Edustustojen raportit, 17.12.2008

Jatkuuko Marokon talouskasvu 2009?

Maailmantalouden kehitys aiheuttaa Marokossa useita erisuuntaisia vaikutuksia. Ongelmat joillain sektoreilla voivat aiheuttaa sosiaalisia ongelmia ja levottomuuksia, mutta kokonaisuudessaan Marokon kansantalous näyttäisi useimpien arvioiden mukaan jatkavan kasvu-uralla. 

Maa tarjoaa suomalaisyrityksillekin houkuttelevia kaupallisia mahdollisuuksia varsinkin energian ja muun infrastruktuurin kehittämisessä. 

Suomen vienti Marokkoon 2008 on kaksikertaistumassa aikaisempien vuosien tasosta ja noussee ennen vuoden päättymistä yli 200 miljoonan euron erityisesti useiden konetoimitusten siivittämänä. Marokko on nyt Etelä-Afrikan ja Egyptin jälkeen Suomen kolmanneksi merkittävin vientikohde Afrikassa. 

Marokon finanssiministeri Salaheddine Mezouar julisti alkusyksystä, että maailmalla riehuvalla finanssikriisillä ei olisi juuri minkäänlaisia vaikutuksia Marokkoon ja katsoi, että budjettisuunnittelun perustana olevaan 5,8 prosentin talouskasvuarvioon ei olisi tarvetta tehdä korjauksia. 

Myöhemmin arvioita on korjattu hieman varovaisemmiksi, nyt puhutaan 5,0 prosentin kasvusta. Marokon finanssisektori on edelleen verrattain suljettu, mutta maailmantalouden vaikutukset kulkeutuvat monta tietä pitkin. Maan taloudessa on kuitenkin monia kompensoivia elementtejä, jotka auttavat Marokkoa ainakin uimaan vastavirtaan maailmantaloudessa. 

Edellisen hallituksen finanssiministeri ja tällä hetkellä Rabatin yliopiston kansantaloustieteen professorina toimiva Fathallah Ouallalou antoi hänkin suhteellisen myönteisen kuvan lähiajan talouden kehitysnäkymistä. Aiheesta on käyty tiiviisti keskustelua EU-maiden Rabatin edustustojen päälliköiden kesken.

Pankki- ja rahoitussektori suojassa 

Pankki- ja rahoitussektori on elänyt vielä tähän asti varsin suojattua elämää. Marokon dirhami ei ole täysin vapaasti vaihdettava valuutta, ulkomainen lainanotto ja sijoittaminen ulkomaille ovat tiukasti säänneltyjä. Pankit ja rahoituslaitokset eivät jälkikäteen arvioiden onnekseen ole päässeet spekuloimaan kansainvälisillä laina- ja sijoitusmarkkinoilla. 

Ulkomaalaisten pankkien osuus Marokon rahoitusmarkkinoista on vain 5 prosentin suuruusluokkaa. Maailman pankkikriisien vaikutukset eivät siis sellaisenaan suoraan välity Marokon rahoitussektorille. Marokossakin kiinteistöjen arvonnousu on ollut huimaa viime vuosina. Pankkien lainaehdot ovat suhteellisen tiukkoja ja varovaisia kiinteistöjen vakuusarvojen suhteen. 

Kiinteistömarkkinoilla tarvittaisiin verrattain suuri hintojen romahdus ennenkuin kiinteistöhankintoihin myönnetyt lainat alkaisivat muodostua siinä määrin vakuuksin kattamattomiksi, että tämä alkaisi muodostua uhkaksi pankeille. Suhteutettuna koko talouteen asunto- ja kiinteistölainat yhteensä ovat vain 14 prosenttia BKT:stä. Marokon pörssissä osakkeiden arvot ovat pudonneet samaa tahtia kuin maailmalla, mutta pankkien tiukan luottokäytännön myötä pörssisijoittajat eivät ole merkittävästi päässeet spekuloimaan lainarahalla. 

Ongelmia vientiteollisuudessa 

Marokon vientiteollisuudessa maailmantalouden ongelmat tuntuvat. Tekstiiliteollisuus on tärkeä työllistäjä ja siellä Euroopan markkinoiden ongelmat alkavat jo näkyä tilauksissa. Kilpailu eurooppalaisten muotihuoneiden nopeasti vaihtujien mallistojen ("fast fashion") tuottajamaiden Marokon, Turkin, Egyptin, Tunisian ja Romanian kesken kiristyy. Laman vaikutukset näkyvät myös auto- ja elektroniikkateollisuuden alihankintasektoreilla. 

Marokon ulkomaankauppa on perinteisesti alijäämäistä. Nyt riskinä on, että tämä alijäämä venähtää edelleen. Kauppataseen alijäämästä huolimatta Marokon vaihtotase on pysynyt tasapainossa turismista saatavien tulojen ja ulkomarokkolaisten kotimaahan lähettämien rahalähetysten myötä. Turismista saatavat tulot tulevat jo kuluvana vuonna näyttämään miinusmerkkistä kasvua ensimmäisen kerran 2002 jälkeen. Optimistit tosin uskovat, että laman vaikutukset turismiin jäävät pieniksi koska eurooppalaiset ehkä nyt matkustaisivat kaukokohteiden sijaan enemmän lähikohteisiin; että eteläeurooppalaiset lomailisivat esimerkiksi Thaimaan asemesta Marokossa. 

