Kaakkois-Aasian savusumu – ikuisuusongelma?

Singaporen ilmanlaatua on jo elokuun loppupuolelta lähtien heikentänyt voimakas savusumu, joka on lähtöisin Indonesian metsäpaloista. Tavallista pidempi El Nino kuiva kausi ja -tuulet ovat kiihdyttäneet palojen leviämistä sademetsissä ja kuljettaneet savusumua pohjoiseen, erityisesti Singaporen ja Malesian ilmatilaan, mutta ajoittain jopa Thaimaaseen asti. Jo vaaralliselle tasolle yltänyt savu on ollut päivittäinen uutisaihe alueen medioissa, ja  sillä on sekä poliittisia, taloudellisia, terveydellisiä että biologisia.

Ongelma jo 1970-luvulta asti

Savusumun aiheuttaa kaskenpolttoa muistuttava käytäntö polttaa metsää viljelysmaaksi palmuöljyplantaasien käyttöön tai teollisuuslaitoksien tarpeisiin. Metsänpoltto on Indonesiassa laitonta, mutta toistaiseksi Indonesian hallitus on epäonnistunut yrityksissään hallita raivausta ja pysäyttää palojen aiheuttajat.

Savusumun vahvuus ja kesto vaihtelevat vuodesta toiseen – tämän vuoden tilannetta pahentaa pitkälle jatkunut kuivuus ja myöhästynyt sadekausi.  Palojen levitessä trooppisille turvesoille on tulen sammuttaminen entistä vaikeampaa, sillä tuli voi kyteä jopa kuukausia maan alla, levitä ja ilmestyä myöhemmin uusilla alueilla. Maanalaiset palot aiheuttavat myös runsaasti savua ja vaativat paljon vettä sammuakseen.

Ensimmäisiä kertoja savusumusta raportoitiin singaporelaisessa The Straits Times -lehdessä vuonna 1972, jolloin "valkoisen savun" kerrottiin peittäneen näkyvyyden kaupungissa. Tuolloin savusumun syyksi ilmoitettiin Indonesian Palembangissa vallinneet maanviljelystavat. Tämän jälkeen savusumu on säännöllisin väliajoin noussut uutisotsikoihin Singaporessa, viimeksi samassa mittakaavassa vuosina 1997 ja 2013. NASA on jo varoittanut että kuivuus voi El Nino ilmiön takia jatkua useiden kuukausien ajan. Yksittäisiä tulipaloja Kalimantanilla ja Sumatralla on lähes 4000.

Miksi ratkaisua ei löydy?

Indonesia on viimeisten vuosien aikana panostanut merkittävästi palmuöljyn tuotantoon sekä paperi- ja selluteollisuuteen.  Palmuöljyn tuotannossa Indonesia on ollut maailman kärkimaita jo useita vuosia, mikä näkyy myös Indonesian kiihtyvän talouskasvun taustalla. Paperin ja paperiteollisuuden tuotteiden kysyntä Aasiassa on kasvussa. Monella paperiteollisuuden suuryrityksellä onkin jo omat tuotantoyksikkönsä Indonesiassa.

Nopealla kasvulla on myös varjopuolensa. Metsän polttaminen on edelleen tehokkain ja edullisin tapa raivata metsää plantaasien tai teollisuuslaitosten tieltä. Metsäpalot raivoavat pääosin köyhillä maaseutualueilla kaukana Indonesian hallintokoneistosta, joka istuu usein kirkkaiden taivaiden alla pääkaupungissa Jakartassa.  Kentällä päätöksiä tehdään lyhyen aikavälin intressit mielessä: metsänpoltto on helppo ja nopea tapa rikastua ja houkutella teollisuutta. Kansalaisten tietämättömyys ongelman vakavuudesta ja sen todellisista haitoista puutteellisen tiedottamisen vuoksi pahentaa tilannetta. Monet yritykset laiminlyövät vaadittavien palosammutusvälineiden hankinnan. Korruptio rehottaa.

Indonesian naapurivaltiot osoittavat syyttävää sormea useita kansainvälisiä yhtiöitä kohtaan, joiden toimialueilla palojen epäillään syntyneen. Ongelmana on toiminnan läpinäkymättömyys: paikallisten maanomistajien ja kansainvälisten suuryhtiöiden väliset sopimusjärjestelyt ja rajanvedot ovat useimmiten hämärän peitossa ja yritysten todellisia kytköksiä palojen sytyttäjiin on vaikea osoittaa. Verkosto on laaja ja monimutkainen ja usein myös paikallishallinnolla on sormensa pelissä. Korruptio ja hajautettu hallinto syventävät ongelmaa ja Indonesian hallitus on ollut haluton ryhtymään toimiin sen ehkäisemiseksi.

Savusumu kiristää Indonesian ja Singaporen välejä

Savusumun voimistuessa Singaporen ja Indonesian välit ovat kiristyneet. Singaporen näkemys on, että kansainvälisoikeudellisesti Indonesialla on velvollisuus puuttua tilanteeseen ja ryhtyä toimenpiteisiin palojen ehkäisemiseksi. Indonesia on haluton tunnustamaan koko ongelman olemassaoloa ja sen todellisia vaikutuksia alueen taloudelle, ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Kuvaavaa on esimerkiksi, että Indonesia vasta viime vuoden syyskuussa (2014) ratifioi 2000-luvun alussa neuvotellun ASEAN Trans-Boundary Haze Agreementin, yli kymmenen vuotta muita ASEAN -valtioita myöhemmin. Sopimuksen tavoitteena on sitouttaa alueen valtioita yhteistyöhön ja resurssien jakoon ongelman kitkemiseksi, parantaa valtiovallan mahdollisuuksia puuttua yritysten toimintaan ja lisätä läpinäkyvyyttä valtiohallinnon, maanomistuksen ja yritystoimintamallien osalta kriisialueilla.

Indonesia yrittää nyt vakuuttaa Singaporea siitä, että ottaa ongelman tosissaan ja varsinaisten sammutustöiden lisäksi ryhtyy myös ennaltaehkäiseviin toimiin. Korkealta taholta on kuitenkin sanottu, että vaikka toimiin ruvettaisiin nyt, ratkaisuun pääseminen vie vähintään kolme vuotta. Indonesiassa on tällä hetkellä vireillä muun muassa One Map -hanke, jonka tavoitteena on laatia kattava kartta omistuksista ja toimiluvista Indonesian saarilla. Indonesian hallituksen mukaan kartta valmistuisi 2-3 vuoden sisällä, mutta hanke viivästynee useiden päällekkäisten maankäyttöoikeussopimusten sekä teknisten seikkojen johdosta. Lisäksi Indonesian presidentti ja Malesian pääministeri neuvottelivat lokakuussa 2015 ympäristöystävällisimmistä palmuöljytuotannon standardeista. Indonesian ja Malesian yhteenlaskettu osuus maailman palmuöljytuotannosta on noin 85 %.

Singapore on lähettänyt Indonesian hallitukselle pyynnön toimittaa Singaporen ulkoministeriölle listan yrityksistä, jotka ovat saaneet toimilupia alueilla ja joilla saattaa olla kytköksiä paloihin. Erityisesti Singaporea kiinnostaa, onko joukossa yrityksiä, joiden kotipaikka tai pääkonttori on Singaporessa.  Indonesian hallitus ei toistaiseksi ole ollut halukas listaa antamaan. Naapurivaltioiden painostuksesta johtuen Indonesia on kuitenkin ryhtynyt itse tutkimaan tarkemmin alueillaan toimivien yritysten taustoja ja tällä hetkellä epäiltyjen listalla on 12 yritystä. Näiden joukossa on muun muassa yksi maailman suurimmista paperi- ja selluteollisuuskonserneista, indonesialainen Asia Pulp & Paper (APP), jolla on toimipaikka myös Singaporessa.

Samalla kun Singapore moittii Indonesian korruptoituneisuutta sekä yhteiskunnan läpinäkymättömyyttä, vaatii Indonesia puolestaan Singaporea tilille siitä, että esimerkiksi monet palmuöljy-yhtiöt saavat rahoitusta Singaporen kautta ja niiden pääkonttorit sijaitsevat Singaporessa. Indonesian johtohahmojen provokatiiviset kommentit ovat tuoneet oman lisämausteensa naapurimaiden suhteeseen.

Kuluttajaboikoteilla painostusta

Singapore on useaan otteeseen tarjonnut Indonesian hallitukselle apua palojen sammutustyöhön sekä alueella toimivien yritysten taustojen selvittämiseen, mutta lokakuun alkuun saakka avuntarjoukset olivat tuloksettomia Indonesian ilmoittaessa selviytyvänsä ongelmasta omin voimin. Ilman Indonesian suostumusta ei vieraan valtion ilma-aluksilla ole oikeutta lentää Indonesian ilmatilaan ja osallistua sammutustalkoisiin. Indonesian kielteinen suhtautuminen naapurivaltioiden avuntarjouksiin on herättänyt närää Singaporessa, sillä muun muassa ASEAN Haze Agreementin ytimenä on vaatimus koordinoida toimenpiteet rajat ylittävän savusumun ennalta ehkäisemiseksi. Indonesian tähänastinen haluttomuus ottaa vastaan apua muilta sopimukseen sitoutuneilta tai kolmansilta valtiolta on turhauttanut avuntarjoajia ja savusumusta kärsiviä naapureita.

