Japanin keskuspankki palasi poikkeuskeinoihin

Japanin keskuspankki (BOJ) alensi bkt-kasvuennusteitaan tammikuussa verovuosille 2008 ja 2009. Talouden ennustetaan supistuvan kuluvana verovuonna 1,8:lla ja huhtikuusta alkavana kahdella prosentilla. Kyseessä on niin kutsuttu valtavirta-skenaario, joka olettaa Yhdysvaltain talouden osoittavan toipumisen merkkejä loppuvuodesta ja Japanin hallituksen elvytyspakettien alkavan tuntua. 

Keskuspankki on ryhtynyt osake- ja yritystodistushankintoihin.

Japanin talouden ennuste saattaa kuitenkin osoittautua edelleen liian optimistiseksi. Japanin omien kokemusten perusteella riski USA:n ja Euroopan ajautumisesta kuivuvien lainahanojen ja heikentyvän reaalitalouden itseään vahvistavaan noidankehään on kasvussa. Japani arvioi niin kutsutun negative feedbackin 1990-luvulta alkaen jatkuvasti liian optimistisesti, mikä johti pitkään heikon kasvun kauteen ja pitkäkestoisiin rahoitussektorin ongelmiin. Toistaako Japanin historia itseään nyt kansainvälisellä tasolla? 

Japanin pankkien lainakanta kääntyi kasvuun loppuvuodesta johtuen suuryritysten kasvaneesta lainakysynnästä. Pk-sektorin rahoitustilanne on kuitenkin samalla heikentynyt jatkuvasti. BOJ käynnisti muun muassa yritystodistusten hankinnat ja pörssiyritysten osakkeiden ostot tammikuussa rahoitusmarkkinoiden toiminnan takaamiseksi. Riskipitoisten omaisuuserien kasvu pankin taseessa huolestuttaa jossain määrin, mutta epäortodoksille keinoille ei nähdä vaihtoehtoja.   

Näkymät synkkiä

Japanin keskuspankki (BOJ) alensi bkt-kasvuennusteitaan verovuosille 2008 ja 2009 tammikuun puolivälissä. Talouden ennustetaan supistuvan kuluvana verovuonna 1,8:lla ja huhtikuusta alkavana verovuonna kahdella prosentilla. Keskuspankin aiempi ennuste lokakuulta 2008 arvioi talouden vielä kasvavan tilivuonna 2008 0,1 prosentilla ja 0,6 prosentilla vuonna 2009. Uusi ennuste perustuu pankin johtokunnan (policy board) keskiarvoarvioon tulevasta kehityksestä.   

BOJ:n ennusteen reipas alaskorjaus heijastaa Japanin talouden nopeaa heikkenemistä vuoden 2008 lopulta alkaen. Viennin hidastumisen myötä talous on menettänyt keskeisimmän moottorinsa eikä kotimarkkinoista ole sitä korvaamaan. Yksityiset laiteinvestoinnit ja kokonaistuotanto laskivat marras-joulukuussa kaksinumeroisilla luvuilla ja kyyti tulee olemaan kylmää myös alkuvuodesta.

Jenin vahvistuminen päävaluuttoihin nähden on vaikeuttanut tilannetta edelleen. Kotimainen kulutus on samalla kääntymässä laskuun osakekurssien sulamisen, heikentyvien työllisyysnäkymien ja palkka-kehityksen johdosta. 

öljyn ja raaka-aineiden hintojen edullistuminen ja samalla inflaatiovauhdin selvä heikkeneminen suovat vähäistä lohtua Japanin kotimarkkinoille, mutteivät riitä korjaamaan ulkoisen shokin aiheuttamia vahinkoja. Hallituksen laatimat elvytyspaketit alkanevat vaikuttaa laajemmin vuoden puolivälin tienoilla, mutta nekään tuskin riittävät auttamaan taloutta kasvu-uralle ellei tukea ole tiedossa vientikysynnän elpymisen myötä. Monien yksityisen sektorin ekonomistien mukaan keskuspankin alennettu ennustekin saattaa osoittautua liian toiveikkaaksi. 

