Katsaus Arabiemiirikuntien talouteen sekä Suomen ja Arabiemiirikuntien kauppasuhteisiin

Katsaus Arabiemiirikuntien talouteen sekä Suomen ja Arabiemiirikuntien kauppasuhteisiin

Valtavalla vauhdilla kehittynyt Arabiemiirikunnat (UAE) tunnetaan öljy- ja kaasuvarojensa lisäksi kaupan, rahoitusalan, turismin ja logistiikan alueellisena keskuksena. Maailman 29. suurimman talouden kasvuennusteet olivat lupaavat, kunnes koronaviruspandemian ja siihen liittyneen öljyn hinnan laskun tuplashokki mullisti talouden. Dubain maailmannäyttelyä jouduttiin siirtämään vuodella ja hiilivetysektorin ohella kriisi iski kipeästi monille maalle tärkeille aloille. Maan odotetaan kuitenkin säilyvän alueen houkuttelevimpana liiketoiminnan keskuksena ja investointikohteena ja vuodelle 2021 odotetaan maltillista kasvua. Tilanne on sysännyt maan vauhdittamaan talouden rakenteen monipuolistamispyrkimyksiä. UAE on varteenotettava markkina suomalaisyrityksille, mutta kilpailu on kovaa ja menestyminen edellyttää ajallista ja taloudellista panostusta sekä oikeita yhteistyökumppaneita. Dubain maailmannäyttely tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä suomalaisosaamista ja luoda yhteyksiä.

Katsaus Arabiemiirikuntien talouteen

Seitsemästä emiirikunnasta muodostuva Arabiemiirikunnat (UAE) oli Maailmanpankin mukaan vuonna 2019 maailman 29. suurin talous (BKT noin 421,142 miljoonaa USD). Valtavalla vauhdilla kehittynyt, vuonna 2021 itsenäisyytensä 50-vuotistaivalta juhlistava maa tunnetaan öljy- ja kaasuvarojensa lisäksi kaupan, rahoituksen, turismin ja logistiikan alueellisena keskuksena. UAE tähtää kansainvälisten vertailujen kärkeen, ja on tässä monesti onnistunutkin, etenkin näyttäytymällä Lähi-idän alueen edelläkävijänä. UAE tekee aktiivista maakuvatyötä, esimerkiksi Dubai Expo 2020 -maailmannäyttelyn ja kansallisen avaruusohjelman kaltaisilla suurhankkeilla. 

UAE:n talouskehitys oli nousujohteista vuosien 2015-2016 öljyn hinnan laskusta aiheutuneen hidastumisen jälkeen. Maan keskuspankin mukaan vuonna 2019 BKT kasvoi 2,9 prosenttia ja 1,7 prosenttia vuonna 2018. UAE:n tärkeimmät vientituotteet ovat öljyn ja kaasun lisäksi taatelit, lisäksi tuotteiden jälleenvienti on merkittävä toimiala. Tärkeimmät tuontituotteet ovat koneet ja kuljetusvälineet, kemikaalit ja elintarvikkeet. Vuonna 2018 suurimmat vientimaat olivat Oman, Intia, Iran ja Japani ja suurimmat tuontimaat/-alueet olivat EU, Kiina, Yhdysvallat ja Intia. Kauppa merkittävimmän kauppakumppanin EU:n kanssa on ollut laskussa, kun taas kauppa Kiinan ja Intian kanssa on kasvussa. Valtaosa öljystä viedään Aasiaan.

