Kaasusta uutta nostetta Kyproksen talouteen?

Kyproksella toivotaan, että saaren talousvyöhykkeeltä löytynyt kaasu toisi piristystä kriisissä olevaan talouteen. Kaasutuloja ei ole kuitenkaan parhaimmassakaan tapauksessa tulossa vielä useampaan vuoteen. Kaasu myös lisää uudenlaisen elementin Kyproksen ja Turkin suhteisiin.

Nikosia Kyproksen kaasulöydöt voisivat parhaassa tapauksessa sekä piristää taloutta, että toimia positiivisena tekijänä Turkin välisissä suhteissa. Kuva: Flickr/  Larezistance(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), ccby 2.0

Kypros on joutunut kovaan puristukseen ja syvään talouskriisiin. Kriisi on osittain seurausta maan pankkien liiketoimista Kreikassa. Kielteisesti maan talouteen vaikuttaa edelleen myös Vassilikoksen voimalaitoksen tuhoutuminen ammusvaraston räjähdyksessä vuoden 2011 heinäkuussa.

Kyproksen talousalueella tehdyillä maakaasulöydöillä odotetaan olevan positiivinen vaikutus kasvuun, investointeihin sekä työllisyystilanteeseen. Kaasuesiintymien hyödyntämistä pidetään mahdollisena – tämän ovat todenneet sekä edellisen presidentti Demetris Christofiasin hallinto että maaliskuun 2013 alussa kautensa aloittanut presidentti Nikos Anastasiades.

Kyproksen talousalueelta löytyneen maakaasun koeporaamisesta on tehty ensimmäinen sopimus yhdysvaltalaisen Noble Energyn kanssa. Koeporaukset aloitettiin syyskuussa 2011. Joulukuussa 2011 Kyproksen silloinen presidentti Christofias ja Noble Energy vahvistivat, että Kyproksen talousvyöhykkeellä olevalla niin sanotulla Afrodite-kentällä (kenttä numero 12) on noin 198 miljardia kuutiota kaasua.

Ilman sijoittajia ei kaasua saada markkinoille

Tämä kaasulöydös oli ilosanoma talousongelmiin joutuneelle saarelle. Hallitus haluaa uskoa, että maakaasu tulee pelastamaan Kyproksen yhä pahenevasta talouskriisistä.

Kypros oli erityisen tyytyväinen toisella lupakierroksella toukokuussa 2012 saavutettuihin tuloksiin koskien kenttien 1–13 koeporauksia ja etenkin siihen, että tarjouksen tehneiden joukossa oli  tunnettuja suuryrityksiä kuten Total, ENI ja GAZPROM.

Näiden kenttien osalta koeporauksia ollaan vasta aloittamassa, joten arviota niiden varannoista ei ole vielä olemassa. Toiveissa on, että koeporaukset voitaisiin aloittaa vuoden 2013 aikana. Sopimus porausten aloittamisesta allekirjoitettiin kenttien 2, 3 ja 9 osalta italialais-eteläkorealaisen ENI-Kogas-konsortion kanssa kuluvan vuoden tammikuussa. Kenttien 10 ja 11 osalta sopimus kirjoitettiin Totalin kanssa helmikuussa. 

Pisimmällä ollaan siis niin sanotun Afrodite-kentän hyödyntämisen suhteen. Arvion mukaan kaasu alkaisi virrata sieltä aikaisintaan kuuden vuoden kuluttua. Tämäkin voi kuitenkin olla optimistinen arvio. Ennen kaasukentän hyödyntämistä pitäisi löytää investoijia, jotka olisivat halukkaita sijoittamaan hankkeeseen. Ilman sijoittajia ei kaasua saada markkinoille.

Kyproksen edellisen hallinnon kauppaministeri Neoclis Sylikiotis on todennut, että Kyproksen tavoitteena on nousta alueellisesti merkittäväksi toimijaksi energiantuottajana. Löydökset ovat kiistatta merkittäviä, mutta niiden käyttöönotto on toistaiseksi kysymysmerkki. Käyttöönottoon liittyy sekä poliittisia että taloudellisia haasteita.

Investoinnit piristäisivät taloutta jo rakennusvaiheessa

Kaasun todellinen määrä ja mahdollisuudet alueella ovat vielä selvittämättä. Vielä ei ole tehty päätöksiä, mihin kaasua kuljetettaisiin ja missä muodossa: kaasuna vai nesteytettynä. LNG-terminaalia eli nesteytyslaitosta ollaan suunnittelemassa Limassoliin , mutta se vaatii suuria investointeja (arviot liikkuvat 10 miljardin US-dollarin suuruusluokassa), joihin Kyproksella ei itsellään nykytilanteessa ole varaa. Terminaali onkin tarkoitus rahoittaa ulkopuolisin investoinnein.

Kyproksen kansallisen kaasuyhtiön KRETYKin johtaja Solon Kassinisin mukaan investointipäätös terminaalista tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä, ja rakentaminen pyritään aloittamaan vuonna 2015. Ensimmäiset vientitulot kaasusta saataisiin tämän laskelman mukaan vuonna 2019. Kyproksella kuitenkin korostetaan, että investoinnit piristäisivät maan taloutta jo rakennusvaiheen aikana.

Kyproksella on oltu toiveikkaita, että blokilla 12 porauksia jo suorittava Noble Energy olisi valmis aloittamaan tarvittavan infrastruktuurin rakentamisen. Suunnitelmana on ollut toimittaa kaasu markkinoille meriteitse nesteytetyssä muodossa. Tämä vaatisi investointeja kaasun kuljettamiseen tarvittavan putkiston, LNG-terminaalin sekä itse nesteyttämislaitoksen rakentamiseen. Myös mahdollisista yhteisistä energiainfrastruktuurihankkeista Israelin kanssa on neuvoteltu. 

