Japanilla eväät kasvun jatkumiseen, mutta julkistalouden tervehdyttämistahti saattaa hiipua

Japanin hallitus hyväksyi joulupäivänä esityksen varainhoitovuoden 2008 - 2009 talousarvioksi. Sen läpimenoa tullee vaikeuttamaan opposition ote parlamentin ylähuoneesta.

 

Kulutushalut ovat Japanissa hieman laskeneet. Perinteisesti autoa on vaihdettu vähintään kolmen vuoden välein. Kulutushalut ovat Japanissa hieman laskeneet. Perinteisesti autoa on vaihdettu vähintään kolmen vuoden välein. Kuvat Jari Sinkari.

Budjettiesitys jatkaa julkistalouden vakauttamislinjalla, mutta kuluvana vuonna todennäköisesti järjestettävistä alahuoneen vaaleista johtuen se sisältää myös vaalibudjettimaisia piirteitä. Ne voivat aiheuttaa tinkimistä vuonna 2006 asetetuista julkistalouden pitkän aikavälin vakauttamistavoitteista.

Myös kuluvan tilivuoden (1.4.07-31.3.08) talousennustetta on reivattu alaspäin: reaalikasvuennustettaan 1,3 prosenttiin ja nimelliskasvuennustetta 0,8 prosenttiin aiemmilta kahden prosentin tasoiltaan.

Tilivuonna 2008-09 kasvun ennustetaan nousevan jälleen kahden prosentin pintaan olettaen, ettei Yhdysvallat syöksy syvään taantumaan ja että säädösten tiukentumista seurannut rakennusaktiviteetin alamäki kotimarkkinoilla saadaan pysäytetyksi. Jos nämä uhat eivät toteudu, eväät kasvun piristymiselle loppuvuodesta 2008, ja Japanin talouden jo kuudetta vuotta kestäneen kasvun jatkumiselle ovat edelleen olemassa.

Oppositio haastanee hallituksen budjettikäsittelyssä

Japanin hallitus hyväksyi 25.12.2007 esityksen varainhoitovuoden 2008-09 (1.4.2008-30.3.2009) talousarvioksi. Kyseessä on pääministeri Yasuo Fukudan ensimmäinen budjetti.

"Your taxes help to sustain our community". Tokiolainen verotoimisto mainostaa verojen hyödyllisyyttä, mutta hallitus ei uskalla niitä korottaa, jottei kulutus hiipuisi.
"Your taxes help to sustain our community". Tokiolainen verotoimisto mainostaa verojen hyödyllisyyttä, mutta hallitus ei uskalla niitä korottaa, jottei kulutus hiipuisi.

Talousarvioesitys siirtyy tammikuussa parlamentin käsittelyyn, ja tulee todennäköisesti hyväksytyksi maaliskuun kuluessa ennen tulevan tilivuoden alkua, joskin parlamentin ylähuoneen ajautuminen opposition käsiin kesän 2007 vaaleissa saattaa tuoda mutkia matkaan. Mikäli ylähuone tyrmää esityksen, eikä kompromissiratkaisua saada aikaan, hallituksella on mahdollisuus viedä budjetti läpi väkisin hyödyntämällä 2/3 enemmistöään parlamentin alahuoneessa, mutta sisäpoliittisen ilmapiirin herkkyydestä johtuen pääministeri Fukuda ei tähän mielellään turvautune.

Oppositiopuolueet pyrkivät hyödyntämään ylähuoneen vaalivoitosta syntynyttä nostetta ja ajamaan hallituksen alahuoneen hajotusvaaleihin mahdollisimman pian. Keväästä on luvassa sisäpoliittisesti mielenkiintoinen.

Fukudan budjettiesitys jatkaa pääpiirteissään pääministeri Koizumin kaudella käynnistynyttä julkistalouden vakauttamislinjaa, mutta sisäpoliittisesta tilanteesta johtuen se sisältää myös vaalibudjettimaisia piirteitä, jotka saattavat ennakoida vaikeuksia vuonna 2006 asetetuille valtiontalouden pitkän aikavälin tervehdyttämistavoitteille.

Talousuudistuksilla ratsastanut Koizumi jätti jälkeensä vakauttamissuunnitelman, jonka ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettiin perusjäämän ylijäämä vuoteen 2010 mennessä ja toiseksi julkisen velan kääntäminen laskuun suhteessa bruttokansantuotteeseen lähivuosina tämän jälkeen. Sisältäessään säästöjen ohella tiettyihin ryhmiin kohdistettuja elvyttäviä elementtejä sekä budjettiteknistä "taiteilua" samana päivänä hyväksytyn lisätalousarvion ja julkisia laitoksia ja hankkeita rahoittavan Fiscal Investment and Loan Programin (FILP) välillä budjettiesityksesta välittyy osin ristiriitainen kuva tulevasta suunnasta.

Kehitysyhteistyövaroja leikataan neljä prosenttia

Valtion kokonaismenot nousevat uudessa budjettiesityksessä kuluvasta tilivuodesta 0,2 prosenttia yltäen 83 061 miljardiin jeniin (516 mrd €), mikä merkitsee toista perättäistä kasvuvuotta. Leikkaukset jatkuvat kohdistuen mm. julkisiin töihin (-3,1%) sekä kehitysyhteistyö- (-4,0%) ja puolustusmäärärahoihin (-0,5%), minkä lisäksi kokonaismenoista lähes neljänneksen vievät velanhoitokulut (20 163 mrd jeniä) kääntyvät velkakannan kasvusta huolimatta hienoiseen laskuun. Kuitenkin erityisesti sosiaaliturvamenojen (21 777 mrd) noususta (+3,0%) sekä paikallishallinnoille osoitetuista lisävaroista säästöt eivät riitä kääntämään kokonaismenoja laskuun.

Kun tähän lisätään talousarvioesityksen yhteydessä hyväksytty 900 miljardin jenin lisäbudjetti pian päättyvälle tilivuodelle, menojen taso nousee entisestään.

Tulojen osalta verokertymän ennustetaan jatkavan kasvuaan myös tilivuonna 2008-09, joskin heikentyneistä talousnäkymistä johtuen kasvu jäänee muutamien prosentin kymmenysten tasolle. Japanin valtiovarainministeriön (MOF) laskelmien mukaan tämä riittää kuitenkin vähentämään budjettialijäämän rahoittamiseksi liikkeelle laskettavien uusien joukkovelkakirjojen arvon 25 300 miljardiin jeniin (157 mrd €), mikä merkitsee tason laskemista neljättä vuotta peräkkäin. Budjetin velkariippuvuus laskee samalla kahdella kymmenyksellä kuluvasta tilivuodesta päätyen 30,5 prosenttiin.

Velkaantumistahti jatkaa hienoista hidastumistaan, mutta pysäytetyksi sitä ei ole saatu. Tulevan tilivuoden kuluessa MOF arvioi Japanin julkisen velan tason (keskus- ja paikallishallinto yhdessä) päätyvän 147,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Luku on huomattavasti alempi kuin OECD:n arvio, joka päätyi 170 prosenttiin jo vuonna 2005. Ero selittyy ainakin osin sillä, että MOFin luku ei sisällä julkispalveluja tuottavien laitosten liikkeelle laskemia niin kutsuttuja FILP-bondeja.

Menoleikkaukset vaikeita yhdistää vanhenevan väestön kasvaviin tarpeisiin

Japanin valtiontalouden suurimmat haasteet kietoutuvat nopeasti vanhenevan väestön ja velkaantuneen julkistalouden yhdistelmään. Jo nyt joka viides japanilainen on 65-vuotias tai vanhempi ja osuuden arvioidaan kohoavan 25-30 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tilannetta helpottaa julkisen velan yli 90 prosenttinen kotimaisuusaste ja yksityisen sektorin hyvä rahoitustilanne, mutta pitkän aikavälin haasteisiin vastaaminen edellyttää julkistalouden saattamista kestävälle pohjalle.

Fukudan budjettiesitys heijastaa yhtäältä yhä suurempia vaikeuksia leikata menoja väestön vanhetessa ja toisaalta korottaa verorasitetta tilanteessa, jossa alueelliset ja kansalaisten väliset varallisuuserot kasvavat ja kilpailu kiristyy globalisaation myötä. Pääministeri ei lipeä vielä ratkaisevasti vakauttamislinjalta, mutta tuore budjettiesitys saattaa ennakoida vakauttamistahdin hidastumista ja lopulta laistamista vuonna 2006 asetetuista tavoitteista. Oireellista on, että MOFin laskelmien mukaan 4400 miljardiin jeniin kutistunut perusjäämän alijäämä kääntynee uudelleen nousuun päätyen alkavana tilivuonna 5200 miljardin tasolle.

Talouskehityksen epävarmuus heijastuu talous- ja korkopolitiikkaan

Japanin talousnäkymien heikentyminen viime kesästä alkaen on pakottanut valtiovarainministeriön (MOF) alentamaan talouskasvuennusteitaan kuluvalle varainhoitovuodelle.

MOF ennusti vielä alkuvuodesta 2007 talouden kasvavan sekä reaalisesti että nimellisesti 2,1 prosentin vauhdilla päätyen kuitenkin alentamaan reaalikasvuennusteensa 1,3:een ja nimelliskasvuennusteensa 0,8 prosenttiin joulukuun puolivälissä.