Ulkomarokkolaisten rahalähetykset kasvavat edelleen, mutta hitaammin kuin aikaisemmin. Kasvava työttömyys Euroopassa tulee koskettamaan todennäköisesti siirtolaisväestöä keskimääräistä enemmän. Tämän voi olettaa näkyvän myös ulkomarokkolaisten rahalähetyksissä 2009 alkaen. Virallisen tilinpidon ulkopuolella Marokkoon virtaa usean miljardin euron verran valuuttaa myös kannabiskaupasta. Laman vaikutuksia tähän on hankala arvioida. 

Maailman suurin fosfaatin viejä 

Viennin ja kauppataseen kannalta fosfaatilla ja siitä jalostetuilla puolivalmisteilla on tärkeä merkitys. Se kattaa 18 prosenttia koko viennin arvosta, ja kotimaisuusaste on hyvin korkea. Marokko on maailman suurin fosfaatin viejä. Suurimmat fosfaattivarannot ovat Keski-Marokossa. Lisäksi fosfaattia löytyy myös kiistellyltä Länsi-Saharan alueelta. Fosfaatin hinta moninkertaistui maataloustuotteiden hintoja seuraten vuosina 2006–2007 ja aina kesään 2008 asti. Nyt hinta on taas laskussa. Toisaalta Marokko tuo kaikki energiapolttoaineensa, joten niiden hinnanlasku vastaavasti hillitsee kauppa- ja vaihtotaseen vajeen kasvua. 

Maataloudella on hyvin suuri vaikutus Marokon bruttokansantuotteeseen ja se on hyvin keskeinen sektori työllisyyden sekä sosiaalisen kehityksen kannalta. 40 prosenttia marokkolaisista saa toimeentulonsa välittömästi tai välillisesti maataloudesta. Kuluvana syksynä (2008) Marokossa on satanut ennätyksellisen paljon, noin viisi kertaa keskimääräistä enemmän. Tämä ennakoi erityisen hyvää satoa vuodelle 2009. Maataloussadolla tulee ensi vuoden osalta olemaan vahvasti talouskasvua tukeva vaikutus. 

Rakennussektorilla on meneillään mittavia julkisrahoitteisia sosiaalisen rakentamisen hankkeita. Eri puolilla maata rakennetaan kokonaisia uusia kaupunginosia, joista tarjotaan hävitettävien slummien asukkaille asuntoja erittäin edullisin subventoiduin ehdoin. Myös suuret infrastruktuurihankkeet jatkuvat. Näitä ovat muun muassa Marrakech-Agadir-moottoritie, Rabat-Salé-pikaraitiovaunu, Casablancan raitiovaunu- ja liikenneprojektit, investoinnit sähköverkon ja sähköntuotannon laajentamiseen, satamien kehittäminen. Selkeimmin ja nopeimmin lama iskee ulkomaalaisille sekä varakkaammille marokkolaisille rakennettujen loma- ja kakkosasuntojen kysyntään. Uusia tällaisia kohteita aloitetaan lähitulevaisuudessa varmasti paljon viime vuosia vähemmän. 

Kilpailukykyyn joudutaan panostamaan 

Sekä ulkomaisten että kotimaisten teollisuusinvestointien osalta voidaan odottaa viilentymistä. Ulkomaisten investointien lippulaiva on Renaultin Tangeriin suunnittelema 600 miljoonan euron autojen kokoonpanotehdas. Toistaiseksi mitään suunnitelmien muutoksia tässä hankkeessa ei ole ilmoitettu, mutta autoteollisuuden maailmanlaajuiset muutostuulet saattavat vielä puhaltaa tähänkin. Joka tapauksessa Marokko joutuu panostamaan entistä enemmän kilpailukykyynsä, erityisesti talouslainsäädännön, erilaisten lupamanettelyjen ja ammattitaitoisen työvoiman kehittämiseen, jotta se säilyisi potentiaalisille ulkomaisille investoinneille houkuttelevana kohteena. 

Marokon valtiontalous on vakaalla pohjalla. Valtion ulkomaanvelka on 20 prosenttia BKT:stä. Valtion tulot ovat vuosittain kasvaneet veropohjan laajentamisen myötä. Tosin edelleenkin hyvin suuri osa väestöstä saa toimeentulonsa harmaan talouden piirissä. Kun Marokossa on vehnän, sokerin, ruokaöljyjen, öljyn ja butaanikaasun sekä eräiden muiden perustarvikkeiden kuluttajahinnat haluttu pitää sosiaalisin perustein subventoidusti vakaina erittäin edullisella tasolla, niin vuoden 2008 alkupuolella näiden hintojen nousi aiheutti erittäin kovia paineita valtion budjettiin. Kun edellämainittujen tuotteiden hinnat nyt ovat laskusuunnassa, syntyy budjettiin liikkumavaraa muilta osin. 

Maailmantalouden kehitys aiheuttaa Marokossa useita erisuuntaisia vaikutuksia. Vaikeudet joillain sektoreilla voivat aiheuttaa sosiaalisia ongelmia ja levottomuuksia, mutta kokonaisuudessaan Marokon kansantalous näyttäisi useimpien arvioiden mukaan jatkavan kasvu-uralla. 

Marokko tarjoaa suomalaisyrityksillekin houkuttelevia kaupallisia mahdollisuuksia varsinkin energia- ja muun infrastruktuurin kehittämisessä.