Talousennusteet vuodelle 2020 olivat rohkaisevia ja maa valmistautui Dubain maailmannäyttelyyn, jonka oli määrä alkaa lokakuussa. Koronaviruspandemian ja siihen liittyneen öljyn hinnan laskun aiheuttama tuplashokki kuitenkin mullisti UAE:n suunnitelmat. UAE:n pitkälti hiilivetysektorille rakentuva avoin talous on altis öljyn hinnan kehitykselle ja globaalitalouden suhdanteille. UAE on malliesimerkki siitä, kuinka syvästi koronaviruspandemia vaikuttaa globaaleihin arvoketjuihin kytkeytyneen maan talouteen ja yhteiskuntaan. Dubain maailmannäyttelyä jouduttiin siirtämään vuodella (1.10.2021-31.3.2022) ja hiilivetysektorin ohella kriisi iski kipeästi monille maalle tärkeille aloille kiinteistö- ja rakennusalasta logistiikkapalveluihin ja vähittäiskaupasta matkailuun.

Tilanteen johdosta UAE:n talous on supistunut ennakoituakin enemmän. Maan keskuspankki ennakoi BKT:n supistuvan 5,2 prosenttia ja Maailmanpankki 4,5 prosenttia vuonna 2020. Arvioon vaikuttavat eritoten sekä odotettua hitaammin toipuvat hiilivetysektorin ulkopuoliset alat että alhaiselle tasolle jämähtänyt öljyn hinta. Öljymarkkinoiden ei odoteta viimeaikaisista myönteisistä merkeistä huolimatta elpyvän nopeasti, ja lisäksi öljytuloja rajoittavat OPEC-maiden tuotantorajoitukset. Öljyn hinnan arvioidaan jäävän alhaiselle 45 USD barrelitasolle vuodeksi 2021. Koronavirusrokotteesta huolimatta matkailualan näkymät ovat heikot vielä pitkään ja elpymisen arvioidaan pääsevän täyteen vauhtiin vasta vuonna 2022.

UAE on koronapandemian aikana päättänyt mittavista elvytyspaketeista. Valtaosa on kanavoitu pankkisektorin kautta likviditeetin lisäämiseen ja joitakin naapurimaita vaatimattomampia fiskaalisia toimia on pidetty riittämättöminä talouden nopean elpymisen ja vaikeuksiin ajautuneiden pk-yritysten tukemisen näkökulmasta. Dubai Expo 2020 -maailmannäyttelyn siirtäminen vuodella viivästyttää ja todennäköisesti myös vähentää näyttelystä odotettuja tuloja velkaantuneen Dubain tyhjenevään kirstuun.

Talouden supistumisesta huolimatta UAE:n taloustilannetta ei pidetä erityisen huolestuttavana ja maan odotetaan säilyvän alueen houkuttelevimpana liiketoiminnan keskuksena ja investointikohteena. UAE on taloutensa rakenteen monipuolistamisessa alueen mittapuulla verrattain pitkällä. Talouden puskureina ovat mm. mittavat valuuttavarannot, maailman suurimpiin lukeutuvat sijoitusrahastot sekä verrattain alhainen velkataso. Mittavat hiilivetyvarannot, korkea tulotaso, hyvä infrastruktuuri sekä vakaa sisäpoliittinen tilanne lisäävät luottamusta maan talouteen. Luottoluokituslaitokset ovatkin pitäneet UAE:n luokitukset ennallaan viitaten vakaisiin näkymiin pandemiatilanteesta huolimatta (esim. Moody’s joulukuussa Aa2).

Liiketoiminnan odotetaan vähitellen vauhdittuvan vuoden 2021 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja talouden palaavan kasvu-uralle toisella vuosipuoliskolla. UAE:n keskuspankki odottaa vuodelle 2021 maltillista 2-3 prosentin ja Maailmanpankki 1,4 prosentin BKT-kasvua. Kasvun käynnistymiseen liittyy luonnollisesti edelleen suuria epävarmuuksia.

