Japanin tilivuoden 2007-08 talousarviosta, talousnäkymistä ja keskuspankin korkopolitiikasta

Pääministeri Abe jatkaa tilivuoden 2007-08 budjetissaan edeltäjänsä varovaisia pyrkimyksiä valtiontalouden vakauttamiseksi, vaikka kokonaismenot kääntyvätkin hienoiseen nousuun. Positiivisen talouskehityksen myötä voimakkaasti kasvava verokertymä ja yleisen säästölinjan jatkuminen pitävät valtiontalouden vakauttamisen raiteillaan.

Kesän 2007 vaalien lähestyminen näkyy kuitenkin veronkorotuskeskustelun hyllyttämisenä toistaiseksi. Vakauttamisen jatkaminen on valtion velkaantuneisuuden (150-160%/bkt) ja vanhenevan yhteiskunnan johdosta tärkeää, mutta velan rakenteen ja alhaisen veroasteen ansiosta Japanilla on edelleen pelivaraa.

Hallitus ennustaa talouden kasvavan kuluvana tilivuonna reaalisesti 1,9 prosenttia ja nimellisesti 1,5 prosenttia. Tulevan vuoden vastaaviksi luvuiksi ennustetaan 2,0 ja 2,2 prosenttia. Olettaen, ettei vakavia ulkoisia shokkeja esiinny edellytykset reilun parin prosentin reaalikasvulle ovat keskipitkällä aikavälillä olemassa. Vetureina toimivat vientiteollisuus ja laiteinvestoinnit. Yksityisen kulutuksen piristymisestä on vähäisiä merkkejä, mutta huomattavia muutoksia ei heikon palkkakehityksen paineissa ole odotettavissa. Positiivisen talouskehityksen jatkuminen lievästä heikkenemisestään huolimatta mahdollistanee rahapolitiikan vähittäisen kiristämisen jatkumisen vuoden alkupuoliskolla.

Varainhoitovuoden 2007 budjetti

Japanin hallitus hyväksyi 24. joulukuuta 2006 esityksen varainhoitovuoden 2007-08 (1.4.2007-30.3.2008) talousarvioksi. Maan parlamentti hyväksynee esityksen kevään kuluessa. Kyseessä on pääministeri Aben ensimmäinen budjetti. Abe jatkaa edeltäjänsä Koizumin varovaisia pyrkimyksiä valtiontalouden vakauttamiseksi, vaikka kokonaismenot nousevatkin ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Suotuisan talouskehityksen myötä voimakkaasti kohoava verokertymä kompensoi kuitenkin nousua pitäen vakauttamisvaunun raiteillaan.

Budjetin loppusumma nousee

Tilivuoden 2007-08 budjetin loppusumma nousee kuluvan vuoden reilusta 79 000 miljardista noin neljä prosenttia 82 900 miljardiin jeniin. Päätekijät menojen kasvuun löytyvät julkisen velan hoitokustannusten kasvamisesta (+ 12%, 20 998 mrd jeniin) ja nousseista sosiaaliturvamenoista (+ 2,8%), jotka muodostavat yhdessä kokonaismenoista lähes puolet. Myös varainsiirrot paikallishallinnon valtionosuuksia hoitaville erityistileille lisääntyivät.

Menojen kasvua tasapainottivat leikkaukset, jotka kohdistuivat aiempien vuosien tapaan muun muassa julkisiin töihin (-3,5%), kehitysapuun (-4%) ja puolustusmenoihin (-0,3%). Opetukseen ja tieteeseen suunnatut varat pysyivät ennallaan, mutta kokonaisuuden sisällä opetusmenoja karsittiin hienoisesti ja tieteeseen ja tutkimukseen suunnattiin lisävaroja (+0,7%).

Säästölinja jatkuu

Säästölinjan jatkumista kuvaa myös eräitä julkisyhteisöjä ja -laitoksia rahoittavan Fiscal Investment and Loan Programmen (FILP) jatkuva pieneneminen. Kolmen vuosikymmenen ikäinen ohjelma on kutistunut 40 000 miljardin jenin huipputasoltaan vuonna 1996 reiluun 14 000 miljardiin jeniin. Budjetin ulkopuolisena FILPillä ei ole suoraa suhdetta talousarvioon, mutta sen alasajo heijastaa osaltaan hallinnon pyrkimyksiä tarkempaan taloudenpitoon ja budjetoriseen transparenssiin.