BOJ:n ennuste vuodelle 2009 perustuu pankin valtavirtaskenaarioon, jonka mukaan Yhdysvaltain talous alkaa vähitellen osoittaa toipumisen merkkejä vuoden jälkipuoliskolla ja Japanin hallituksen elvytyspakettien vaikutus tuntua. Pankki huomauttaa kuitenkin myös huomattavista alasuuntaisista riskeistä, joiden johdosta talouskehitys voi osoittautua selvästi ennustetta vaisummaksi.

Muun muassa yksityinen Daiwa Research Institute uskoo Japanin talouden supistuvan  3,8 prosentilla verovuonna 2009. Japanin vaipuminen takaisin deflaatioon kuluvan vuoden aikana on enemmän kuin todennäköistä. 

Globaaliin Japanin tautiin?

Kansainvälisen talouden alasuuntaisten riskien mahdollisuus on monien Japanin omaa pankkikriisiä hoitaneiden tahojen mukaan kasvanut jatkuvasti. Japanilaisnäkökulmasta riski Yhdysvaltojen ja Euroopan ajautumisesta kuivuvien lainahanojen ja heikentyvän reaalitalouden itseään vahvistavaan noidankehään on lisääntynyt.

Japani arvioi oman pankkikriisinsä aikana niin kutsutun negative feed-backin voiman kerran toisensa jälkeen liian optimistisesti, minkä johdosta se joutui pääomittamaan pankkejaan kolmeen otteeseen vuosien 1998 ja 2003 välillä. Tämä pitkitti talouden ahdinkoa, ja nyt saman pelätään toistuvan kansainvälisellä tasolla. 

Eräät japanilaisasiantuntijat epäilevätkin, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa tähän asti toteutetut toimenpiteet eivät vielä riitä rahoitussektorin vakauttamiseksi, ja mikä pahinta viranomaisilla ei välttämättä edes ole kuranttia tietoa ongelmien laajuudesta. Suurena haasteena talouden saattamiselle raiteilleen on myös se, ettei kiinteistöjen arvon laskussa ole saavutettu pohjaa. Vaarana on luottokriisin laajeneminen muun muassa  kulutus- ja autoluottomarkkinoille.  

Japanin oman rahoitussektorin tilanne muuttui jyrkästi Lehman-shokin jälkeisen osakekurssien syöksylaskun ja reaalitalouden nopean hidastumisen myötä. Japanin pankkien suora altistuminen kansainväliselle rahoituskriisille jäi suhteellisen vähäiseksi, mutta verrattain laajoista osakeomistuksista johtuen niiden taseet kokivat kovan iskun pörssikurssien luisun myötä, ja tilannetta pahensi edelleen taantuman seurauksena kasvuun kääntynyt roskalainakanta.

Pankkien heikentyneen tilan johdosta pk-sektorin rahoitus alkoi kuivua syksystä 2008 alkaen pahentuen asteittain vuoden loppua kohti. Yritysrahoitusmahdollisuuksien takaaminen onkin näytellyt merkittävää osaa sekä Japanin hallituksen elvytystoimien että keskuspankin toimenpiteiden taustalla. 

Korkotukea ja tukiostoja

Korkopolitiikan osalta Japanin keskuspankin liikkumavara on erittäin vähäinen. BOJ laski lyhyen ohjauskorkonsa jo 0,1 prosenttiin joulukuussa 2008. Samalla se pumppasi rahaa talouteen kasvattamalla valtion joukkovelkakirjojen ostoja sekä laajensi pankeilta lainojen vakuudeksi vaatimiensa omaisuuserien kirjoa. Konventionaalisten keinojen osoittauduttua riittämättömiksi BOJ päätti tammikuussa käynnistää lyhytaikaisten arvopapereiden (commercial paper) ostot valittujen yksityisten rahoituslaitosten kautta.

Toimenpiteen tavoitteena on avata joulukuussa lähes täysin tukkeutuneet commercial paper -markkinat luomalla tilaa yritystodistusten ostoille liikepankkien taseissa. BOJ on varannut ostoihin 3 000 miljardia jeniä (25 miljardia euroa) ja ne tullaan suorittamaan ennen kuluvan tilivuoden päättymistä maaliskuun loppuun mennessä. 