Koronaviruspandemia Arabiemiirikunnissa

Koronaviruspandemia rantautui maahan tammikuun lopulla ja epidemian ensimmäisen aallon huippu ajoittui toukokuun jälkipuoliskolle. Toista aaltoa on eletty syyskuusta alkaen. UAE on koronakriisin hoidossa osoittanut samaa pyrkimystä maailmanluokan tehokkuuteen kuin yleisemmin yhteiskuntansa kehittämisessä. Epidemian etenemistä on kyetty hillitsemään tiukoin viranomaistoimin sekä laajalla systemaattisella testauksella – testejä on tehty jo tuplasti 9,6-miljoonaista väestöä vastaava määrä. Viranomaistietojen mukaan tartuntoja on todettu noin 190 000, joista menehtyneitä runsaat 600. Tartunnan saaneet ovat päässeet asianmukaiseen hoitoon ja kuolleiden määrä on jäänyt verrattain alhaiseksi. Maan nuori väestö on myös myötävaikuttanut alhaiseen kuolleisuuteen. Toisaalta suuri osa maan väestöstä on vierastyöläisiä, joiden ahtaat asumisolot ovat olleet omiaan edesauttamaan koronaviruksen leviämistä.

UAE:n eri emiirikunnat päätyivät erilaisiin koronaviruspandemian vastaisiin strategioihin niiden erilaisten väestö- ja elinkeinorakenteiden vuoksi. Erityisen näkyväksi ero on tullut kahden suurimman emiirikunnan – Dubain ja Abu Dhabin – välillä. Vauras Abu Dhabi nojaa edelleen vahvasti öljytalouteen ja sillä on ollut varaa odottaa pandemian hiipumista ennen rajojensa avaamista. Dubai on puolestaan riippuvaisempi ihmisten liikkuvuudesta - turismista, kansainvälisistä vierailijoista ja kaupungissa asuvasta noin 3 miljoonan ulkomaalaisväestöstä. Käytännössä ero on näkynyt eritahtisena koronan rajoitustoimien purkamisena ja emiirikuntien välillä vuoden 2020 loppuun saakka ylläpidettynä sisärajana.

Abu Dhabin ja Dubain suhdetta on jo pitkään leimannut kilpailuasema, mutta yhtä aikaa ne täydentävät ja tarvitsevat toisiaan. Vaikuttaa todennäköiseltä, että jo valmiiksi velkaantunut Dubai tulee tarvitsemaan Abu Dhabin taloudellista tukea kriisistä selvitäkseen. Tämä voi johtaa myös valtatasapainon muutoksiin federaatio- ja emiirikuntatasojen välillä sekä Abu Dhabin ja Dubain välillä.

UAE osallistui kiinalaisen Sinopharmin koronavirusrokotteen kliiniseen testaukseen ja se oli ensimmäinen maa Kiinan ulkopuolella, joka hyväksyi rokotteen käytön poikkeusoloissa. Joulukuussa UAE:ssa käynnistettiin väestön rokotusohjelma kiinalaisrokotteella, ja UAE pyrkii myös sen tuottajaksi. Koronapandemian ympärille rakentuva yhteistyö on tiivistänyt entisestään UAE:n ja Kiinan kaupallisia suhteita. UAE on sallinut myös venäläisen Sputnik V -rokotteen kliinisen testauksen. UAE pyrkii koronarokotteiden kansainvälisessä tuotannossa ja jakelussa keskeiseen rooliin.

Kriisin vaikutukset työvoimarakenteeseen, kiinteistömarkkinoihin ja pankkisektoriin

Luotettavia työllisyystilastoja ei ole saatavilla, mutta on ilmiselvää, että maasta on hävinnyt huomattava määrä työpaikkoja. Tämä on johtanut mittavaan maastamuuttoon, sillä vierastyöläisten turvaverkot ovat irtisanomis- ja lomautustilanteissa heikot. Arviot maasta lähteneiden vierastyöläisten määrästä vaihtelevat, mutta 9,6-miljoonaisen väestön arvioidaan vähentyneen noin miljoonalla. Luku voi olla todellisuudessa tätäkin suurempi – jopa puolentoista miljoonan luokkaa.

