Kansainvälistyvä Kenia - talouskasvun kestotähti houkuttelee sijoittajia
Kenian markkinoille kannattaa tulla juuri nyt. Maa on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Lukuisat kansainväliset yritykset ovat jo oivaltaneet maan tarjoamat mahdollisuudet, ja joukossa on onneksi myös jokunen suomalaisyritys. Startup-henkisenä ja vapaana markkinataloutena profiloituva Kenia tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia etenkin cleantechin, infrastruktuurin, ICT:n ja maatalouden aloilla. Haasteina ovat maata yhä vaivaavat korruptio ja turvallisuushuolet.
Kenia on Itä-Afrikan liike-elämän keskus, ja sen keskeinen sijainti ja dynaaminen liiketoimintaympäristö ovat jo vuosien ajan houkutelleet alueelle kansainvälisiä sijoittajia. Maailmanpankki arvioi Kenian talouskasvun pysyvän vuoteen 2030 asti Afrikan suurimpana, keskimääräisen vuosittaisen kasvun ollessa 6,2 prosenttia. Kasvuun vaikuttavat erityisesti panostukset infrastruktuuriin, kaupallisen toimintaympäristön kehittämiseen, sekä alueelliseen integraatioon ja viennin edistämiseen.
Maan voimakkaasta panostuksesta infrastruktuuriin kertoo se, että Nairobin katukuva on täynnä isoja rakennustyömaita. Kuluttava keskiluokka kasvaa nopeasti, ja tarjoaa mahdollisuuksia vähittäis- ja ruokakaupalle. Itä-Afrikan suurin ostoskeskus Garden City Mall avasi ovensa tänä vuonna, mutta pian manttelin tulee viemään rakenteilla jo oleva Two Rivers -ostoskeskus, joka tulee olemaan kooltaan lähes kaksinkertainen.
Kenian rajojen ulkopuolella huomiota on saanut erityisesti maan kehittynyt ICT-ala. Usean teknologiayrityksen aluetoimistot ovat Nairobin niin kutsutulla "Pii-Savannilla". Merkittäviä tuloksia tuottaneet innovaatio-, startup- ja yrittäjyyspanostukset ovat Afrikan parhaimpia. Nuori ja koulutettu väestönosa on luonut innovatiivisia ratkaisuja, joista M-pesa on tunnetuin – tavallisella kännykällä voidaan maksaa lähes mitä vaan, ravintolalaskusta kioski-ostokseen. Palvelua käyttää yli puolet Kenian yli 40 miljoonaisesta väestöstä.
ulkomaisten sijoitusten yltävän 167 miljardiin shillinkiin vuoteen 2019 mennessä.
Maasta on löytynyt öljyesiintymiä, ja ulkomaiset yhtiöt toimivat niillä jo aktiivisesti. Ugandasta Keniaan Lamun satama-alueelle suunnitellaan rakennettavan maailman pisintä maanalaista ja lämmitettyä öljyputkea. Projekti on osa laajempaa 25 miljardin dollarin LAPSSET (Lamu Port Southern Sudan Ethiopia Transport) -käytävää missä hyödynnetään öljyputkien, rautateiden ja maanteiden integroimista neljän maan (Kenia, Uganda, Etiopia ja Etelä-Sudan) kanssa. Hanke vähentää tuntuvasti kuljetuskuluja maiden välillä. Samanaikaisesti Lamun satama-aluetta kehitetään logistiikan ja palveluiden osalta. Itä-Afrikan alueen arvioidaan hyötyvän 2,6 miljardia dollaria vuositasolla hankkeesta. Lokakuussa 2015 hankkeelle ilmaantui haastajia Ugandan ja Tansanian sekä Etiopian ja Djiboutin solmiessa kahdenväliset öljyn kuljetussopimukset. Kenia panostaa joka tapauksessa täysillä taloudellisesti ja poliittisesti LAPSSET-hankkeeseen.
Kenian energia-ala on houkutteleva ja maalla on valtava potentiaali uusiutuviin energialähteisiin. Alan kapasiteettia suunnitellaan lisättävän lyhyellä aikavälillä merkittävästi. Kenia suunnittelee tuottavansa energiaa myös vientiin. Suunnitelmissa on muun muassa yhdistää sähköverkko Tansaniaan vuoteen 2017 mennessä. Uusiutuvista energialähteistä mainittakoon, että GE on rakentamassa 100 MW aurinkovoimalaa, ja yhdysvaltalainen Skypower teki tänä vuonna 2,2 miljardin dollarin aurinkoenergiasopimuksen. Tuulivoimalla on toistaiseksi ollut pieni vaikutus energiantuotannossa mutta tilanne tulee muuttumaan, kun osittain Finnfundin rahoittama, Afrikan suurin voimala Turkanassa valmistuu muiden tuulivoimalahankkeiden ohella. Kenian vesivoiman kokonaispotentiaalista vain noin kymmenes on hyödynnetty tähän mennessä. Maalämpöenergian osalta on arvioitu, että se vastaa noin 40 prosenttia koko Afrikan potentiaalisesta. Tällä hetkellä siitäkin on hyödynnetty vain pari prosenttia. Kenia suunnittelee rakentavansa neljä ydinvoimalaa vuoteen 2031 mennessä, mikä jakaa kansan keskuudessa mielipiteitä.
Kehitettäviin toiminnan aloihin lukeutuu muun muassa maan kaivosala, jota on toistaiseksi hyödynnetty heikosti. Maan ikivanhaa kaivoslakia päivitettiin vasta hiljattain. Lisäksi Kenian hallinto on kehittämässä kolmea erikoistalousaluetta, joilla kannustetaan sijoittamaan tuotantosektoriin, erityisesti tekstiiliteollisuuteen, alhaisemmalla verotuksella ja kevyemmällä byrokratialla.
Yhteistyö suomalaisten ja kenialaisten välillä
Kenian ympäristöministeri vieraili Suomessa Cleantech Summitin yhteydessä syksyllä 2015. Lähes samaan aikaan Suomessa vieraili kenialainen vesisektorin delegaatio. Vierailut tuovat mahdollisuuksia suomalais- ja kenialaisyritysten yhteistyöhön lähitulevaisuudessa, erityisesti cleantech-alalla. Myös terveysteknologia, rakennuttaminen, ICT, maatalous ja opetus ovat potentiaalisia sektoreita suomalaisille.
Suomen vienti Keniaan oli vuonna 2014 noin 55 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2013. Kenian tuonti Suomeen on alle kolmannes tästä, vajaat 15 miljoonaa euroa. Mahdollisuuksia on kasvattaa kaupankäyntiä molempiin suuntiin.
Kenian taloustilanne
Valtion budjettivaje on tänä vuonna noin 8,7 prosenttia (570 miljardia shillinkiä) bruttokansantuotteesta, johon joudutaan ottamaan velkaa. Velka on silti yhä kansainvälisesti maltillisella tasolla, vajaat 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suurimmat huolet, joita muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki ovat esittäneet, liittyvät huonosti kohdennettuihin valtionmenoihin samalla kun tulot ovat laskeneet. Kenian varainhallinnassa on akuutti rahapula, jota pyritään paikkaamaan kehittämällä verojärjestelmiä. Paineita menojen, ja velan, kasvattamiseen entisestään syntyy muun muassa valuuttakurssimuutoksen ja julkisen sektorin palkkojen kasvun osalta. Valtion kuluvan vuoden budjetti on 2,2 biljoonaa shillinkiä. Keskiössä on yhä opetus- ja terveyssektori. Panostukset energiaan, infrastruktuuriin ja ICT-alalle ovat nousseet, mitkä Kenian hallinto näkee talouskasvun moottoreina. Kyseiset kolme sektoria saavat neljänneksen valtion 105 miljardin shillingin "strategisesta interventiorahastosta". Myös turvallisuusmenot kasvavat.
Kenian shillinki on laskenut vuoden aikana noin 14 prosenttia dollariin nähden. Shillinki tullee menettämään yhä arvoaan. Inflaatio on pysynyt seitsemän prosentin tasolla. Samanaikaisesti keskuspankki on nostanut korkotasoa 8,5 prosentista 11,5 prosenttiin. Ilmaston vaihteluilla (sekä kuivuus että rankkasateet) on jatkossakin merkittävä vaikutus maataloustuotteisiin ja yleiseen hintakehitykseen. Öljyn hinnanlasku helpottaa inflaatio- ja menopaineita, mutta samalla vähentää ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta öljyesiintymien kaivauksiin.