Helmikuun alussa BOJ ilmoitti myös käynnistävänsä pörssilistattujen japanilaisyritysten osakkeiden ostot rahoituslaitosten vakavaraisuuden turvaamiseksi. Tarkoitukseen on varattu 1 000 miljarsia jeniä (noin 8,3 miljardia euroa) ja ostoja voidaan suorittaa vuoden 2010 huhtikuun loppuun asti. Keskuspankki hyödynsi samaa keinoa Japanin oman pankkikriisin hoitamisessa vuosina 2002–04.

Tuolloin BOJ investoi osakkeisiin noin 2 000 miljardia jeniä. Hankituista osakkeista merkittävä osa oli viime syksyyn mennessä myyty takaisin markkinoille, mutta taloustilanteen heikentymisen johdosta myynnit keskeytettiin syksyn kuluessa. Nyt ostettavia osakkeita tullaan pankin ilmoituksen mukaan myymään takaisin vuosien 2012–2017 välillä. 

Riittävätkö toimet?

Alustavat arviot keskuspankin viimeisten kahden viikon aikana käynnistämistä lisätoimenpiteistä ovat olleet pääosin myönteisiä, mutta toisaalta niiden riittävyyttä on myös epäilty. Kriitikkojen mukaan toimeen olisi tullut tarttua jo syksyllä ennen tilanteen pahenemista nykyasteelle. Oma huolensa liittyy myös keskuspankin taseen kasvuun riskipitoisten omaisuuserien muodossa.

Pankin pyrkimyksenä on hallita riskejä rajaamalla yrityssitoumushankinnat vähintään a-1 omaaviin arvopapereihin ja osakehankinnat vähintään BBB- tason osakkeisiin, mutta yhtä kaikki luottoriskit kasvavat taseessa. Commercial paper -ostoista perityn preemion ja luottokelpoisuusvaatimusten ansiosta BOJ:n aseman pitäisi olla turvattu, mutta pankissa kannetaan kuitenkin huolta mahdollisista tappioista, ja erityisesti siitä miten suuri yleisö ja poliitikot reagoisivat niihin. 

Japanin rahoitussektorin tilanteen normalisoitumisen kannalta myönteistä on, että keskuspankin ja hallituksen toimet vaikuttaisivat tukevan toisiaan. Mahdollisuus pankkien julkiseen pääomittamiseen kaivettiin hallituksen toimesta naftaliinista jo syksyllä ja muutamat maakuntapankit ovat siihen jo tarttuneet. Rahoitussektoria suoraan tukevien toimien ohella hallitus on myös laajentanut julkisia takuita yksityisten rahoituslaitosten yrityksille antamille luotoille.

Tuorein linjaus tässä suhteessa saatiin muutamia päiviä sitten kun hallitus ilmoitti olevansa valmis takaamaan tietyin edellytyksin 50-80 prosenttia rahoitusvaikeuksista kärsiville yrityksille myönnettävistä uusista luotoista. Ohjelma on tosin rajattu lupaaviin ja/tai merkittävää teknologiaa omaaviin yrityksiin sekä maakuntien kannalta tärkeisiin alueellisiin yrityksiin. Tarkoitukseen on varattu noin 1500 miljardia jeniä (12,5 miljardia euroa). 

Riittävätkö hallituksen ja keskuspankin toimenpiteet jää vielä nähtäväksi. Taantuman kääntämiseksi kasvu-uralle Japani on rullaamassa esiin myös mittavia fiskaalipoliittisia elvytystoimia, mutta ne tuskin riittävät nostaman taloutta kasvu-uralle ilman ulkomarkkinoilta saatavaa vetoapua. Mikäli pahan päivän skenaario "Japanin taudin" tarttumisesta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan pitää paikkansa, helpotusta ei ole vielä hetkeen tiedossa. Rahoitusmarkkinoiden ja talouskehityksen vakauttaminen vaatinevat vielä lisätoimenpiteitä. 

 Kuva: Kanko, flickr.com, creative commons