UAE suunnittelee merkittäviä muutoksia maan työvoimarakenteeseen. Se pyrkii jopa puolittamaan rakennuksilla ja teollisuudessa työskentelevien vierastyöläisten (bluecollar workers) määrän. Tämä merkitsisi suurta muutosta maan viime vuosikymmenien talousmalliin ja konkreettisesti miljoonien matalasti koulutettujen vierastyölaisten paluuta kotimaihinsa. Samaan aikaan maan pitäisi pystyä luomaan huippuosaajia houkuttelevat olosuhteet, jotta sen suunnittelemat tietopohjaisen talouden rakentaminen, digiloikka ja talouden monipuolistaminen onnistuisivat. Samoin emiraattikansalaisten osaamista ja osallistumista työmarkkinoille eli nk. emiratisaatiota pitäisi pystyä vahvistamaan, varsinkin yksityisellä sektorilla.

Erityisesti Dubain kiinteistömarkkinat ovat herättäneet huolta jo pitkään ja pandemia on edelleen vaikeuttanut tilannetta. Asuntojen ja liiketilojen hintojen ja vuokrien arvioidaan laskeneen useita prosentteja, vaikka viralliset luvut näyttävät muuta. Suurimmat riskit sisältyvät liikekiinteistöihin. Kun huomioidaan jo aiempi noin 30 prosentin kiinteistöjen hintojen lasku viidessä vuodessa ja rakennuttajien erilaiset toimet rakentamisen rajoittamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi, Dubain kiinteistökuplasta näyttäisi pusertuvan kuumaa ilmaa ilman suurempaa dramatiikkaa.

UAE:n pankkisektori on koronakriisin keskelläkin säilynyt terveellä pohjalla. Maan pankkisektori on ollut tyytyväinen keskuspankin kautta kanavoituihin tukipaketteihin ja pankkien lainananto on kohdistunut pääosin yrityksille. Tukitoimet ovat osoittautuneet ajoitukseltaan onnistuneiksi ja elvytyksen mittakaava hyvin riittäväksi.

Pandemian ja öljyn hinnan laskun tuplashokki vauhdittaa uudistuksia

1960-luvulta lähtien UAE:n vauraus on perustunut öljyyn. UAE:lla on maailman kuudenneksi suurimmat öljy- ja kaasuvarannot, jotka riittävät nykytahdilla vielä 70 vuodeksi. Varannoista valtaosa on Abu Dhabin emiirikunnassa. Kullakin emiirikunnalla on valta päättää omista luonnonvaroistaan. Arvioiden mukaan hiilivetysektori vastaa noin kolmanneksesta maan BKT:sta ja noin 45 prosentista valtion tuloista. UAE:ta sitovat tällä hetkellä OPEC-maiden tuotantorajoitukset eikä se ole voinut toteuttaa tavoitettaan 4 miljoonan barrelin päivätuotantotahdista.

Öljy- ja kaasuriippuvuuden vähentäminen talousrakennetta monipuolistamalla on maan keskeinen talouspoliittinen tavoite ja välttämätön askel valtion menestyksen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Vertaismaiden mittapuulla paljon on jo saavutettu – erityisesti Dubaissa, missä öljyn osuus BKT:sta on vain muutama prosenttia – mutta työsarkaa vielä riittää. Koronaviruspandemia ja siihen liittyvä öljyn hinnan lasku ovat sysänneet UAE:n vauhdittamaan näitä uudistuksia. UAE onkin muuttumassa tavoilla ja vauhdilla, joita olisi ollut vaikea ennakoida vuoden alussa. UAE:lla on öljyrahastojensa ja -tulojensa turvin varaa investoida muutoksiin, vaikka tämäkään ei takaa niiden onnistumista. Strategioita on myös arvioitava uudelleen, sillä monet sektorit, joille UAE on panostanut ovat kärsineet merkittävästi kriisistä.