Singaporessa kansalaiset ovat lopen kyllästyneitä Indonesian välinpitämättömyyteen ja ensimmäistä kertaa on otettu käyttöön kuluttajaboikotit niitä tuotteita kohtaan, jotka ovat paloalueilla olevien yritysten valmistamia.  Monet paperituotteita myyvät vähittäismyyjät ovat allekirjoittaneet Singaporen ympäristöneuvoston (Singapore Environment Council) julistuksen, jolla ne sitoutuvat siihen, että heidän tuotteensa eivät ole peräisin kyseenalaisesti operoivista yrityksistä. Useat päivittäistavarakaupat ovat muun muassa poistaneet myynnistä kaikki APP:n tehtaista peräisin olevat tuotteet ja kymmenisen Singaporen markkinoilla olevaa paperituotteiden valmistajaa on julistanut, ettei käytä raaka-aineenaan metsäpalosta epäillyiden yritysten tuotteita. Näin julistaneiden yritysten joukossa on myös UPM (China) Co. Ltd., suomalaisen UPM-Kymmene Oyj:n tuotantoyksikkö Kiinassa.

Pitkän tähtäimen seurauksia voi tulla myös suomalaiselle teollisuudelle. APP ja muut suuret aasialaiset paperin ja sellun valmistajat ovat suuria asiakkaita suomalaiselle konepajateollisuudelle. Jos boikotit jatkuvat ja kysyntä laskee, saattaa tällä olla seurauksia paperikonevalmistajillemme.

Lokakuun alkupuolella Indonesia vihdoin hyväksyi avuntarjoukset sammutustyöhän muun muassa Singaporelta sekä Venäjältä, joka lähettää Indonesian käyttöön erityisiä sammutuslentokoneita. Lehdistö-tiedotteessa Indonesian presidentti ilmoitti pyytäneensä apua Singaporelta, Malesialta, Venäjältä ja Japanilta. Sammutustyöt usean valtion voimin alueella ovat nyt käynnissä, ja vaikka maan päälliset palot ja tulipesäkkeet saataisiinkin hallintaan, aiheuttaa savua turvesuon palaminen maan pinnan alla. Pitkästä aikaa Singaporessakin pilkottaa aika ajoin sininen taivas.

Savusumun haittavaikutukset terveydellisiä ja taloudellisia

Savusumu vaikuttaa haitallisesti niin terveyteen, talouteen kuin alueen ympäristöön. Singaporen ilmanlaatu mitataan tavallisimmin PSI-luvulla (Pollutant Standars Index). PSI-luku mittaa erityisesti haitallisten pienhiukkasten määrää hengitysilmassa. Viitearvot PSI-luvulle ovat seuraavat: 0-50: hyvä; 50–100: kohtuullinen; 100–200: epäterveellinen; 200–300: erittäin epäterveellinen ja yli 300: vaarallinen. Singaporessa PSI on ajoittain kiivennyt jopa vaaralliselle tasolle, aiheuttaen muun muassa koulujen sulkemista sekä ulkoilmatapahtumien peruuntumisia. Keskimäärin PSI on Singaporessa pysytellyt epäterveellisellä tasolla ja ongelman vakavuutta lisää jatkuva altistus ilmassa oleville pienhiukkasille. Singaporen savusumu on luonteeltaan erilaista kuin esim. Kiinan kaupungeissa mitattu, myös mittaustavat eivät ole keskenään ihan vertailukelpoisia.

Terveyshaittoja ovat muun muassa hengitysteiden ja silmien ärsyyntyminen sekä hengitysvaikeudet. Pitkäaikainen altistuminen pienhiukkasille lisää keuhko- ja sydänsairauksien riskiä ja altistaa astmalle. Tutkimukset vuoden 1997 metsäpalojen jälkeen osoittavat ennenaikaisen kuolleisuuden kasavavan savusumulle altistumisen seurauksena.

Singaporen valtio tiedottaa tehokkaasti savun terveysvaikutuksista ja kehottaa kansalaisia pysymään sisätiloissa ja välttämään pitkäkestoista oleskelua ja erityisesti urheilua ulkona PSI-luvun kohotessa yli sadan.  Hengityssuojaimia jaetaan riskiryhmille ja ilmanlaadusta tiedotetaan televisiossa ja verkossa. Maskit ovatkin yleistyneet katukuvassa ja sisäilmanpuhdistajat loppuneet kaupoista. 

Savusumulla on myös laajakantoisia taloudellisia vaikutuksia. Se vaikuttaa haitallisesti alueen ruoantuotantoon, maatalouteen, lentoliikenteeseen ja turismiin. Vuoden 1997 usean kuukauden pituinen savusumujakso aiheutti arviolta 9 miljardin USD taloudelliset tappiot alueen valtioille turismin ja kaupan hiipuessa ja terveydenhuollon kustannusten noustessa.

Metsäpalot tuhoavat biodiversiteetiltään rikasta ja ainutlaatuista trooppista sademetsää ja suoaluetta, järkyttäen ekosysteemin tasapainoa paloalueilla. Lisäksi savulla on vaikutuksensa myös Malesian ja Singaporen alueen kasvillisuuteen ja jopa suojeltujen orangutangien elinympäristöä uhkaa tuhoutuminen.

metsäpalot