Turkanassa valmistuu muiden hankkeiden ohella.
Ei hyötyjä ilman haasteita
Kenian talouskasvu on pysynyt vakaana huolimatta maan ajoittaisista negatiivista turvallisuustapahtumista. Taloudelle tärkeät turismi ja investoinnit ovat silti laskeneet. Turismisektorin arvioidaan menettäneen 60 000 työpaikkaa pelkästään rannikko-alueilla. Kenialaiset kampanjoivat turismin palautumisen (5,2 miljardin shillingin budjetti) ja uusien investointien puolesta. Uusia turistivirtoja haetaan muun muassa Kiinasta.
Kenian talous kärsii korruptiotaakasta, jonka juuret ovat vuosikymmenten takana. Kenian tunnetut korruptiotapaukset, nimekkäimpinä Goldenberg ja Anglo Leasing, ovat syöneet maan todellista talouskehitystä, mutta myös pienimuotoisemmalla korruptiolla on vaikutusta. Uusien sähköisten järjestelmien avulla käytäntöjä pystytään kitkemään. Myös presidentti Kenyatta käy taistelua korruptiota vastaan, ja pieniä taisteluvoittoja onkin saavutettu. Suunta on oikea, mutta käytännöissä ja järjestelmissä on yhä paljon kehitettävää, jotta Kenian korruptio-ongelmat saadaan ratkaistua.
Kenia on onnistunut vähentämään köyhyyttä merkittävästi. Tällä hetkellä vajaan 45 miljoonan väestöstä köyhyysrajan alapuolella on reilu kolmannes, kun vielä 10 vuotta sitten osuus oli lähes puolet. Eriarvoisuus on kuitenkin yhä ongelma: maa on Itä-Afrikan eriarvoisin Ruandan jälkeen. Keniassa äitiyskuolleisuus on yhä maailman korkeimpia. Suurimmat ongelmat kohdistuvat köyhimpiin piirikuntiin.
Yrittäjyyden ja kaupan alueellinen keskus
Kenian tärkeimmät vientituotteet ovat tee, leikkokukat ja kahvi. EU on Kenian ykkösvientimarkkina, mutta kaupan edistämistä on hankaloittanut laajemman alueellisen kauppasopimuksen puuttuminen. Asiasta on käyty neuvotteluja, joiden mahdolliset hyödyt tulevat realisoitumaan tulevaisuudessa.
Keniassa on ulkomaisia sijoituksia suojaava laki. Lisäksi maa on jäsen useissa kansainvälisissä kauppajärjestöissä ja -sopimuksissa. Kenian yksityissektori on Itä-Afrikan dynaamisin ja maan markkinajärjestelmä on suhteellisen vapaa. IMF arvioi Kenian ulkomaisten sijoitusten yltävän 167 miljardiin shillinkiin vuoteen 2019 mennessä.
Kenia toimii myös hyvänä keskuksena laajemmin alueellisille markkinoille. Esimerkiksi Ugandan talousrakenteessa ja kaupallisissa mahdollisuuksissa on samanlaisia piirteitä Kenian kanssa. Kesällä 2015 solmittiin alustava, koko itäistä Afrikkaa koskeva kauppa-aluesopimus, joka tarjoaa mahdollisuudet 600 miljoonan asukkaan markkinoille, jos alueen maat myös ratifioivat sopimuksen.
Kenia ei ole vain alueellisesti merkittävä talous, mutta myös kasvamassa määrin kansainvälisesti. Global Entrepreneurship Summit (GES)-huippukokous järjestettiin Nairobissa kesällä 2015, ensimmäisen kerran Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa. Kokouksen teemana oli yrittäjyys, joka kuvaa hyvin Kenian yrittäjyyshenkistä toimintaympäristöä. Kokoukseen osallistui tuhatkunta yrittäjää ja sijoittajaa ympäri maailmaa suurimman huomion keskittyessä presidentti Obamaan. Obama ilmoitti kokouksen yhteydessä, että Yhdysvallat sijoittaa alueelle yli miljardi dollaria, joista puolet kohdentuu nuorille ja naisyrittäjille. Joulukuussa Nairobissa tullaan järjestämään kymmenes Maailman Kauppajärjestö WTO:n huippukokous, joka onnistuessaan tulee entisestään nostamaan Nairobin kansainvälistä profiilia.
Ramses Malaty