Maalla on kunnianhimoiset tavoitteet olla koronakriisin jälkeen maailman nopeimmin toipuva talous, ja pidemmällä aikavälillä vakain ja monipuolisin talous. Heinäkuussa aloittaneelle, lievästi uudistetulle hallitukselle annettiin vuosi aikaa saada maa toipumaan koronasta ja ministeriöt ovatkin syksyn aikana esitelleet strategioitaan mm. talousministeriö 33 aloitteen paketin, joilla tuetaan taloutta ja yrityksiä. Hallituksen panostus talousasioihin on vahva: hallituksessa on kuusi ministeriä, joilla on jonkinlainen rooli talousasioissa. UAE:hen muodostettiin myös uusi teollisuudesta ja kehittyneestä teknologiasta vastaava ministeriö.

UAE:n elpymisstrategia rakentuu kahdelle pilarille: 1) lyhyellä aikavälillä talouden ja yhteiskunnan vähittäinen avaaminen sekä elvytys- ja tukitoimet pahiten kärsineille sektoreille ja pk-yrityksille; 2) pidemmällä aikavälillä elvytys- ja tukitoimet talouskasvun vahvistamiseksi, digitaalitalouteen siirtymiseksi ja investointien rohkaisemiseksi potentiaalisille aloille kuten kiertotalous ja uusiutuva energia, terveysala ja lääketeollisuus, tekoäly ja robotiikka, lohkoketjuteknologia, 5G-teknologia, älykkäät kaupungit, verkkokauppa, ruoka- ja vesiturva. Innovaatioiden nähdään olevan avainasemassa talouden elpymisessä ja siten hallitus haluaa jatkaa start-upien tukemista.

Vieläkin laaja-alaisemmin ja tavoitteellisemmin tulevaisuuden muokkaamiseen pyritään koko maan hallinnon läpäisevässä Towards the next 50 -harjoituksessa, jossa parhaillaan laaditaan viisikymmenvuotissuunnitelmia ensi vuonna vietettävää maan itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaa varten. Esillä on ollut myös UAE:n 2021-visioonkin kirjattuja tavoitteita kuten liiketoiminta- ja sääntely-ympäristön parantaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen, yrittäjyyden ja erityisesti pk-yritysten kasvun tukeminen, innovaatioiden ja uusien teknologioiden käyttöönoton sekä R&D-toiminnan vauhdittaminen, ulkomaankaupan lisääminen, investointien, osaajien ja tietotaidon houkuttelu sekä tietopohjaisen talouden rakentaminen ja emiraattikansalaisten valjastaminen maan talouden kehittämiseen ja johtamiseen. Kasvavaan energiantarpeeseen ja kansainvälisiin velvoitteisiin vastaamiseksi maa panostaa myös uusiutuvan ja puhtaan energian innovatiivisiin ratkaisuihin sekä ydinvoimaan. Vielä tarkentuvien strategioiden päivityksessä pyritään huomioimaan globaalitalouden kehitykseen heijastuvat seikat kuten geopoliittiset muutokset, teknologian nopea kehitys, markkinadynamiikka ja koronaviruspandemian vaikutukset.

Sääntely-ympäristön muutoksilla pyritään lisäämään investointeja, yrittäjyyttä, huippuosaajia ja innovaatioita

UAE:n kaupparegiimi on avoin, tullit ovat matalat ja varsinaisia kaupanesteitä on verrattain vähän. Liiketoimintaympäristön sääntely on kevyttä. The Heritage Foundationin vuoden 2020 Economic Freedom -indeksillä maa sijoittui alueella ensimmäiseksi ja maailmanlaajuisesti sijalle 18. Maailmanpankin Ease of Doing Business 2020 -vertailussa maa sijoittui alueella ensimmäiseksi ja maailmanlaajuisesti 16. sijalle. Vertailun mukaan yrityksen perustaminen on maassa helppoa (17. sijalla). Maan vahvuuksia vertailussa olivat sähkön saatavuus (1.), rakennusluvat (3.), sopimusten toimeenpano (9.), omaisuuden rekisteröinti (10.), vähemmistösijoittajien suojelu (13.) ja verojen maksu (30.). Kehittämisen varaa on luotonsaamismahdollisuuksissa (48.), maksukyvyttömyystilanteissa (80.) ja rajat ylittävässä kaupankäynnissä (92.).

World Economic Forumin kansainvälistä kilpailukykyä mittaavassa vertailussa UAE puolestaan sijoittui vuonna 2019 sijalle 25, alueen maista toiseksi Israelin jälkeen. Vertailun mukaan maan suotuisa liiketoimintaympäristö rakentuu mm. vakaista makrotaloudellisista olosuhteista, hyvästä infrastruktuurista sekä yhdestä maailman korkeimmasta tieto- ja viestintätekniikan käyttöasteesta.

UAE pyrkii rakentamaan sääntely-ympäristöään liiketoiminnalle ja investoinneille yhä suotuisammaksi. Esimerkkinä on pitkään valmisteltu uusi investointilaki, joka sallii 100 prosentin ulkomaalaisomistuksessa olevien yritysten toiminnan myös vapaakauppa-alueiden ulkopuolella. Ennen lakimuutosta yritysten tuli olla vähintään 51 prosenttisesti emiraattiomistuksessa (pois lukien vapaakauppa-alueet). Uusi laki kattaa runsaat 120 sektoria, joihin ei kuitenkaan lukeudu ns. strategisia sektoreita kuten öljy- ja kaasu- sekä pankkisektorit. Maan kilpailukykyä on vahvistettu myös muilla lainsäädäntöhankkeilla kuten konkurssilaki ja talouspetoksia koskeva laki, joka pyrkii vahvistamaan teollisuuden- ja tekijänoikeuksien suojaa. Maan siviililainsäädäntöön tehtiin loppuvuonna uudistuksia, jotka oli kohdennettu erityisesti ulkomaalaisväestölle. Sijoittajien ja osaajien houkuttelemiseksi käyttöön on otettu uusia viisumikategorioita, mm. suursijoittajille ja start up -yrittäjille, sekä pidennetty eräiden ammattiryhmien viisumien kestoa.

Maassa toimivat sijoittajat ja yritykset kohtaavat yhä eräitä liiketoimintaa vaikeuttavia erityispiirteitä. Haasteet ovat usein sitä suurempia mitä pienempi ja varhaisemmassa kansainvälistymisen vaiheessa yritys on. Paikallinen toimintakulttuuri ja paikalliset menettelytavat on hallittava ja paikallinen yhteistyökumppani on usein tarpeen. Sääntely-ympäristössä on ennustamattomuutta ja läpinäkyvyyden puutetta: nopeat muutokset ovat mahdollisia, emiirikuntien sääntely-ympäristöissä on eroavaisuuksia ja maa asettaa omia standardejaan sekä kerää erilaisia maksuja tuotteilta vaadituista sertifioinneista (esim. In-Country Value). Tiedonsaanti viranomaisilta saattaa olla vaikeaa. Kuluvana vuonna yritykset ovat raportoineet pitkittyneistä maksuajoista ja saatavien perintään liittyvistä haasteista. Yrityksiä kannustetaan varautumaan tällaisiin tilanteisiin ennalta ja jo sopimuksia laadittaessa.

Alhainen verotus halutaan säilyttää kilpailuvalttina. UAE:ssa yritysten kokonaisverotaakka on yksi maailman alhaisimmista. Vientiä ei veroteta, kuten ei myöskään palkkoja tai yritysten tuloja, lukuun ottamatta öljy- ja kaasuyrityksiä ja ulkomaisia pankkeja. Merkittävin verouudistus on vuoden 2018 alussa käyttöönotettu viiden prosentin arvonlisävero, jota sovelletaan useimpiin tavaroihin ja palveluihin. Maassa ei käydä keskustelua sen korottamisesta samaan tapaan kuin joissakin naapurimaissa on jo päätetty tehdä. Lisäksi maahan on säädetty tupakkatuotteita ja virvoitus- ja energiajuomia sekä sähkötupakkaa ja makeutettuja juomia koskeva valmistevero.

Suomen ja Arabiemiirikuntien kauppasuhteet

UAE oli vuonna 2019 Suomen tavarakaupan toiseksi suurin vientimaa Persianlahden alueella Saudi-Arabian jälkeen ja neljänneksi suurin tuontimaa alueella. Palveluiden ulkomaankaupan osalta UAE oli Suomen toiseksi suurin vienti- ja tuontimaa alueella. Vuonna 2019 UAE:sta tuotiin Suomeen tuotteita noin 9,5 miljoonan euron arvosta (11M€/2018) ja Suomesta vietiin tuotteita noin 194 miljoonan euron arvosta (243M€/2018). Vuonna 2019 UAE:sta tuotiin palveluita 229 miljoonalla eurolla (227M€/2018) ja vietiin Suomesta 121 miljoonalla eurolla (127M€/2018). Eniten Suomesta on viety koneita, laitteita, paperimassaa, paperia ja pahvia sekä niistä valmistettuja tuotteita. UAE:n tärkeimmät tuontituotteet Suomeen ovat olleet muovi, metallit sekä koneet ja laitteet. (Tilastojen lähteet: Tulli ja Tilastokeskus)

Maassa toimi arviolta 70 suomalaisyritystä ja kiinnostus UAE:n markkinaan on ollut kasvussa. Suomi-tuntemus on maassa ohutta, mutta erityisesti tunnustusta saadaan korkealaatuisesta koulutuksesta, teknologiaosaamisesta ja luotettavuudesta yhteistyökumppanina. Molemminpuoliset vierailut ja sijoittajatapahtumat ovat johtaneet kaupalliseen yhteistyöhön ja sijoituksiin. Maassa on lukuisia sekä valtiollisia että yksityisiä sijoittajia, joiden strategiaan esimerkiksi suomalaiset korkean teknologian yritykset sopivat.

Suomalaisyrityksille UAE tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Lupaavimmat sektorit ovat terveys ja terveysteknologia, bio- ja kiertotalous ml. agritech ja älykkäät energiaratkaisut, älykäs liikkuvuus (satamat ja laivat) sekä koulutus (mm. edtech ja ammatillinen koulutus). Näiden lisäksi UAE aikoo panostaa digitalisaatioon läpileikkaavasti, mikä luo suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia esimerkiksi 5G-verkkojen osalta. Potentiaalia on nähtävissä myös investoinneissa sekä innovaatioyhteistyössä.

Näillä aloilla Team Finland -työllä rakennetaan ekosysteemeitä ja luodaan kysyntää suomalaisia ratkaisuja kohtaan. Myös pandemian nostattamien uusien prioriteettialojen mahdollisuuksia on hyvä seurata. Käynnissä olevat muutokset luovat esimerkiksi kysyntää suomalaiselle koulutusosaamiselle niin maassa jo olevan kuin sinne houkuteltavan työvoimaan osaamisen arvioinnissa ja osaamistason parantamisessa. Matkailualan potentiaalia tulee katsoa uudelleen alan elvyttyä kriisistä.

Dubai Expo 2020 -maailmannäyttely (1.10.2021-31.3.2022) tarjoaa Suomelle ja suomalaisyrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä osaamistamme, mutta toimii myös alustana yhteyksien luomiselle Gulfin alueen elinkeinoelämän toimijoihin toivottavasti tilanteessa, jossa maailmantalous on jo toipumassa koronakriisistä.

Maan markkinoilla kilpailu on kuitenkin kovaa ja menestys edellyttää usein läsnäoloa sekä ajallista ja taloudellista panostusta. Suurimpia haasteita ovat paikallisten kaupankäyntitapojen, -menettelyjen ja -kulttuurin ymmärtäminen, oman tarjoaman viritys vastaamaan markkina-aluetta ja paikallista kysyntää sekä oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen.