivat EU, Kiina, Yhdysvallat ja Intia. EU on Arabiemiirikuntien merkittävin kauppakumppani, ja vastaa yli kymmenesosasta sen kaikesta ulkomaankaupasta. Arabiemiirikunnat puolestaan oli EU:n 17. merkittävin kauppakumppani ja 12. suurin vientikohde (lähes 2 prosenttia kaikesta EU28 viennistä) vuonna 2018. Kauppa EU:n kanssa on kuitenkin ollut laskussa, kun taas Kiinasta ja Intiasta on tulossa yhä tärkeämpiä kauppakumppaneita. Valtaosa öljystä viedään Aasiaan.

Öljyriippuvuudesta talouden rakenteen monipuolistamiseen

1960-luvulta lähtien Arabiemiirikuntien vauraus on perustunut öljyyn. Valtaosa öljy- ja kaasuvaroista on Abu Dhabin emiirikunnalla. Kullakin emiirikunnalla on valta päättää omista luonnonvaroistaan. Arvioiden mukaan noin 45 prosenttia maan BKT:sta perustuu öljyyn ja energiaan. Virallisten tietojen mukaan valtion tuloista runsas kolmannes perustui öljylle vuonna 2018.

Arabiemiirikunnat tuottaa öljyä noin 3 miljoonaa barrelia päivässä. Maata sitovat tällä hetkellä OPEC-maiden tuotantorajoitukset, mutta öljyntuotannon odotetaan kasvavan keväällä 2020, jolloin OPEC-tuotantorajoitusten on määrä päättyä. Vuoden 2018 lopulla Abu Dhabin kansallinen öljy-yhtiö ADNOC ilmoitti uusista öljy- ja kaasulöydöistä, ja totesi seuraavan kahden vuoden sisään tähtäävänsä neljään miljoonaan barreliin päivässä ja jopa viiteen miljoonaan barreliin päivässä vuoteen 2030 mennessä. Loppuvuonna 2019 ADNOC ilmoitti jälleen uusista löydöistä ja arvioi maan nousevan maailman kuudenneksi suurimmaksi öljy- ja kaasuvarannoiltaan. Kaasua saattaisi riittää jatkossa myös vientiin.

Öljy- ja kaasuriippuvuuden vähentäminen ja talousrakenteen monipuolistaminen on kuitenkin maan keskeinen talouspoliittinen tavoite ja välttämätön askel valtion menestyksen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Vertaismaiden mittapuulla paljon on jo saavutettu – erityisesti Dubaissa, missä öljyn osuus BKT:sta on vain viitisen prosenttia – mutta työsarkaa vielä riittää.

Kansalliset visiot 2021 ja 2071 ohjenuorinaan Arabiemiirikunnat tähtää kansainvälisten vertailujen kärkeen – esimerkiksi innovatiivisuuden, koulutuksen, terveydenhuollon ja kestävän kehityksen mallimaaksi – ja kansallisen avaruusohjelman myötä aina Marsiin asti. Yksi vision 2021:n päätavoitteista on kilpailukykyisen tietopohjaisen yhteiskunnan rakentaminen ml. liiketoimintaympäristön parantaminen, ulkomaisten sijoitusten houkuttelu sekä innovaatioiden ja R&D-toiminnan vahvistaminen. Kasvavaan energiantarpeeseen ja kansainvälisiin velvoitteisiin vastaamiseksi maa panostaa myös uusiutuvan ja puhtaan energian innovatiivisiin ratkaisuihin sekä ydinvoimaan.

Tähtäimessä lisää ulkomaisia investointeja, yrittäjyyttä, huippuosaajia ja innovaatioita

Arabiemiirikuntien kaupparegiimi on suhteellisen avoin, tullit ovat matalat ja varsinaisia kaupanesteitä on vähän. Liiketoimintaympäristön sääntely on Arabiemiirikunnissa kevyttä. The Heritage Foundationin vuoden 2019 Economic Freedom -indeksillä maa sijoittui alueella ensimmäiseksi ja maailmanlaajuisesti yhdeksänneksi.

Maailmanpankin Doing Business 2020 -vertailussa maa sijoittui alueella ensimmäiseksi ja maailmanlaajuisesti 16. sijalle, heikentäen sijoitustaan edellisvuodesta viidellä sijalla. Vertailun mukaan yrityksen perustaminen on maassa helppoa (17. sijalla). Maan vahvuuksia vertailussa olivat sähkön saatavuus (1.), rakennusluvat (3.), sopimusten toimeenpano (9.), omaisuuden rekisteröinti (10.), vähemmistösijoittajien suojelu (13.) ja verojen maksu (30.). Kehittämisen varaa on luotonsaamismahdollisuuksissa (48.), maksukyvyttömyystilanteissa (80.) ja rajat ylittävässä kaupankäynnissä (92.).

World Economic Forumin kansainvälistä kilpailukykyä mittaavassa vertailussa maa sijoittui vuonna 2019 sijalle 25, nousten kaksi sijaa edellisvuodesta. Sijoitus on Lähi-idän maista toiseksi korkein Israelin jälkeen. Vertailun mukaan maan suotuisa liiketoimintaympäristö rakentuu mm. vakaista makrotaloudellisista olosuhteista, hyvästä infrastruktuurista sekä yhdestä maailman korkeimmasta tieto- ja viestintätekniikan käyttöasteesta. Suhteessa edellisvuoteen kehitystä on tapahtunut erityisesti tieto- ja viestintäteknologian ja inhimillisen pääoman saroilla. Dubai Expo-2020 tapahtumaan valmistautuessaan Arabiemiirikunnat on rakentanut yhden maailman moderneimmista liikenneinfrastruktuurirakenteista. Raportin suosituksen mukaan kehitettävää on pankkisektorilla, jonka rasitteena on joukko järjestämättömiä lainoja, sekä työmarkkinoilla suhteessa joustavuuteen ja sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon, työntekijöiden oikeuksiin sekä naisten osallisuuteen. Lisäksi panostukset inhimilliseen pääomaan kuten koulutustason nostamiseen ja elinolosuhteiden terveysvaikutuksiin ovat avainasemassa tulevaisuuden kehitystavoitteiden saavuttamisessa.

Maa pyrkii rakentamaan sääntely-ympäristöään liiketoiminnalle ja investoinneille yhä suotuisammaksi. Kuluvana vuonna astui voimaan pitkään valmisteltu uusi investointilaki, joka sallii 100 prosentin ulkomaalaisomistuksessa olevien yritysten toiminnan myös vapaakauppa-alueiden ulkopuolella. Ennen lakimuutosta yritysten tuli olla vähintään 51 prosenttisesti emiraattiomistuksessa (pois lukien vapaakauppa-alueet). Uusi laki kattaa runsaat 120 sektoria, joihin ei kuitenkaan lukeudu ns. strategisia sektoreita kuten öljy- ja kaasu- sekä pankkisektorit. Maan kilpailukykyä on vahvistettu myös muilla lainsäädäntöhankkeilla kuten konkurssilaki ja talouspetoksia koskeva laki, joka pyrkii vahvistamaan teollisuuden- ja tekijänoikeuksien suojaa.

Useat varakkaat länsimaiset expatit ovat viime vuosina äänestäneet jaloillaan, kun maan heikkenevä palkka- ja etuustaso eivät ole enää houkutelleet jäämään korkean hintatason maahan. Tämä kehitys on heijastunut myös maan kiinteistömarkkinoille ja kulutustilastoihin. Vahvasti ulkomaiselle työvoimalle ja osaamiselle rakentuvana maana Arabiemiirikunnat pyrkii houkuttelemaan maahan myös henkistä pääomaa ja huippuosaajia erilaisin kannustimin. Käyttöön on esimerkiksi otettu uusia viisumikategorioita, mm. suursijoittajille ja start up -yrittäjille, sekä pidennetty eräiden ammattiryhmien viisumien kestoa. On myös esitelty uusia expateja suosivia toimia.

Maassa toimivat sijoittajat ja yritykset kohtaavat yhä eräitä liiketoimintaa vaikeuttavia erityispiirteitä. Haasteet ovat usein sitä suurempia mitä pienempi ja varhaisemmassa kansainvälistymisen vaiheessa yritys on. Paikallinen toimintakulttuuri ja paikalliset menettelytavat on hallittava ja paikallinen yhteistyökumppani on usein tarpeen. Sääntely-ympäristössä on ennustamattomuutta ja läpinäkyvyyden puutetta: nopeat muutokset ovat mahdollisia, emiirikuntien sääntely-ympäristöissä on eroavaisuuksia ja maa asettaa omia standardejaan sekä kerää erilaisia maksuja tuotteilta vaadituista sertifioinneista aiempaa enemmän (esim. In-Country Value). Tiedonsaanti saattaa olla vaikeaa. Viime aikoina yritykset ovat raportoineet pitkittyneistä maksuajoista ja saatavien perintään liittyvistä haasteista. Yrityksiä kannustetaan varautumaan tällaisiin tilanteisiin ennalta ja jo sopimuksia laadittaessa.

Emiirikunnilla kunnianhimoisia kasvuohjelmia ja hankkeita

Emiirikunnilla – erityisesti Abu Dhabilla ja Dubailla – on lukuisia kunnianhimoisia kasvuohjelmia ja hankkeita.

Esimerkiksi vuoden 2020 Expoon valmistautuva Dubai investoi voimakkaasti erityisesti infrastruktuuriin. Näyttelyyn odotetaan 25 miljoonaa kävijää, joista suurta osaa Persianlahden ulkopuolelta. Näyttelyn teema on ”Connecting Minds, Creating the Future” ja alateemat ”Opportunity, Mobility and Sustainability”.

Abu Dhabi esitteli vuonna 2018 noin 13 miljardin euron (Dhs 50) kolmivuotisen kasvuohjelman nimeltä Ghadan 2021. Tavoitteena on tukea talouden monipuolistamista, vahvistaa kilpailukykyä, lisätä investointeja, luoda työpaikkoja, rohkaista innovaatioita ja parantaa elämänlaatua emiirikunnassa. Emiirikunta on myös mm. mahdollistanut GCC-maiden kansalaisille ja maan asukkaille yrityksen perustamisen yli tuhannella toimialalla ilman toimitilaa tai fyysistä läsnäoloa.

Alhainen verotus halutaan säilyttää kilpailuvalttina

Arabiemiirikunnissa yritysten kokonaisverotaakka on yksi maailman alhaisimmista. Vientiä ei veroteta, kuten ei myöskään palkkoja tai yritysten tuloja, lukuun ottamatta öljy- ja kaasuyrityksiä ja ulkomaisia pankkeja. Merkittävin verouudistus on vuoden 2018 alussa käyttöönotettu viiden prosentin arvonlisävero, jota sovelletaan useimpiin tavaroihin ja palveluihin. Menot kuten sairaalakulut, rahoituspalvelut ja julkinen liikenne ovat joko vapautettu veroista tai niille on asetettu nollaveroluokitus. Lisäksi maahan on säädetty tupakkatuotteita ja virvoitus- ja energiajuomia sekä viimeisimpänä sähkötupakkaa ja makeutettuja juomia koskeva valmistevero.

EU-maat listasivat vuosina 2017 ja 2019 Arabiemiirikunnat niin sanotulle ei-verotusyhteistyötä tekevien maiden mustalle listalle (Non-Cooperative Tax Jurisdictions), koska katsoivat, ettei maa noudata hyviä verohallinnon standardeja, kuten läpinäkyvyyttä, tiedonvaihtoa ja rehtiä verokilpailua. Maa poistettiin listalta lokakuussa 2019 sen saatettua päätökseen vaadittavat toimet.

Emiratisaatiotoimia vahvistetaan

Arabiemiirikunnat panostaa kansalaistensa koulutuksen ja kykyjen kehittämiseen ja pyrkii nostamaan heidän osuuttaan työvoimasta ohjaamalla erityisesti yksityistä sektoria emiraattikansalaisten työllistämiseen erilaisten kannustimien, kiintiöiden ja muun erityiskohtelun avulla. Tätä kutsutaan emiratisaatioksi. Emiraattikansalaisia on vain runsas 10 prosenttia lähes 10-miljoonaisesta väestöstä ja yhteiskunta toimii valtaosin ulkomaisen työvoiman varassa. Vahvistamattomat arviot ulkomaalaisten osuudesta maan työvoimasta liikkuvat jopa 80-90 prosentissa.
 

SUOMEN JA ARABIEMIIRIKUNTIEN KAUPPASUHTEET

Arabiemiirikunnat oli vuonna 2018 Suomen tavarakaupan suurin vientimaa ja neljänneksi suurin tuontimaa alueella. Palveluiden ulkomaankaupan osalta maa oli Suomen toiseksi suurin vientimaa ja suurin tuontimaa alueella.

Vuonna 2018 Arabiemiirikunnista tuotiin Suomeen tuotteita 11 miljoonan euron arvosta (10 miljoonaa euroa vuonna 2017) ja Suomesta vietiin tuotteita 243 miljoonan euron arvosta (311 miljoonaa euroa vuonna 2017). Arabiemiirikunnista tuotiin palveluita 226 miljoonalla eurolla (172 miljoonaa euroa vuonna 2017), ja vietiin Suomesta 128 miljoonalla eurolla (144 miljoonaa euroa vuonna 2017). Osuus Suomen kokonaisviennistä oli 0,4 prosenttia ja kokonaistuonnista 0,1 prosenttia.

Eniten Suomesta vietiin koneita, laitteita, paperimassaa, paperia ja pahvia sekä niistä valmistettuja tuotteita. Arabiemiirikuntien tärkeimmät tuontituotteet Suomeen olivat muovi, metallit sekä koneet ja laitteet.

(Tilastojen lähteet: Tulli ja Tilastokeskus)

Liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille

Maahan on etabloitunut noin 70 suomalaisyritystä ja kiinnostus Arabiemiirikuntien markkinaan on ollut kasvussa. Suomi-tuntemus on maassa ohutta, mutta erityisesti tunnustusta saadaan korkealaatuisesta koulutuksesta, teknologiaosaamisesta, start-upeista ja luotettavuudesta yhteistyökumppanina. Molemminpuoliset vierailut ja sijoittajatapahtumat ovat johtaneet kaupalliseen yhteistyöhön ja sijoituksiin. Maassa on lukuisia sekä valtiollisia että yksityisiä sijoittajia, joiden strategiaan esimerkiksi suomalaiset korkean teknologian yritykset sopivat.

Suomalaisyrityksille Arabiemiirikunnat tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi digitalisaatiossa eri sektoreilla, bio- ja kiertotaloudessa ml. puhtaan energian, energiatehokkuuden ja jätteenkäsittelyn ratkaisut, terveys- ja hyvinvointipalveluissa, koulutuksessa ja matkailualalla. Lisämahdollisuuksia tarjoaa Dubai Expo 2020 -maailmannäyttely, jossa Suomen parasta osaamista tullaan esittelemään monipuolisesti puolen vuoden ajan.

Maan markkinoilla kilpailu on kuitenkin kovaa ja menestys edellyttää usein läsnäoloa ja panostusta sekä ajallisesti – pitkäjänteistä sitoutumista – että taloudellisesti. Suurimpia haasteita ovat paikallisten kaupankäyntitapojen, -menettelyjen ja -kulttuurin ymmärtäminen, oman tarjoaman viritys vastaamaan markkina-aluetta ja paikallista kysyntää sekä oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen.