Kädenojennus Kazakstanista

Kazakstanin liiketoimintaympäristö kehittyy vähitellen samalla kun maan alueellinen merkitys kasvaa. Suomea pidetään Kazakstanissa mallimaana. Kysyntää on suomalaiselle osaamiselle jätehuollon ja kierrätyksen aloilla sekä tehokkaiden ja nykyaikaisten vesi- ja jätevesijärjestelmien osalta. Muita suomalaisten kannalta potentiaalisia yhteistyöaloja ovat innovaatio-, telekommunikaatio- ja koulutussektorit.

Kazakstan on Keski-Aasian vakain ja vaurain maa. Kazakstanin talouden koko ja Kazakstanin kauppa EU:n kanssa on suurempi kuin neljän muun Keski-Aasian tasavallan yhteensä. Öljyvientitulojen ansioista kulutuskysyntä kasvaa ja muun muassa valtaisa rakentaminen sekä infrastruktuurihankkeet antavat mahdollisuuksia ulkomaisille yrityksille. Kazakstanin henkeä kohden laskettu kansantulo on samalla tasolla kuin köyhimpien EU-maiden.

Kazakstanin ulkopolitiikka on pragmaattista ja johdonmukaista. Tavoitteena on hyvät suhteet niin Venäjän kuin Kiinan kanssa. Ainoana Keski-Aasian maana se on onnistunut säilyttämään pysyvästi hyvät suhteet USA:n kanssa. Tässä auttaa Kazakstanin kasvava tärkeys Afganistanin joukkojen huollossa sekä maan öljyvarallisuus. Amerikkalaiset öljyfirmat ovat toimineet Kazakstanissa jo maan itsenäistymisen alkuajoista asti ja investoineet merkittävästi öljysektorille. Kazakstanin arvioidaan nousevan maailman kymmenen suurimman öljyntuottajan joukkoon tällä vuosikymmenellä.

Kazakstanin öljyntuotanto Libyan tasolla

Vuoden 2010 aikana Kazakstanin bruttokansantuotteen kasvu oli 7% ja vuoden 2011 osalta Kazakstanin viranomaisten ja EBRD:n arviot maan talouskasvusta liikkuvat 5 -7 prosentin välillä. Kasvu jatkuu ennusteiden mukaan noin viiden prosentin tasolla vuosina 2011-2015. Vuoden 2010 aikana Kazakstanin teollisuustuotannon indeksi kasvoi 10% edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2010 aikana Kazakstanin öljyntuotanto lisääntyi myös neljällä prosentilla ja vuotuinen öljyntuotanto nousi 79,5 miljoonaan tonniin.

Tällä hetkellä Kazakstan tuottaa öljyä saman verran kuin esimerkiksi Libya. Samalla Kazakstanin ulkomaankaupan ylijäämä kaksinkertaistui vuoteen 2009 verrattuna ja oli vuoden 2010 osalta 33,2 miljardia dollaria.

Kuluvan vuoden inflaation ennusteväli Kazakstanissa on 6- 8 prosenttia. Kazakstanin keskuspankin mukaan maan vuotuinen inflaatiotaso tulee pysyttelemään nykyisen suuruisena seuraavan viiden vuoden ajan. Kazakstanin tilastokomitean mukaan kuluttajahinnat nousivat vuoden 2010 aikana 7,8 prosenttia. Erityisesti ruokakorin hinta on noussut nopeammin kuin muiden tuotteiden ja palveluiden. Vuoden 2010 aikana ruokatuotteiden hinnat nousivat kymmenisen prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Kazakstanin työvoimaviranomaisten mukaan työttömiä oli vuoden 2010 lopussa 5,5 % työvoimasta.

Suomi Kazakstanista katsoen mallimaa

Suomen ja Kazakstanin välinen kauppa oli ennätyslukemissa vuonna 2008 saavuttaen 850 miljoonan euron rajan. Vuonna 2009 kauppa oli 540 miljoonaa ja vuonna 2010 noin 360 miljoonaa.

Kazakstanissa operoivien suomalaisyritysten määrä on ollut jatkuvassa, tosin hitaassa, kasvussa. Suomalaisilla toimijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä osallisiksi Kazakstanin teollistumis- ja investointi ohjelmiin liittyviin projekteihin presidentti Nazarbajevin nostettua Suomen ”mallimaan” asemaan.

Myös Suomen ulkoministeriön tukema liikekumppanuusohjelma on valinnut Kazakstanin yhdeksi neljästä prioriteettimaakseen vuodelle 2011. Finnpartnershipin tarjoamat liiketoimintatuet ja liikekumppaneiden identifiointipalvelu tarjoavat suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia Kazakstanin markkinoihin liittyen.
Siinä missä virallinen Kazakstan toivoo Suomelta innovaatioyhteistyötä ja investointeja, ovat kaupalliset mahdollisuudet Suomen pääkiinnostuksen kohde.

