Japanilta jättibudjetti
Maailman toiseksi suurimman talouden talousnäkymät ovat syksystä alkaen heikentyneet jyrkästi vientimarkkinoiden romahtamisen ja globaalin rahoitusmarkkinakriisin pahenemisen myötä. Marraskuussa nähtiin ennätysmäisiä pudotuksia sekä kokonaistuotannossa että talouden mielialoissa.
Japanin hallitus arvioi talouskasvun jäävän maaliskuussa päättyvänä verovuonna 0,8 prosenttiin ja päätyvän seuraavana verovuonna (1. huhtikuuta 2009–31. maaliskuuta 2010) nollaan. Heikommatkin suoritukset ovat mahdollisia elleivät ulkomarkkinat virkoa.
Japanissa talouskriisi on paljastanut armotta liiallisen riippuvuuden viennistä ja samalla kotimarkkinoiden heikkouden.
Vuoden 2009 budjetista muodostuu Japanissa ennätyssuuri. Talouden vakauttamistoimet on pääosin toistaiseksi hyllytetty ja budjettialijäämät kääntyneet kasvuun.
Hallitus pyrkii lieventämään taantumaa reiluun 2 prosenttiin bkt:sta kohoavilla elvytyspaketeilla, jotka keskittyvät pääasiassa kulutuksen stimuloimiseen. Toteutuessaan ne pehmentävät laskua, mutta tuskin kykenevät estämään kasvun luisumista negatiiviseksi. Mukana on myös politiikkaa, ja lisäelvytystoimiin on varauduttu - viimeistään syksyllä järjestetään alahuoneen vaalit, muistuttaa Suomen Tokion suurlähetystö.
Jättibudjetti lievittämään talouden taantumaa
Japanin hallitus hyväksyi valtion tulo- ja menoarvioesityksen verovuodelle 2009 (1. huhtikuuta 2009–31. maaliskuuta 2010) 24. joulukuuta 2008. Budjettiesitys siirtyy parlamentin käsittelyyn tammikuun alussa yhdessä lokakuussa laaditun vuoden 2008 toisen lisätalousarvion kanssa. Budjetit käsitellään erikseen, mutta käytännössä niiden on tarkoitus muodostaa saumaton kokonaisuus Japanin taloutta kohtaavan jyrkän taantuman pehmentämiseksi. Ketjuun kuuluu myös vuoden 2008 ensimmäinen lisäbudjetti, jonka toimeenpano käynnistyi lokakuussa. Hallitus onnistunee viemään budjettiesitykset läpi parlamentissa olettaen, etteivät sen rivit repeä.
Mikään ei ole kuitenkaan taattua tällä hetkellä. Kuluvan tilivuoden toisen lisäbudjetin käsittelyn viivästyminen vuoden 2009 alkupuolelle heijastaa hallituksen kohtaamia haasteita.
Vuoden 2009 budjetista on muodostumassa Japanin taloushistorian suurin. Pääministeri Taro Aso on määritellyt sen johtaviksi teemoiksi kansalaisten suojaamisen talouden taantuman negatiivisilta vaikutuksilta yhdessä positiivisen talouskehityksen turvaamisen kanssa.
Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2008 ensimmäisen ja toisen lisätalousarvion sekä vuoden 2009 varsinaisen talousarvion kautta taloutta tullaan elvyttämään finanssipoliittisin keinoin reilua kahta prosenttia bkt:sta vastaavalla summalla. Tämä on noin 12 000 miljardia jeniä eli noin 100 miljardia euroa.
Toimenpiteet sisältävät muun muassa tulo- ja yritysveron kevennyksiä, mukaan lukien 100-130 euron kertaluonteisen käteisavustuksen kullekin kansalaiselle, verohelpotuksia asunnonostajille ja erilaisia työllistämistoimia. Luku ei sisällä rahoitusjärjestelmän toiminnan takaamiseen korvamerkittyjä varoja, jotka yltävät vielä huomattavasti korkeammalle.
Tuloksia odotettavissa vuoden 2009 jälkipuoliskolla
Elvytyspaketin mittava koko heijastaa Japanin jyrkästi heikentyneitä talousnäkymiä kuluvan vuoden syksystä alkaen. Japanin valtiovarainministeriö alensi talouden reaalikasvuennustettaan verovuodelle 2008 vastikään 0,8 prosenttiin arvioiden sen laskevan edelleen nollaan huhtikuusta alkavana tilivuonna.
Talouden nimelliskasvun oletetaan jäävän kuluvana verovuonna 1,3 prosenttiin ja laskevan siitä vuonna 2009 0,1 prosenttiin inflaatiopaineiden kaikotessa öljyn ja raaka-aineiden hintojen alenemisen myötä. Kansainvälisen talouden vaikeudet jatkuvat ministeriön arvion mukaan yli vuoden 2009, mutta Japanin talouden oletetaan elvytyspakettien ansiosta alkavan vähitellen toipua vuoden jälkipuoliskolla.
Yli kolmannes budjetista velkarahaa
Vuoden 2009 budjetti tietää vähintäänkin tilapäistä poikkeamaa pyrkimyksille tasapainottaa Japanin pahasti velkaantunutta valtiontaloutta. Pääministeri Aso on todennut olevansa valmis tinkimään vakauttamistavoitteista saattaakseen talouskehityksen takaisin kasvu-uralle, mutta vakuuttanut samalla, että tilanteen normalisoiduttua leikkaukset ja veronkorotukset palaavat asialistalle, jotta Japani selviää pitkän aikakälin haasteistaan.
Pääministeri Koizumi asetti vuonna 2006 keskipitkän aikavälin vakauttamistavoitteeksi perusjäämän ylijäämän vuoteen 2011 mennessä, mutta käytännössä mahdollisuudet sen saavuttamiseen vaikuttavat erittäin heikoilta. Alijäämä kutistui vuonna 2008 5200 miljardiin jeniin, mutta kääntyy alkaneena vuonna jälleen kasvuun päätyen valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 13 000 miljardiin jeniin eli noin 2-3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Ekspansiivisen talouspolitiikan ja heikentyvän verokertymän yhteisvaikutuksesta peräti 37,6 prosenttia vuoden 2009 budjetin kokonaismenoista joudutaan kattamaan velalla. Kokonaismenot kohoavat reilulla kuudella prosentilla vuoteen 2008 nähden päätyen uudelle ennätystasolleen 88 548 miljardiin jeniin, mikä vastaa noin 710 miljardia euroa. Verotuloilla menoista kyetään kattamaan vain 52 prosenttia eikä luku nouse kuin 10 prosenttiyksiköllä, vaikka tiettyjen budjetin ulkopuolisten erityistilien ylijäämää tullaan käyttämään vajeen tilkitsemiseen kertaluonteisesti.
Edellisen kerran budjetin velkariippuvuus ylsi yli 37 prosentin vuonna 1999. Viime vuonna se jäi hieman reiluun 30 prosenttiin. Japanin budjettivaje suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee alkavana tilivuonna neljään prosenttiin kuluvan vuoden 2,6:sta. Viimeisen 14 vuoden ajan vaje on ollut keskimäärin 6 prosenttia.
Velanhoitoon vajaa neljännes budjetista
Budjetin harkinnanvaraiset menot kasvavat 9,4 prosentilla pääasiassa elvytystoimenpiteiden ja sosiaaliturvamenojen kasvamisen myötä. Suurimmat nousupaineet syntyvät päätöksestä nostaa kansaneläkejärjestelmän julkinen rahoitusosuus 50 prosenttiin nykyisestä kolmanneksesta, mutta myös nopeasti vanhenevaa väestöä automaattisesti seuraavien terveydenhuolto- ja eläkemenojen kasvulla sekä lisäpanostuksella työllisyyden edistämiseen ja turvaverkkojen vahvistamiseen on osansa kasvuun.
Myös pakolliset menot kasvavat paikallishallinnoille suunnattujen tulonsiirtojen ja valtion velanhoitokustannusten kasvusta johtuen. Vuonna 2009 v elanhoitokustannukset nousevat 20,243 miljardiin jeniin vieden edellisvuosien tapaan lähes neljänneksen budjetin kokonaismenoista. Summa on huima, mutta vielä varsin kohtuullinen ottaen huomioon, että Japanin julkinen velka yltää bruttotasolla peräti 175 prosenttiin bkt:sta (OECD 2008).
Uusia edustustoja Afrikkaan, mutta kehitysyhteistyörahoihin neljän prosentin leikkaus
Valtiontalouden vakauttamiseksi viime vuosina toimeenpannut menoleikkaukset on pitkälti jäädytetty, mutta tietyin osin ne jatkuvat myös tulevana vuonna muun muassa puolustus- (-0,1 prosenttia) ja kehitysyhteistyömenoihin (-4 prosenttia) kohdistuvan karsinnan muodossa.
Opetusmenot joutuvat myös hienoisen höyläyksen kohteeksi, jos kohta tieteeseen ja T&K-työhön allokoituja varoja hieman lisätäänkin (+1,1 prosenttia). Myös ulkoasiainhallinto saa lisävaroja muutamien uusien edustustojen avaamiseen erityisesti Afrikassa.
Yleisesti ottaen vähittäiset pyrkimykset hallinnon virtaviivaistamiseen ja varojen käytön tehostamiseen jatkuvat. Tukia puolijulkisille instituutioille, joista osa on aikojen kuluessa menettänyt funktionsa, vähennetään osana viime vuodet jatkunutta "stop to wasteful spending" -kampanjaa.
Kampanjan tavoitteena on paitsi suitsia menoja myös parantaa kansalaisten luottamusta verovarojen käyttöön, jotta aikanaan välttämättömien veronkorotusten hyväksyttävyys kasvaisi.
Elvytystoimenpiteet eivät riitä kasvuun?
Lisäbudjettien ja vuoden 2009 budjetin sekä rahoitussektorin toiminnan takaamiseksi korvamerkittyjen varojen valossa Japanin toimenpiteet taantuman ehkäisemiseksi ovat varsin kattavia, mutta eivät välttämättä riitä pitämään taloutta kasvu-uralla.
Yhtenä ongelmana on aika. Kuluvan vuoden toista lisäbudjettia päästään toimeenpanemaan aikaisintaan alkukeväästä, ja sen positiiviset vaikutukset tulevat näkymään vasta viiveellä.
Kalenterivuoden 2009 ensimmäiset neljännekset tulevat olemaan Japanille hyvin vaikeita. Kokonaistuotanto on laskenut syksyn kuluessa ennätysmäistä tahtia vientimarkkinoiden hiipumisen seurauksena eikä merkkejä paremmasta ole näkyvissä. Vientiteollisuuden ongelmia on lisäksi pahentanut jenin vahvistuminen.
Työttömyysprosentti on kääntynyt nousuun 3,7 prosentin tasoltaan ja sen ennustetaan kohoavaan yli 5 prosentin vuoden 2009 loppuun mennessä. Liike-elämän ja kansalaisten luottamus talouteen on samalla vaipunut pohjalukemiin.
Kasvuvuodet liiaksi viennin ja erityisesti autoteollisuuden harteilla
Globaali talouskriisi on paljastanut Japanin talouden rakenteelliset heikkoudet selvästi. Vuoden 2007 syksyyn jatkunut lähes kuusivuotinen kasvukausi oli yksityissektorivetoisena tervettä, mutta aivan liiaksi vientiteollisuuden ja sen sisällä mustaksi pekaksi ainakin tilapäisesti osoittautuneen autoteollisuuden varassa. Viennin nopea hiipuminen negativiisine kerrannaisvaikutuksineen kotimarkkinoille on ajamassa Japania samaan suohon kuin muitakin siitäkin huolimatta, että kriisin alkuvaiheessa vaikutti, että verrattain terve rahoitussektori yhdessä yritysten ja kotitalouksien suhteellisen alhaisen velkaantuneisuuden kanssa voisivat suojata Japania pahimmalta. Nyt näyttää vahvasti, että näin ei ole käymässä.
Päinvastoin monet Japania seuraavat asiantuntijat odottavat talouden supistuvan elvytystoimista huolimatta verovuonna 2009 jopa prosentilla, eli selvästi enemmän kuin Japanin hallitus. Mikäli talouskehitys heikkenee hallituksen ennusteita jyrkemmin lisätoimia talouden elvyttämiseksi jouduttaneen harkitsemaan viimeistään alkaneen kalenterivuoden jälkipuoliskolla.
Lisäelvytystä odotettavissa vaalivuonna
Pääministeri Aso on varannut siihen jo oikeuden ilmoittamalla olevansa valmis hyllyttämään julkistalouden vakauttamissuunnitelmat kolmeksi vuodeksi mikäli tilanne sitä vaatii. Ason elvyttämishalukkuuteen kietoutuvat kuitenkin myös poliittiset päämäärät, erityisesti tarve hilata hallituksen kannatusta ylös ennen viimeistään syksyllä 2009 järjestettäviä parlamentin alahuoneen vaaleja.
Hallituksen kannatusluvut yltävät tällä hetkellä vain reiluun 20 prosenttiin ja keinot niiden nostamiseksi ovat vähissä. Vaalien läheisyys heijastuukin alkavan verovuoden budjettiesityksessä, joka kriitikkojen mukaan pyrkii erityisesti käteisavustusten kautta kosimaan äänestäjiä enemmän kuin luomaan todellisia edellytyksiä kasvulle pidemmällä aikavälillä. Arviossa on epäilemättä totta enemmän kuin siteeksi.
Japanin epästabiili sisäpoliittinen tilanne luo myös omat epävarmuustekijänsä hallituksen kyvylle toimeenpanna elvytyspolitiikkaa. Parlamentin ylähuonetta hallitseva oppositio laittoi kapuloita hallituksen rattaisiin koko viime syksyn, minkä lisäksi myös päähallituspuolue LDP:n omat rivit ovat rakoilleet elvytyspakettien sisältöä ja keinoja koskevassa keskustelussa. Tästä johtuen muun muassa verovuoden 2008 toisen talousarvioesityksen käsittely viivästyi siirtyen vuoden 2009 tammikuulle.
Tällä hetkellä vaikuttaa todennäköiseltä, että hallitus saa vietyä sekä lisätalousarvionsa että verovuoden 2009 (1. huhtikuuta 2009–31. maaliskuuta 2010) budjetin läpi kevään kuluessa, mutta täysin varmaa se ei ole. Epäonnistuminen tietäisi ikäviä viivytyksiä toimeenpanossa ja ajaisi Japanin taloutta entistäkin ahtaammalle alkavana vuonna.