angle-left Kanada pyrkii kansainvälisten kauppasuhteidensa laajentamiseen

Kanada pyrkii kansainvälisten kauppasuhteiden laajentamiseen

Ulkomaankaupasta ja -investoinneista riippuvaisena liittovaltiona Kanada ei voi kansainvälisen kauppapolitiikan viimeaikaisten muutostrendien seurauksena nojata enää ainoastaan Yhdysvaltojen markkinoihin. Vaikka maantieteellinen sijainti tulee todennäköisesti säilyttämään Yhdysvallat Kanadan ensisijaisena kauppa- ja investointikumppanina, pyrkii Kanada kauppasuhteidensa laajentamiseen ja hajauttamiseen nyt vielä aiempaa aktiivisemmin.

Kanadan tavoitteena on rakentaa varma toinen tukipylväs vahvistamalla bilateraalisia ja multilateraalisia suhteita maailman eri avainmarkkinoiden kuten Kiinan, Intian ja Euroopan Unionin kanssa. Kanada kannattaa vapaata, sääntöpohjaista, avointa kauppaa pyrkien protektionismin ja kauppaa häiritsevien käytäntöjen purkamiseen. Lisäksi Trudeaun hallitus on sitoutunut edistämään progressiivista kauppa-agendaa, joka heijastaa kanadalaisten, erityisesti naisten ja alkuperäiskansojen sekä pienten ja keskisuurten yritysten intressejä.

Kolme ministeriä edistämässä kansainvälisiä kauppasuhteita

Pääministeri Trudeaun heinäkuussa 2018 ilmoittamien muutosten jälkeen Kanadalla on kolme ulkomaankaupan parissa työskentelevää ministeriä: ulkoasiainministeri Chrystia Freeland (Minister of Foreign Affairs), joka vastaa myös kauppasuhteista Yhdysvaltoihin, aiemmin luonnonvaraministerinä toiminut kansainvälisen kaupan laajentamisen ministeri (Minister of International Trade Diversification) James Carr sekä pienten yritysten ja viennin edistämisen ministeri (Minister of Small Business and Export Promotion) Mary Ng. Yksi hallituksen tavoitteista on informoida ja osallistaa kaikkia kansalaisia Kanadan kauppapolitiikkaan muun muassa julkisilla konsultaatiotilaisuuksilla, joissa kaikilla kanadalaisilla, etenkin naisilla ja alkuperäiskansoilla, on mahdollisuus jakaa näkemyksiään Kanadan bilateraalisista kauppa- ja investointisopimuksista. Kanadalla on tällä hetkellä 36 kauppa- ja investointisopimusta ympäri maailmaa.

Kanada on hiljattain solminut Naftan korvaavan Yhdysvaltain, Meksikon ja Kanadan sopimuksen (USMCA), Tyynenmeren alueen kumppanuussopimuksen (CPTPP) sekä Kanadan ja Euroopan Unionin välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA). Lisäksi Kanada sai onnistuneesti päätökseen toisen kierroksen neuvottelut vapaakauppasopimuksen solmimisesta Mercosurin - Argentiinan, Brasilian, Paraguayn and Uruguayn – kanssa.

Parin viimeisen vuoden aikana Kanada on pyrkinyt vahvistamaan suhteitaan myös Kiinan ja Intian kanssa. Pääministeri Justin Trudeau vieraili Kiinassa joulukuussa 2017 keskustelemassa mahdollisesta Kanadan ja Kiinan välisestä vapaakauppasopimuksesta (FTA). Keskustelut jatkuivat ministeritasolla helmikuussa 2018, mutta virallisiin neuvotteluihin asti ei päästy. Kyselyiden mukaan suurin osa kanadalaisista suhtautuu negatiivisesti Kanadan ja Kiinan välisen poliittis-taloudellisen integraation lisäämiseen, mutta moni talousalan asiantuntija kannattaa pyrkimystä.

Yksi sopimusta vastustavien tahojen argumenteista on Kiinan kyseenalainen maine ihmisoikeuskysymyksissä. Kiina puolestaan ei hyväksy Kanadan nykyhallituksen kannattaman kauppapolitiikan ympäristönäkökulmat sekä naisten ja alkuperäiskansojen oikeudet huomioon ottavaa progressiivista luonnetta osana mahdollista vapaakauppasopimusta. Vuoden vaihteessa maiden väliset suhteet kiristyivät entisestään, kun Kanada pidätti Huawein talousjohtaja Meng Wanzhoun Vancouverissa joulukuun alussa Yhdydsvaltojen pyynnöstä. Kiina on sittemin pidättänyt useita maassa oleskelleita kanadalaisia mukaan lukien yhden entisen diplomaatin.

Kauppa- ja investointisopimus (FIPA) Kiinan ja Kanadan välillä on kuitenkin ratifioitu syyskuussa 2014. Kanadalla on neuvottelut käynnissä myös Intian kanssa sekä FIPA:n että FTA:n osalta.

Kansainvälisen kaupan kehitys lukuina

Vuonna 2017 sekä Kanadan vienti (546,7 miljardia dollaria), tuonti (561,1 miljardia dollaria) että ulkomaankauppa kokonaisuudessaan (1,108 miljardia dollaria) saavuttivat Kanadan tilastokeskuksen mukaan tähänastisen huippunsa. Tuonti USA:sta kuitenkin kasvoi kokonaistuontia huomattavasti hitaammin, mikä johti USA:n osuuden laskuun vuoden 2016 52,2 prosentista 51,3 prosenttiin Kanadan kokonaistuonnista. Pitkälti tämän kehityksen seurauksena Kanadan tuonti oli aiempaa hieman hajautuneempaa, mikä näkyi tarkasteltaessa kymmenen ja 20 kärkituontimaan osuuksia.

Eniten merkittävistä, Kanadaan yli miljardin tuovista maista vientiään kasvatti Azerbaidžanin, jonka vienti kasvoi + 878,8 prosenttia ollen 1,3 miljardia Kanadan dollaria vuonna 2017. 12 muuta kymmenen kärkimaan ulkopuolista valtiota, joiden tuonti Kanadaan kasvoi yli kymmenellä prosentilla tarkasteluvälillä 2016 - 2017, olivat Saudi Arabia, Belgia, Suomi, Norja, Tanska, Turkki, Brasilia, Irlanti, Chile, Venäjä, Espanja, Argentiina. Kanadan viennissä kauppasuhteiden diversifikaatio ei juuri näkynyt, sillä top 10 -vientimaan osuus Kanadan kokonaisviennistä pysyi aiempien vuosien tapaan tasaisesti noin 90,8 prosentissa tarkasteluvälillä 2016 – 2017. Yhdysvaltoihin kohdistuneen viennin osuus kuitenkin laski kolmatta vuotta peräkkäin muodostaen 76,0 prosenttia Kanadan kokonaisviennistä.

Kanadan kilpailukyky huolestuttaa ulkomaisten investointien hiipuessa

Suorien ulkomaisten investointien virtaus Kanadaan laski vuonna 2017 36,4 prosentilla 33,8 miljardiin Kanadan dollaria, mikä on matalin tulos vuoden 2010 jälkeen. Toista vuotta peräkkäin jatkunut kehityssuunta herättää keskustelua ja huolta Kanadan kilpailukyvystä, sillä Kanadan talous on ollut suhteellisen riippuvainen ulkomaalaisesta rahoituksesta globaalin talouskriisin jälkeen. Alueellisesti tarkasteltuna vain Pohjois-Amerikan (Yhdysvallat, Meksiko ja Karibian alue) ja Aasian/Oseanian investointien kannan arvo Kanadassa nousi aikavälillä 2016 - 2017. Aasian/Oseanian investointien kannan kasvuun vaikutti muun muassa Arabiemiirikuntien investointien kokonaismäärän 228-kertainen kasvu 17 miljoonasta 3,9 miljardiin dollariin. Myös Kiinan suorien investointien kokonaismäärä Kanadassa kasvoi + 7,5 prosenttia ollen 16,4 miljardia Kanadan dollaria.

Euroopasta tulevien suorien investointien kannan arvo vuonna 2017 oli 288,9 miljardia dollaria, mikä on 2,6 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Alkuperämaan mukaisena tilastoituna Pohjois-Amerikan sekä Aasian/Oseanian osuus on hieman edellä mainittua suurempi, kun taas Euroopan pienempi, mikä viittaa siihen, että osa Yhdysvaltojen ja Aasian/Oseanian investoinneista mahdollisesti ohjataan alhaisen verotuksen alueiden kautta. Vaikka Yhdysvallat on edelleen tärkein Kanadaan kohdistuvien suorien ulkomaisten investointien lähde, on sen suhteellinen osuus kokonaiskannasta laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana vuoden 2007 53,3 prosentista vuoden 2017 49,1 prosenttiin. Tämän kehityksen seurauksena suorien ulkomaisten investointien kokonaiskannan rakenne Kanadassa on moninaisempi kuin vuosikymmen sitten.

Kanadan suorien ulkomaan investointien ulosvirtaus kasvoi + 2,5 prosentilla ollen 99,9 miljardia Kanadan dollaria vuonna 2017. Tärkein kohdemaa oli aiempien vuosien tapaan Yhdysvallat, joka vuonna 2017 kattoi 44,5 prosenttia Kanadan ulkomaisten suorien sijoitusten kokonaiskannasta. Euroopan osuus tästä oli 25,7 prosenttia, ja Aasian/Oseanian 7,5 prosenttia. Kanadan suorien investointien kannan arvo Euroopassa kasvoi 7,7 prosenttia (+20,7 miljardia dollaria).

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen vienti Kanadaan vuonna 2017 oli 568,76 miljoonaa euroa, tuonti 512,73 miljoonaa euroa ja kauppatase siten kahden edellisen alijäämäisen vuoden jälkeen jälleen positiivinen: +56 miljoonaa euroa. Suurimmat SITC-ryhmät olivat 7. Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (236,13 miljoonaa euroa) ja 3. Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta (123,3 miljoonaa euroa). Kanadan-vientimme suurin yksittäinen SITC-luokka oli 33. Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet (123,3 miljoonaa euroa). Tullin kymmenen vuoden tilastojen perusteella kehityssuunnasta on kuitenkin hankala vetää johtopäätöksiä, sillä Suomen Kanadan viennin arvo on heilahdellut vuositasolla suhteellisen paljon. Huipussaan Suomen vienti Kanadaan oli vuonna 2011, jolloin kokonaisviennin arvoksi muodostui 901,62 miljoonaa euroa ja kauppataseeksi +379,54 miljoonaa euroa. Vuosi 2008 puolestaan oli kymmenen vuoden ajanjaksolla Suomen kannalta huonoin, jolloin kokonaisvienti oli 461,1 miljoonaa euroa ja kauppatase -211,75 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Suomelle Kanadan pyrkimys kauppasuhteidensa laajentamiseen luo mahdollisuuksia etenkin tällä hetkellä väliaikaisesti sovellettavan EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) kautta muun muassa tullimaksujen poistumisen, tuotteiden kaksinkertaisen testaamisen vähenemisen ja sen myötä syntyvien kustannussäästöjen sekä palvelumarkkinoiden avautumisen myötä. 21. syyskuuta 2017 lähtien väliaikaisesti sovelletun CETA:n myötä EU:n ja Kanadan väliset suhteet ovat syventyneet entisestään. Suhteita on julkisessa keskustelussa kommentoitu kummaltakin taholta lämpimämmiksi kuin koskaan aikaisemmin.

CETA:n täysimääräinen soveltaminen odottaa ratifiointia vielä osalta EU-jäsenvaltioista. Sopimuksen on tähän mennessä ratifioinut 12 jäsenvaltiota. Vaikka sopimuksen käytännön toteuttamisen järjestämisessä esimerkiksi tuotteiden kaksinkertaisen testaamisen vähentämisen osalta on vielä töitä, näyttävät sopimuksen vaikutukset sen ensimmäisen voimassaolovuoden perusteella positiivisilta. Myös Suomen tavaravienti Kanadaan näyttää tähänastisen tiedon valossa kehittyneen suotuisasti CETA:n voimassaoloaikana, vaikka sopimuksen tarkkaa osuutta kaupan kasvuluvuista onkin vaikea arvioida. Suomen tavaraviennin y2y kasvu tammi-heinäkuun 2017 (368 miljoonaa euroa) ja tammi-heinäkuun 2018 (402 miljoonaa euroa) välillä oli noin 9 prosenttia.