Valtion tulojen osalta varainhoitovuosi 2007-08 vaikuttaa valoisalta. Talouden elvyttämiseksi vuosituhannen vaihteessa lanseerattujen veronkevennysten poistumisen ja erityisesti talouskehityksen ansiosta voimakkaasti kasvavien yritysverotulojen myötä valtion saatavien arvioidaan yltävän 53 467 miljardiin jeniin, mikä ylittää kuluvalle tilivuodelle arvioidun verokertymän reilulla 15 prosentilla ja loppuvuodesta 2006 arvioidun todennäköisen toteutumankin noin 10 prosentilla.

Verotulot kasvussa

Verotulojen huomattavan kasvun ansiosta liikkeelle laskettavien uusien joukkovelkakirjojen määrä alenee kuluvan tilivuoden 29 973 miljardista jenistä (ei huomioitu joulukuun 4 000 mrd:n lisäbudjettia) 25 432 miljardiin jeniin, mikä merkitsee suurinta vuositasoista pudotusta koskaan. Samalla budjetin velkariippuvuus laskee 30,7 prosenttiin toisin sanoen alimmilleen sitten tilivuoden 1999-2000. Se on edelleen korkea, mutta kyseessä on huomattava parannus viime vuosien tilanteeseen, jolloin luku oli pahimmillaan reilusti yli 40 prosenttia. Kasvavien verotulojen ansiosta myös perusjäämän alijäämä kutistuu valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kuluvan tilivuoden 11 200 miljardista jenistä 4 400 miljardiin jeniin.

Valtiontalouden ensisijaiseksi vakauttamistavoitteeksi asetettiin kesällä 2006 perusjäämän ylijäämä vuoteen 2011 mennessä. Mikäli verokertymä jatkaa suotuisaa kehitystään ja suunniteltuihin menoleikkauksiin kyetään vaikuttaa tavoitteen saavuttaminen mahdolliselta jopa ilman veronkorotuksia. Skenaarioon sisältyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä talouskehityksestä poliittiseen kykyyn leikata menoja suunnitellusti. Perusjäämän ylijäämä on lisäksi vasta välitavoite julkistalouden vakauttamispyrkimyksissä, jotka viime kädessä tähtäävät velan selkeään alentamiseen suhteessa bruttokansantuotteeseen nykyiseltä 150-170 prosentin tasoltaan. Verorasitteen jonkinasteinen kiristyminen lähivuosina lieneekin välttämätöntä viimeistään lopputavoitteen saavuttamiseksi.

Verokeskustelu hyllytetty toistaiseksi

Kohentunut verokertymä on joka tapauksessa antanut pääministeri Abelle mahdollisuuden hyllyttää keskustelu verorasitteen korotuksesta ja suunnata se kasvuhakuisen talousohjelmansa mukaisesti yritysverotuksen keventämiseen. Suunnanmuutos yhdistettynä talousarvion kokonaismenojen kasvuun on paikoin tulkittu enteeksi budjettikurin höltymisestä, mutta vaikka tiettyjä merkkejä poliittisesta tarkoitushakuisuudesta löytyykin tästä tuskin kuitenkaan on kysymys. Usko vastuullisen talouspolitiikan jatkumiseen perustuu menojen kasvun johtumiseen velanhoitokustannusten ja sosiaalimenojen noususta muiden menoerien jatkaessa laskuaan. Hallitus vaikuttaakin jatkavan leikkauspainotteisella vakauttamisraiteellaan. Veronkorotuskeskustelu on toistaiseksi jäissä, mutta siihen palattaneen lähitulevaisuudessa, kenties jo tulevan syksyn aikana riippuen kesän ylähuoneen vaalien tuloksesta.