Näiden kahden intressin kohtaaminen ja yhteensovittaminen on jonkinmoinen haaste. Suomalaisten Kazakstaniin tekeminen investointien määrä on toistaiseksi varsin vähäinen. Suurimmat yksittäiset suomalaisten yritysten tekemät investoinnit Kazakstaniin ovat TeliaSoneran panostukset Kazakstaniin tietoliikennesektorilla sekä Nokian Renkaiden Astanaan avaama rengashuoltokeskus. Yhdelläkään suomalaisella yrityksellä ei ole tuotannollista toimintaa Kazakstanissa.

Liiketoimintaympäristö on suhteellisen kehittynyt

Maailmanpankin vuoden 2011 byrokratiaa ja liiketoiminnan sujuvuutta kuvaavassa Doing Business- vertailussa Kazakstan sijoittui 183 maan joukossa sijalle 59. Kazakstanin taakse samaisessa vertailussa jäivät muun muassa lähimmät naapurit Venäjä ja Kiina sekä esimerkiksi Tsekki ja Ukraina.

Vuoden 2010 suurin yksittäinen muutos Kazakstanin liiketoimintaympäristössä oli Kazakstanin, Venäjän ja Valko-Venäjän perustaman yhteisen tulliliiton voimaanastuminen. Tulliliitto astui voimaan 1.1.2010, jolloin maat ottivat käyttöön yhteiset ulkotullit ja yhteisen ulkoisen sääntelyn (lisensiointijärjestelmä ja rekisteröintivaatimukset).

Kazakstanin kannalta tulliliitto on ensisijaisesti poliittinen – ei taloudellinen – valinta. Myönteisenä seikkana voi mainita, että tulliliitto luo laajan sisämarkkina-alueen maiden välille. Tällöin kazakstanilaisilla tuotteilla on parempi pääsy yhdistyneille kuluttajamarkkinoille, joka käsittää väkiluvultaan 170 miljoonaa kuluttajaa ja on bruttokansantuotteella mitattuna 2 triljoonan dollarin luokkaa.

Tulliliiton on tarkoitus laajeta 1.1.2012 yhteiseksi talousalueeksi, joka kattaa palvelut, investoinnit, kilpailun, valtiontuet, henkisen omaisuuden suojan sekä työvoiman liikkuvuuden. Kirgisia, joka WTOn jäsen, on huhtikuussa 2011 ilmoittanut tavoitteekseen liittyä tulliliittoon kuluvan vuoden syksyllä ja yhteiseen talousalueeseen 1.1.2012 alkaen. Kazakstan tarvitsee ulkomaisia investointeja toteuttaakseen massiivisen teollisuus- ja innovaatio-ohjelmansa, jonka tavoitteena on monipuolistaa Kazakstanin teollisuuspohjaa, parantaa työn tuottavuutta sekä lisätä maan kilpailukykyä.

Säätely-ympäristössä on vielä haasteita

Parantaakseen investointi-ilmapiiriä Kazakstanin viranomaiset ovat alentaneet kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen, ulkomaankauppaan , rakennusoikeuksien saamiseen ja investointien suojaan sekä vähentäneet liiketoimintaan liittyvää byrokratiaa.

Viime vuosina Kazakstanin sääntely-ympäristön kehitys on kuitenkin ollut kaksijakoista. Samanaikaisesti kun liiketoimintamahdollisuuksia on parannettu ja byrokratiaa kevennetty Kazakstan on myös esitellyt joukon toimia, joilla on ollut kielteinen vaikutus investointi-ilmapiiriin. Tammikuussa 2010 tuli voimaan laki kotimaisuusasteesta tavaroiden, työvoiman ja palveluiden hankinnoissa.

Käytännössä paikalliset viranomaiset myös suosivat toimissaan usein kotimaisia yrityksiä. Uuden kotimaisuusastetta koskevan lain mukaan Kazakstanissa toimivien oikeushenkilöiden johtoportaasta vähintään 90 prosenttia tulee olla Kazakstanin kansalaisia ja työvoimasta vähintään 70 prosenttia tulee olla Kazakstanilaisia. Selvää on, että Kazakstanin nykyinen työlupaohjeistus ei ole kaikilta osin ulkomaisia investointeja houkutteleva ja ulkomaisten investoijien tyytymättömyys aiheuttaa paineita Kazakstanin hallitukselle työlupasäännöstön muuttamiseksi.

