Kalugan suotuisan liiketoimintailmapiirin taustalla ponteva paikallishallinto

Kalugan suotuisan liiketoimintailmapiirin taustalla ponteva paikallishallinto

Suurlähettilään vetämälle vienninedistämismatkalle osallistui joukko suomalaisyrityksiä. Kalugan kuvernööri oli läsnä matkan yhteydessä järjestetyssä Business Forumissa.

Kalugaa pidetään yhtenä Venäjän merkittävimmistä alueellisista talousvetureista. Alue on teollisuuden kasvua mittaavien kansallisten vertailujen kärkipäässä ja ulkomaisten investointien osuus on poikkeuksellisen suuri. Sijoittajien tulo- ja yritysveroetujen ehtona on lokalisaatio. Yritykset kiittelevät liiketoimintaystävällistä paikallishallintoa ja erityisesti kuvernööriä, joka on ollut toimessaan jo vuodesta 2000.

Kalugassa toimii kahdeksan suomalaisyritystä, mukaan lukien Lemminkäinen, joka operoi alueella teollisuuspuistoa.

Suomalais-venäläinen kauppakamari järjesti 9. – 10.12.2015 vienninedistämismatkan Kalugaan. Ohjelmaan sisältyi suomalaisyritysten Business Forum, jonka avasivat suurlähettiläs Hannu Himanen ja Kalugan kuvernööri Anatoli Artamonov. Lisäksi suurlähettiläs tapasi Kalugan valtionyliopiston rehtorin ja opiskelijoita, sekä aluehallinnon edustajia. Delegaatio vieraili myös Volkswagenin tehtaalla, Lemminkäisen teollisuuspuistossa ja Continentalin rengastehtaalla.

Suotuisa liiketoimintaympäristö on houkutellut Kalugaan merkittäviä ulkomaisia investointeja

Kalugan alue sijaitsee noin 190 kilometriä Moskovasta lounaaseen. Sen hallinnollinen keskus on Kalugan kaupunki (noin 350 000 as.). Koko alueella asuu noin miljoona asukasta. Kalugaa pidetään yhtenä Venäjän merkittävimmistä alueellisista talousvetureista. Alue on ollut vuosia teollisuuden kasvua mittaavien kansallisten vertailujen kärjessä ja vuoden 2015 liiketoimintaympäristövertailussa se sijoittui toiseksi parhaaksi heti Tatarstanin jälkeen. Alueen teollisuuden perusta on perinteisesti ollut koneteollisuus. Nyt alue panostaa auto-, logistiikka- ja liikenne- sekä lääkealan klustereihin ja lokalisaatioon.

Kaluga on onnistunut houkuttelemaan poikkeuksellisen paljon ulkomaisia investointeja; yli 70 kansainvälistä yritystä on sijoittanut tuotantolaitoksensa alueelle. Toimialoista edustettuina ovat muun muassa autoteollisuus (Volkswagen, Peugeot-Citroën-Mitsubishi, Continental), lääketeollisuus (Novo Nordisk, AstraZeneca), teknologiateollisuus (Samsung) ja kosmetiikkateollisuus (L'Oreal). Alueen autoteollisuusklusteri lukeutuu Venäjän suurimpiin. Suomalaisyrityksiä alueella toimii kahdeksan. Alueella on kymmenen teollisuuspuistoa sekä hiljattain perustettu erityistalousalue (SEZ).

Kenties tärkein syy monen ulkomaisen yrityksen sijoittumiselle Kalugaan on tehokas paikallishallinto ja sen luoma otollinen liiketoimintaympäristö. Alueen kuvernööri Anatoli Artamonov on ollut toimessaan jo vuodesta 2000. Byrokratia on toimivaa; yhden luukun periaate ei ole jäänyt pelkäksi sanahelinäksi. Myös paikalliset asukkaat tuntuivat olevan tyytyväisiä kuvernöörin toimintaan ja näkivät sen tuovan alueelle ja sen asukkaille taloudellista hyvinvointia.

Alueelle sijoittuvien yritysten veroedut perustuvat investointisopimuksiin talouskehitysministeriön ja Kalugan aluehallinnon kanssa. Sopimuksissa taataan rakennettaville teollisuustonteille sähkö-, kaasu- ja kunnallistekniikka sekä datayhteydet. Volkswagenin tapauksessa kokoonpanotehtaalle on rakennettu myös rautatie. Etujen ehtona on lokalisaatio; esimerkiksi autoteollisuudessa kotimaisuusvaatimus on 70 prosenttia. Volkswagenin tehdas ilmoittikin hiljattain aloittavansa Kalugassa bensiinimoottoreiden valmistuksen.

Puheessaan business-foorumille kuvernööri Artamonov totesi potentiaalisimpia yhteistyön aloja Suomen ja Kalugan alueen välillä olevan puunjalostusteollisuus, maatalous ja matkailu. Pitkällä aikavälillä Kalugan alueelle tarvitaan satoja robotisoituja maatiloja. Aluehallinto tukee maatilojen perustamista avokätisesti.

Kaluga pyrkii logistiseksi solmukohdaksi

Otollisen liiketoimintaympäristön lisäksi Kalugan etuna on strateginen sijainti, jota on pyritty hyödyntämään rakentamalla hyvät tie- ja rautatieyhteydet Moskovaan, Pietariin ja naapurimaihin. Kalugasta Moskovan alueen rajalle johtavaa M2-valtatietä uudistetaan parhaillaan ja tietyöt on määrä saada valmiiksi vuonna 2017. Osa tiestä tulee olemaan maksullinen. Kalugan alueen läpi kulkee myös kaavaillun uuden Silkkitien rautatieyhteyksiä. Kaluga ottaisi mielellään roolia rautateiden solmukohtana Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä.

Kalugan kansainvälinen lentokenttä avattiin joulukuussa 2014. Ainoat kentältä lennetyt ulkomaanlennot ovat toistaiseksi olleet Volkswagenin loppuvuodesta 2015 aloittamat charter-lennot Saksaan. Business Forumin avajaispuheessaan kuvernööri Artamonov toivoi Finnairin avaavan lentoyhteyden Kalugaan ja totesi Suomen kiinnostavan venäläisiä turistikohteena.

Lemminkäisen teollisuuspuisto tarjoaa tukea alueelle sijoittumisessa

Lemminkäinen operoi Kalugassa noin 20 kilometrin päässä kaupungista sijaitsevaa teollisuuspuistoa, joka kattaa lähes 125 hehtaaria teollisuudelle kaavoitettua maata. Lemminkäinen solmi investointisopimuksen Kalugan aluehallinnon kanssa vuonna 2007 ja sai omistusoikeuden maa-alueeseen.

Puisto tarjoaa erikokoisia teollisuustontteja valmiine infrastruktuureineen sekä Lemminkäisen projektinhallintapalveluja ja apua lupaprosesseissa investointiriskien minimoimiseksi. Teollisuuspuiston alueella sijaitsee niin ikään suomalaisen Rani Plastin pakkauskalvotehdas. Raniplast on toistaiseksi teollisuuspuiston ainoa yritysasukas.

Opiskelijoita kiinnostivat opiskelumahdollisuudet Suomessa

Suurlähettiläs tapasi Kalugan valtionyliopiston rehtorin Maksim Kazakin ja joukon yliopiston opiskelijoita, joille hän lahjoitti venäjänkielisiä käännöksiä Pasi Sahlbergin kirjasta Finnish Lessons: What Can the World Learn from Educational Change in Finland.

Opiskelijat kyselivät suurlähettiläältä aktiivisesti muun muassa opiskelumahdollisuuksista Suomessa, Suomen ja Venäjän välisestä kulttuuriyhteistyöstä, sekä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä. Myös Suomessa käyttöön otettavia ulkomaalaisopiskelijoiden lukukausimaksuja sivuttiin. Rehtori Kazak kertoi yliopistonsa olevan kiinnostunut yhteistyöstä suomalaisten oppilaitosten kanssa.

 Teksti: Aliisa Tornberg

kauppa