Kaasu lähentää Israelia ja Kyprosta

Kyproksen kauppaministeri vieraili syyskuussa 2012 Israelissa. Vierailun tavoitteena oli edistää maiden välistä yhteistyötä energiainfrastruktuurin kehittämisessä. Tapaamisen jälkeen arvioitiin, että ilmassa on todellisia merkkejä Kyproksen ja Israelin yhteistyön kehityksestä. Israelin kanssa on myös käyty neuvotteluja tilapäisratkaisusta kuljettaa maakaasua Israelista Kyprokselle ennen kuin Kyproksella on mahdollisuus päästä käyttämään oman talousalueensa kaasuvarantoja.

Israel aloittaa oman kaasunsa hyödyntämisen Tamar-kentällä jo keväällä 2013, tosin ensin vain kotimaisiin tarpeisiin. Kaasun vientiä ulkomaille harkitaan. Asiaa tutkinut komitea on suositellut, että Israel aloittaisi kaasun viennin, koska näin saataisiin tuloja investointien rahoittamiseen.

Kyproksen Afrodite-kenttä on Kyproksen ja Israelin talousvyöhykkeiden rajalla niin, että kaasukentästä noin 90 prosenttia on Kyproksen puolella ja 10 prosenttia Israelin puolella. Neuvottelut ovat käynnissä yhteisestä hyödyntämisestä. Israelissa ei ole vielä tehty päätöksiä mahdollisen terminaalihankkeen suhteen. Kaasu Tamar-kentältä tullaan vetämään putkea pitkin Israeliin.

Afrodite-kentällä poraava Noble -yhtiö, joka on mukana myös Tamar-kentän hyödyntämisessä, ei ole tiettävästi vielä tehnyt päätöstä osallistumisesta Limassolin LNG-terminaalin rakentamiseen investoijana. Kyproksen hallinto haluaa kuitenkin valaa uskoa siihen , että kaasuesiintymisen hyödyntämisessä päästään eteenpäin. Käytännössä kuitenkin vienee aikaa löytää kansainväliset investoijat terminaalia ja muita välttämättömiä infrastruktuurihankkeita varten. Kyproksen terminaalia koskeviin investointipäätöksiin vaikuttavat myös Israelin päätökset.

Kyproksella on sopimus talousvyöhykkeestä Egyptin, Libanonin ja Israelin kanssa ja näissä sopimuksissa on otettu huomioon myös mahdollinen sopimus Israelin ja Libanonin välillä, mikäli sellainen joskus saadaan neuvoteltua. Libanonilla ja Israelilla ei ole suoria yhteyksiä asiassa, mutta Yhdysvallat on pyrkinyt toimimaan välittäjänä. Todennäköisesti myös Libanonin talousvyöhykkeellä on kaasua, joten maan intresseissä olisi saada sopimus aikaan naapureiden kanssa. Kyproksen kanssa tehtyä ja allekirjoitettua sopimusta ei kuitenkaan ole saatu toistaiseksi ratifioitua.

Kaasuputki Turkin kautta ?

Itäisen Välimeren turvallisuustilanne vaikuttaa siihen, miten investoijat suhtautuvat tuleviin hankkeisiin. Yksi alueen keskeisistä toimijoista on Turkki; putki Turkin kautta olisi edullisin tapa saada itäisen Välimeren kaasu Euroopan markkinoille. Turkin ja Israelin välit ovat olleet viileät kesän 2010 Flotilla-iskun jälkeen, mutta Yhdysvaltain avustuksella maat ovat lämmittäneet välejään uudelleen.

Kyproksen kaasulöydös on toistaiseksi aiheuttanut tiettyjä jännitteitä Kyproksen ja Turkin välille, mutta sen on arvioitu voivan toimia myös uutena keskustelunavaajana maiden välisissä suhteissa.

Turkki on vastustanut Kyproksen suunnittelemia kaasuvarojen hyödyntämiseen tähtääviä toimia ja korostanut, että alueen luonnonvarat kuuluvat saaren kummallekin yhteisölle. Turkki on sopinut mannerjalustan jakamisesta Pohjois-Kyproksen kanssa, joka on antanut porauslupia Turkille.

Osa Kyproksen talousalueesta on päällekkäin Turkin mannerjalustan sekä Kyproksen turkkilaisyhteisön Turkish Petroleum Companylle luovuttamien alueiden kanssa. Turkki on ilmoittanut suojelevansa näitä alueita. Erimielisyydet saattavat vaikuttaa muun muassa kansainvälisten vakuutusyhtiöiden halukkuuteen vakuuttaa kaasunporauslauttoja. Kyproksen porausten toisen tarjouskierroksen jälkeen Turkki on ilmoittanut siihen osallistuneille ulkomaisille yhtiöille, ettei niiden sallita osallistua energia-alan hankkeisiin Turkissa. Myös pankit tullevat punnitsemaan tilanteen tarkkaan harkitessaan osallistumista Kyproksen investointihankkeisiin.

Kaasu voisi kuitenkin toimia parhaassa tapauksessa myös positiivisena tekijänä Kyproksen ja Turkin välisissä suhteissa. Laskelmien mukaan kaasun toimittaminen Turkkiin vaatisi vähiten investointeja, olisi toteutettavissa nopeimmin ja toisi parhaimman tuoton. Koska Turkissa on jo olemassa olevia kaasuputkistoja, saavuttaisi kaasu sitä kautta laajan asiakaskunnan Euroopassa.