Myös yritysten suorittamissa hankinnoissa tulisi olla 50 prosentin kotimaisuusaste. Tämä vaatimus aiheuttaa haasteita erityisesti niille yrityksille, joilla on tuotannollista toimintaa Kazakstanissa, sillä paikallisesti tuotettujen varaosien ja tuotantoon tarvittavien tarvikkeiden saanti on Kazakstanissa hyvin rajoittunutta, jos ylipäätään mahdollista ja niiden laatu on monesti vastaavia ulkomaisia tuotteita huonompi.

Toinen Kazakstanin sääntely-ympäristöön vaikuttanut uudistus on laki maapohjan käytöstä, joka astui voimaan kesäkuussa 2010. Laki maapohjan käytöstä määrittää ulkomaisille investoijille ehdot ja ohjeet joilla säädellään Kazakstanin maaperän hyödyntämiseen liittyvää toimintaa. Lain taustalla on Kazakstanin halu lisätä valtion osuutta ja osallistumista maaperällään tapahtuviin suuriin investointihankkeisiin ja vuoden 2010 aikana Kazakstanin viranomaiset kovensivat otteitaan erityisesti öljyalalla lisätäkseen osallistumistaan maassa meneillään olevissa öljy- ja kaasuhankkeissa.

Kolmas sääntely-ympäristöä Kazakstanissa heikentävä ilmiö on eritasoilla läpitunkeva korruptio, joka vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin ja saattaa johtaa perusteettomiin sakkoihin ja korvausvaatimuksiin. Kazakstan sijoittui vuonna 2009 Transparency Internationalin julkaisemassa korruptiovertailussa 180 maan joukossa sijalle 120.

Kazakstanin viranomaiset ovat pyrkineet vähentämään maassa esiintyvää korruptiota muun muassa säätämällä joulukuussa 2009 uuden korruptionvastaisen lain, jonka myötä korruption määritelmää laajennettiin käsittämään myös viranomaisten tekemät vilpit. Samalla kolmansien osapuolten antamien lahjusten ja aineettomien hyödykkeiden vastaanottaminen tuli rangaistavaksi sekä korruptiosta annettavia rangaistuksia kovennettiin kautta linjan.

Katsaus tulevaan

Keski-Aasian maiden talouskehitys riippuu suuresti kunkin maan energia- ja muista luonnonvaroista, sekä näiden maailmanmarkkinahintojen heilahteluista. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi, että ulkomaiset investoijat eivät vielä ole kiinnittäneet alueen potentiaaliin sen ansaitsemaa huomiota. Jo Keski-Aasian dynaamisesti kehittyvien naapurien, Venäjän ja Kiinan, vaikutus luo mahdollisuuksia, joita maat eivät vielä kykene hyödyntämään.

Ulkomaisten investointien houkutteleminen on ollut yksi Kazakstanin viranomaisten tärkeimmistä prioriteeteista ja Kazakstan suhtautuu suopeasti ulkomaiseen omistukseen. Nykyään Kazakstanissa toimii kaikkiaan kuusi erityistalousaluetta, joiden tarkoituksena on houkutella maahan ulkomaista pääomaa ja teknologiaa. Astanassa vapaakauppa-alueen tehtävänä on helpottaa ulkomaisten rakennusyritysten toimintaa ja Almatyssa tukea IT-yritysten etabloitumista Kazakstaniin.

Maan eteläosiin on perustettu oma alueensa tekstiiliteollisuudelle ja Kaspianmeren rannalla sijaitsevat Aktaun vapaasatama-alue sekä Atyraun petrokemian teknologiapuisto. Erityistalousalueilla veroasteet ovat alhaisempia, verokäytännöt yksinkertaisempia, tullaus helpompaa ja byrokratia, kuten yrityksen rekisteröinti, kevyempää. Tällä hetkellä erityistalousalueita koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan ja uusi laki on käsiteltävänä Kazakstanin parlamentissa.

Suomalaisten yritysten kannalta energiatehokkuus ja Cleantech sektorit ovat jatkossakin selvästi lupaavia yhteistyöaloja, joissa suomalaisilla on tarjota kazakstanilaisille kilpailukykyisiä ratkaisuja niin energiatehokkaan rakentamisen, lämmönjakelun ja sähkönsiirronkin osalta.

Kysyntää Kazakstanissa riittää myös suomalaiselle osaamiselle jätehuollon ja kierrätyksen aloilla sekä tehokkaiden ja nykyaikaisten vesi- ja jätevesijärjestelmien osalta. Cleantech-sektorin lisäksi muita suomalaisten kannalta potentiaalisia yhteistyöaloja Kazakstanissa ovat innovaatio-, telekommunikaatio- ja koulutussektorit.

Aiemmin sarjassa ilmestyneet: 

Tutkimaton Turkmenistan(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Uudistuuko Uzbekistan(Linkki toiselle web-sivustolle.)?

Teksti perustuu Maailman Markkinat-julkaisussa 2011 olleeseen Keski-Aasian analyysiin