Kanadalaisen öljyhiekan keskipitkä oppimäärä

Athabascan öljyhiekkakentät. Kuva: NASA Earth Observatory , ccby 2.0.(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Öljyhiekka on jo pitkään jakanut mielipiteitä Kanadassa. Sen vastustajat vetoavat öljyhiekantuotannon negatiivisiin ympäristövaikutuksiin. Öljyhiekan kannattajat puolestaan painottavat tuotannon eettisyyteen verrattuna ei-demokraattisissa maissa tuotettuun öljyyn. Molemmat puolet ovat aktiivisesti ja kuuluvasti ryhtyneet ajamaan asiaa suuren yleisön tietoisuuteen.

Climate Action Network Canada julkaisi 8. maaliskuuta yhteistyökumppaneidensa kanssa raportin nimellä Dirty Oil Diplomacy, the Canadian Government’s Global Push to Sell the Tar Sands. Raportissa keskitytään Kanadan hallituksen toimiin öljyhiekan kaupan edistämiseksi. Raportin lähteinä on käytetty satoja maan hallituksen sisäisiä asiakirjoja. Julkaisua edelsi tiedotustilaisuus, joka oli järjestetty yhteistyössä Environmental Defence Canadan kanssa. Tämä muistio perustuu osittain kyseiseen raporttiin sekä tiedotustilaisuuteen.

Tuotanto kannattavaa kalliin öljyn aikoina

Öljyhiekka koostuu pääasiassa bitumista (noin 83%), joka on sekoittunut hiekkaan, saveen sekä veteen. Kiinteän, hiekkaan sitoutuneen bitumin jalostaminen on työlästä ja kallista, mutta öljyn hinnan kallistuminen ja tekniikan parantuminen ovat lisänneet tuotannon houkuttelevuutta.

Noin 20 prosenttia Kanadan öljyhiekasta on pintavarantoja, loput 80 prosenttia on syvällä maan alla, josta se höyrystetään ja imetään pintaan maakaasun avulla. Öljy-yhtiö Shellin arvion mukaan öljyhiekan tuotanto on kannattavaa silloin, kun öljyn markkinahinta on vähintään 45 dollaria tynnyriltä.

Öljyhiekan jalostaminen on ympäristölle haitallisempaa kuin tavallisen öljyn tuotanto siitä syntyvien myrkyllisten jätevesien, kaivosjätteiden ja kasvihuonepäästöjen (KHK-päästöjen) vuoksi. Negatiivisten ympäristövaikutusten vuoksi ympäristöaktiivit ympäri maailman vastustavat öljyhiekkaan pohjautuvan öljyntuotannon lisäämistä. Kanadan hallitus tosin väittää, että öljyhiekan tuotanto ei aiheuta merkittävästi enempää KHK-päästöjä kuin perinteisin metodein tuotettu öljy. 

Liittohallituksen öljyhiekkastrategia

Öljyhiekan hyödyntäminen on nopeassa kasvussa Kanadassa, ja liittohallituksen tavoite on kolminkertaistaa öljyhiekkaan pohjautuva öljytuotanto seuraavan vuosikymmenen aikana. Suurin osa maan öljyhiekkavarannoista sijaitsee Albertan provinssissa, jonka öljyhiekkakentät kattavat noin kymmenesosan maailman tunnetuista öljyvaroista sekä kaksi kolmasosaa maailman öljyhiekkavarannoista.

Suurin osa maailman tämänhetkisistä öljyalan investoinneista menee Kanadaan. Arvioiden mukaan Kanadan öljyhiekan tuotantoon tullaan investoimaan noin 150 miljardia euroa tällä vuosikymmenellä.

Öljyhiekan jalostus on aloitettu Kanadassa jo vuonna 1967. Huonon kannattavuuden vuoksi öljyhiekan tuotanto on kuitenkin pysynyt marginaalisena 2000-luvulle asti.

Öljyn hinnan kallistuminen ja teknologian kehittyminen ovat kuitenkin johtaneet tuotannon räjähdysmäiseen kasvuun; kun öljyhiekkakaivantoja oli vielä edellisen vuosikymmenen alussa vain kolme, nykyisin eri vaiheessa olevia hankkeita on jo yli 80.

Tällä hetkellä Kanadan liittohallitus ei ole asettanut öljyhiekan tuotannon KHK-päästöille lainkaan rajoituksia. Kanada oli ainoa maa, joka palasi YK:n Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluista heikentäen aiempaa tavoitettaan päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä (2,88 prosenttia vuoden 1990 päästöjen yläpuolella). Lisäksi 12. joulukuuta 2011 Kanada ilmoitti vetäytyvänsä Kioton sopimuksesta.

Nykyisin monella maan provinssilla onkin kunnianhimoisemmat ilmasto-ohjelmat kuin liittovaltiolla. Esimerkiksi Quebecin provinssilla on tavoitteena Kioton kaltaiset vähennykset ja se asetti ensimmäisenä pohjoisamerikkalaisena alueena hiilidioksidiveron. Myös Brittiläinen Kolumbia ja Ontario ovat asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 

Öljyhiekan ympäristövaikutukset

Athabasca joen yläjuoksun vesivaroja käytetään öljyhiekan tuotannossa, ja suurin osa käytetystä vedestä joko säilötään jätelammikoihin tai ruiskutetaan syvälle maaperään sen sisältämien myrkkyjen vuoksi. Kaivosjätteitä sisältäviä myrkkylampia on Albertan alueella noin 170 neliökilometrin verran.

Joen alajuoksu on puolestaan pääosin alkuperäisasukkaiden asuttamaa. Öljyhiekan tuotannolla on todettu olevan lukuisia ympäristöhaittoja, kuten happosateet sekä kasvava riski pohjavesien saastumisesta kaivosjätealtaiden vuotamisen seurauksena.

Albertan alkuperäisväestön keskuudessa on todettu 30 prosenttia korkeampi syöpään sairastuneiden määrä kuin alueen muilla asukkailla, vaikkakaan öljyhiekan tuotannolla ja syöpätapauksilla ei ole voitu todistaa olevan suoraa yhteyttä toisiinsa.

Kanadan hallitus on ryhtynyt tarkkailemaan vesien laatua sitoutumatta kuitenkaan lainsäädännöllisesti mihinkään toimiin. Tästä huolimatta eleen on nähty olevan positiivinen merkki hallituksen kasvavasta halusta sitoutua öljyhiekan negatiivisten ympäristövaikutusten torjuntaan.

Hallituksen kovat keinot ilmastojärjestöjä vastaan

Ympäristöjärjestöjen julkaisemassa raportissa Kanadan hallitusta syytetään ilmastotutkijoiden hiljentämisestä. Nykyinen hallitus onkin kieltänyt hallituksen omien ilmastotutkijoiden haastattelut, jos niitä ei ole hyväksytty etukäteen, aiheesta riippuen, joko hallituksen viestintäosaston tai pääministerin kanslian toimesta.

Vuoden sisällä hallituksen ilmastotutkijoiden huomioihin peruvat artikkelit ja muu mediahuomio on vähentynyt 80 prosenttia. Tämän johdosta kuusi suurta tiedejärjestöä osoittivat hallitukselle avoimen kirjeen helmikuussa 2012, jossa ne kritisoivat hallituksen toimia tiedemiesten hiljentämiseksi.

Luonnonvaraministeri Joe Oliver puolestaan kirjoitti 9. tammikuuta avoimen kirjeen kanadalaisille, jossa ympäristöjärjestöjä syytettiin radikalismista ja niitä varoitettiin ryhtymästä hallituksen intressien vastaisiin toimiin. Ympäristöjärjestöt myös listattiin osaksi hallituksen uutta antiterrorismistrategiaa (erityinen viite Greenpeaceen), ja lukuisat ympäristöjärjestöt sekä hallituksen ilmastopolitiikkaa vastustavat ovat kertoneet joutuneensa uhkailun ja painostuksen kohteeksi.

Öljyputkihankkeet vastatuulessa

Keystone XL –öljyputkihanke Kanadasta Yhdysvaltoihin koki marraskuussa kolauksen, kun Obaman hallinto ilmoitti siirtävänsä päätöksen putken rakentamisesta vaalien jälkeen vuoteen 2013. Samalla Obama kuvaili hanketta Yhdysvaltojen intressien vastaiseksi, mikä on aiheuttanut ärtymystä Kanadan hallituksessa, mutta saanut positiivisen vastaanoton maan ympäristöjärjestöiltä.