Keskipitkän aikavälin talousnäkymät positiivisia

Japanin hallitus ennustaa maan talouden kasvavan kuluvana varainhoitovuonna reaalisesti 1,9 prosenttia ja nimellisesti 1,5 prosenttia. Tilivuoden 2007-08 vastaaviksi luvuiksi ennustetaan 2,0 prosenttia ja 2,2 prosenttia. Nimelliskasvuprosentin nouseminen reaalikasvua korkeammaksi heijastaa hallituksen uskoa deflaation kääntymisestä lieväksi inflaatioksi tulevan varainhoitovuoden aikana. Rahapolitiikasta päättävän Japanin keskuspankin (Bank of Japan, BoJ) kuluttajahintaindikaattoreiden mukaan tämä tapahtui jo vuosi sitten. Parin prosentin tasoiset kasvuennusteet vastaavat Japanin keskipitkän aikavälin arvioitua kasvupotentiaalia.

Kasvulukujen viimeaikaisesta laantumisesta huolimatta Japanin talous jatkaa toisen maailmansodan jälkeisen taloushistoriansa pisintä yhtäjaksoista kasvukauttaan. Ekspansiovaiheen mitta lähentelee viittä vuotta ja vaikka keskimääräinen reaalikasvuvauhti jääkin noin 2,4 prosenttiin on se tuntuvasti parempaa kuin ongelmien täyteisellä kymmenvuotiskaudella 1992-2002. Edellytyksiä kasvun jatkumiselle luovat yrityssektorin kohentunut kunto, rahoitussektorin tervehtyminen sekä deflaation vähittäinen päättyminen. Suotuisasta kehityksestä kertoo muun muassa Nikkei pörssi-indeksin nousu vuoden 2003 noin 7700 pisteen pohjakosketuksestaan yli 17 000 pisteen vuoden vaihteessa 2007.

Kasvun vetureina vientiteollisuus ja yksityiset laiteinvestoinnit

Positiivisinta nykykasvussa on sen yksityissektorivetoisuus. Vetureina toimivat vientiteollisuus ja yksityiset laiteinvestoinnit. Yritysten huipputulosten ja suotuisan talouskehityksen myötä työttömyysaste on laskenut neljään prosenttiin lisäten samalla paineita palkkoja kohtaan, joskin niiden materialisoituminen korotuksiksi antaa vielä odottaa itseään. Heikko palkkakehitys nähdäänkin suurimpana pidäkkeenä 55 prosenttia bruttokansantuotteesta tuottavan yksityisen kulutuksen voimakkaammalle kasvulle. Muita kulutusta ehkäiseviä tekijöitä lienevät epäilykset eläkejärjestelmän kestävyydestä sekä vanhenevaa väestöä seuraavat kulutustottumusten muutokset. Suuria muutoksia suuntaan tai toiseen yksityisen kulutuksen kehityksessä tuskin onkaan lähitulevaisuudessa odotettavissa.

Talouden todennäköisimpinä vetureina tulevat jatkamaan huippukuntoisen tuotannollisen teollisuuden ja heikon jenin avittama vienti sekä yksityisen sektorin laiteinvestoinnit. Jälkimmäisen roolin odotetaan voimistuvan entisestään yritysten jatkaessa pyrkimyksiään tuottavuutensa nostamiseksi. Kansainvälisen kilpailun koveneminen ja työvoiman väheneminen Japanissa pakottavat niitä investoimaan korkeaan teknologiaan. Hyvät taseet antavat tähän myös mahdollisuuden. Prosessin toteutumista heijastavat jo Japanin viennin yksikköhintojen nousu sekä patenttien ja muiden teollisoikeuksien kaupan kääntyminen yhä vahvemmin sille ylijäämäiseksi. Useiden asiantuntijoiden mukaan koneiden ja laitteiden uusimistarve jatkuu lähivuosina voimakkaana.

Suurimmat taloutta kohtaavat uhat ulkoisia

Maailman talouden tai tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvallat, Kiina) nopea jäähtyminen vaikuttaisi negatiivisesti Japaniin, mutta aiempaa paremmassa kunnossa olevien perustekijöiden vuoksi isku ei olisi yhtä kova kuin vielä joitakin vuosia sitten. Japanin riippuvuus yksittäisistä kauppakumppaneista on ulkomarkkinoiden diversifioitumisen ja kotimarkkinoiden tervehtymisen vuoksi vähentynyt viime vuosina. Kotoisista riskeistä suurimmat liittyvät äkkivääriin liikkeisiin vero- tai korkopolitiikassa, mutta todennäköisyys riskien toteutumiseen korkotason lievästä kohoamisesta huolimatta vaikuttaa varsin vähäiseltä. Olettaenkin, ettei suuria ulkoisia shokkeja esiinny edellytykset reilun parin prosentin talouskasvulle keskipitkällä aikavälillä vaikuttavat vähintään kohtuullisilta.

Japanin keskuspankin korkopolitiikka

Spekulaatio Japanin keskuspankin (Bank of Japan) korkopolitiikasta jatkuu. Monivuotisen 0-korkopolitiikan päätyttyä lyhyen ohjauskoron (uncollateralized overnight call-rate) 0,25 peruspisteen nostoon kesällä 2006 markkinat alkoivat odottaa seuraavan askeleen ottamista jo vuoden loppuun mennessä, mutta oletettua heikommasta talouskehityksestä johtuen keskuspankki pidättäytyi toimenpiteistä. Markkinat näyttävät kuitenkin muun muassa euro-jeni futuurihintojen perusteella jo varautuneen yhteensä 0,75-1,0 peruspisteen koron nousuun vuoden 2007 syksyyn mennessä.

BoJ:n pääjohtaja Fukui on usein todennut, ettei nostoihin lähdetä nostojen vuoksi vaan vasta kuluttajahintojen kehityksen ja taloustilanteen sitä vaatiessa, mutta heikentyneestä datasta huolimatta pankin positiivisehkona säilyneen talousanalyysin katsotaan enteilevän valmiustilan jatkumista. Mielenkiinto keskittyykin pankin seuraavaan ennusteeseen, jota saatetaan yksityisen kulutuksen heikon kehityksen johdosta päätyä reivaamaan alaspäin. Käykö näin jää vielä nähtäväksi.

Koronnosto-odotuksia pitää osaltaan yllä myös käsitys siitä, ettei muutamien kymmenesosapisteiden nostoilla olisi haitallisia vaikutuksia talouskehitykselle. Rahan lievän kallistumisen ei odoteta vaikuttavan negatiivisesti laiteinvestointibuumiin ja eräiden epäortodoksisten arvioiden mukaan koronnostalla saattaisi olla jopa positiivisia vaikutuksia yksityiseen kulutukseen nostaessaan pankeissa makaavien huomattavien säästövarojen korkotuloja. Jälkimmäinen on kenties ylioptimistista, mutta se heijastaa osaltaan uskoa talouden positiivisen perusvireen voimakkuuteen, jota pienet korkoliikkeet eivät heilauta

Keskuspankki nostanee ohjauskorkoa keväällä

Olettaen, ettei talouskehityksessa tapahdu suuria notkahduksia eikä BoJ päädy radikaalisti justeeraamaan talousennusteitaan alaspäin vaikuttaa todennäköiseltä, että pankki tulee kevään kuluessa nostamaan varovasti ohjauskorkoa tavoitteenaan potentiaalisten epätasapainottomuuksien ennalta ehkäiseminen. Koska riskit eivät välttämättä ilmene vielä taloutta kuvaavissa makrotilastoissa tai kuluttajahintaindeksissä keskuspankki tarkkailee niiden ohella muun muassa pörssi-indeksien, laiteinvestointien kasvun ja kiinteistöjen hintojen nousua paikallistasolla. Kaikkien viime mainittujen voidaan olettaa jatkavan suotuisaa kehitystään alkaneena vuonna. BoJ:n suurimpiin haasteisiin kuuluukin kuinka perustella koronnousu poliitikoille ja suurelle yleisölle jos kuluttajahintaindeksi tai muu perinteisempi tilastoaineisto ei anna siihen suoraa tukea.

Suomen suurlähetystö, Tokio