Kaasuputkihankkeen kannatus on jakautunut myös Yhdysvaloissa, jossa republikaanit ovat vahvasti hankkeen puolella demokraattien pääosin vastustaessa sitä. Molemmat osapuolet ovat panneet alulle lukuisia lakialoitetta kaasuputken puolesta tai vastaan. Arvioiden mukaan on hyvin mahdollista, että hanke nousee Yhdysvalloissa uudelleen käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.

Päätöksestä pettynyt pääministeri Harper totesi jo ennen joulua CTV-televisiokanavan haastattelussa, että Kanadan aikoo varmistaa energiakauppansa tulevaisuuden hajauttamalla vientiään, toisin sanoen hankkimalla kauppakumppaneita muualta. Eräs vaihtoehto olisi öljyputken vetäminen Kanadan Tyynenmeren rannikolle ja kuljettaa öljy sieltä Kiinaan.

Suurimman esteen kaavailulle läntiselle öljyputkelle aiheuttaa kuitenkin se, että etenkin Brittiläisen Kolumbian alkuperäisväestö vastustaa kaavailtua hanketta, joka kulkisi pitkälti alkuperäisväestön omistamien alueiden halki. Provinssin alkuperäisväestöllä on laaja itsemääräämisoikeus maaalueistaan, ja viimevuosien maakiistat ovat päättyneet lähes poikkeuksetta alkuperäisväestölle suotuisasti.

Lisäksi noin kolme neljästä Brittiläisen Kolumbian muistakin asukkaista vastustaa öljytankkereiden määrän lisääntymistä rannikoillaan. Vastustusta lisää myös se, että suurin osa hankkeen tuotoista menisi Albertalle, kun taas putken aiheuttamat ympäristöriskit kasautuisivat naapuriprovinssin harteille. Brittiläisen Kolumbian liberaalihallitus ei ole toistaiseksi ottanut julkisesti kantaa hankkeeseen, kun taas suurin oppositiopuolue, Uusi demokraattinen puolue (NDP) vastustaa hanketta. Hankkeen suurin kannatus löytyy konservatiivien joukosta, jotka ovat viimeaikaisten mittausten mukaan kasvattamassa suosiotaan.

Öljyhiekkateollisuus avaa mahdollisuuksia suomalaiselle cleantech-osaamiselle

7. maaliskuuta järjestettiin hiljaisia mielenosoituksia Kanadan suurlähetystöjen edustoilla yli 20 maassa. Tarkoituksena oli vedota Kanadan hallitukseen, jotta se ottaisi jälleen aktiivisen roolin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Lisäksi Kanadan ilmastojärjestöt kertoivat suunnittelevansa vierailua Lontooseen, Haagiin, Pariisiin sekä Berliiniin tulevan kevään aikana tarkoituksenaan vedota kyseisten EU-maiden hallituksiin, jotta nämä äänestäisivät polttoaineiden laatudirektiivin (FQD) puolesta kesäkuun ympäristöneuvoston kokouksessa. Komission direktiiviehdotushan luokittelee öljyhiekasta jalostetun öljyn KHK-päästöiltään perinteistä öljyä haitallisemmaksi.

On kuitenkin epärealistista olettaa, että Kanada luopuisi valtavien öljyhiekkaan sitoutuneiden öljyvarantojensa hyödyntämisestä. Todennäköisesti öljyhiekan hyödyntäminen tulee kasvamaan samalla kun sen aiheuttamia negatiivisia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään. Tämä avaa mahdollisuuksia suomalaiselle cleantech-osaamiselle. Erinomaisena esimerkkinä jo alkaneesta yhteistyöstä voi mainita Kemiran ja Outotecin yhdessä Albertan yliopiston kanssa käynnistämän tutkimushankeen kestävästä vedenkäytöstä öljyhiekkateollisuudessa. Myös mm. suomalaiselle green mining –kaivososaamiselle ja ympäristömittausteknologialle on kysyntää.

Albertalaiset ovat erittäin kiinnostuneita yhteistyöstä suomalaisyritysten kanssa, mikä tuli esiin myös ministeri Häkämiehen ja yritysvaltuuskunnan Albertaan kuluvan maaliskuun alussa tekemän vierailun yhteydessä. Innovaatiotoiminnasta provinssissa vastaava Alberta Innovates ja alueen yliopistot ovat lisäksi kiinnostuneita yhteisistä T&K-hankkeista suomalaisten toimijoiden kanssa.