Tulevan varainhoitovuoden osalta reaalikasvuvauhdin ennustetaan nousevan jälleen kahteen prosenttiin ja nimelliskasvuvauhdin jopa hieman sen yli deflatoristen paineiden väistyessä taloudesta. Deflaation päättymistä on povattu jo pitkään, mutta öljyn ja raaka-aineiden kallistumisen alkaessa viimein heijastua päivittäistavaroiden hintoihin, mahdollisuudet tähän ovat kasvaneet oleellisesti. Japanin talouskehitykselle tämä ei povaa hyvää, mikäli hintojen nousu alkaa vaikuttaa negatiivisesti bruttokansantuotteesta yli puolet muodostavaan yksityiseen kulutuskysyntään.

Kuluvan vuoden heikon talouskehityksen taustalla ovat olleet sekä Japanin ulkoiset että sisäiset tekijät. Kasvun keskeisimpinä moottoreina toimineet vienti ja yksityiset laiteinvestoinit ovat heikon jenin ja yritysten hyvän tuloskunnon tukemina vetäneet hyvin, mutta Yhdysvaltain "sub prime -vyyhtiä" seurannut pörssikurssien lasku yhdistyneenä yleisen epävarmuuden lisääntymiseen on ulottanut negatiiviset vaikutuksensa myös Japaniin syöden muun muassa kansalaisten kulutushaluja.

Samansuuntaisesti ovat vaikuttaneet myös raaka-aineiden ja energian hintojen nousu, joka on heikentänyt erityisesti kotimarkkinoille keskittyneiden pk-yritysten marginaaleja sekä kotikutoisista tekijöistä paikallisten rakennusmääräysten kiristymisestä johtunut rakennusaktiviteetin jyrkkä ja edelleen jatkuva taantuma viime kesästä lähtien.

Eväät historiallisen pitkän kasvukauden jatkumiseksi edelleen tallella

Lukuisista epävarmuustekijöistä huolimatta edellytykset talouskasvun piristymiselle vuoden 2008 jälkipuoliskolla ovat olemassa, joskin paljon riippuu maailmantalouden kehityksestä ja siitä saadaanko rakennusaktiviteetin syöksykierre katkeamaan.

Sikäli kuin Yhdysvallat ei lankea pitkään taantumaan, ja Japanin onnistuu poistaa rakennustoimintaa kuristavat pullonkaulat, mahdollisuudet kasvuvauhdin palautumiseen kahden prosentin tuntumaan ovat kohtuulliset. Tämä tosin edellyttää myös, ettei vakaasti, jos kohta suhteellisen hitaasti kasvanut yksityinen kulutuskysyntä ala osoittaa liikoja heikkenemisen merkkejä.

Suurten ikäluokkien eläköitymisen ansiosta kireät työmarkkinat luovat uskoa kulutuskysynnän kasvulle, mutta toisaalta erittäin vaatimaton palkkakehitys yhdistettynä pörssikurssien heikkenemiseen vuoden 2007 kuluessa ja eläkejärjestelmän kestävyyttä koskeviin epäluuloihin ovat laskeneet kulutusalttiutta. Vuosi 2008 käynnistyykin epävarmoissa merkeissä, mutta olettaen etteivät pahimmat skenaariot toteudu Japanin talouden jo kuudetta vuotta kestänyt yhtämittainen ekspansiovaihe tulee jatkumaan myös alkaneena vuonna.

Koronnostoja ei odotettavissa lähikuukausina

Japanin hallituksen julkistalouden vakauttamis- ja Japanin keskuspankin korkopolitiikan normalisoimispyrkimysten kannalta talouskehitykseen liittyvän epävarmuuden lisääntyminen on ollut ikävä takaisku. Hallituksen vakauttamispyrkimykset ovat keskittyneet pääosin julkisten menojen leikkauksiin veronkorotusten asemasta johtuen jälkimmäisten poliittisesta hankaluudesta ja mahdollisista negatiivisista vaikutuksista talouskehitykselle. Nyt kun kasvuluvut ovat laskeneet kahden prosentin alapuolelle ja tulevaisuuteen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä ovat päätökset veronkorotuksista entistäkin vaikeampia toteuttaa ja sama pätee myös menojen hillitsemiseen joskaan laajoihin elvytyspaketteihin ei velkatilanteesta johtuen enää helposti turvauduta. Japanin hallituksen kannalta paluu reippaammalle kasvu-uralle olisikin toivottavaa.

Myös Japanin keskuspankin tilanne on samankaltainen. Positiivisen talouskehityksen myötä se alkoi vähitellen normalisoida korkopolitiikkaansa nostamalla lyhyen ohjauskorkonsa 0,25 peruspisteeseen kesällä 2006 ja 0,5 peruspisteeseen alkuvuodesta 2007, mutta käytännössä koko viime vuoden sitkeästi jatkuneen, joskin erittäin alhaisen deflaation (n. -0,1%) yhdistyminen kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden turbulenssiin (siitäkin huolimatta, että japanilaiset rahoituslaitokset vaikuttavat altistuneen sub-prime ongelmille vain suhteelliseen rajoitetusti) ja talouskasvun hidastumiseen teki tyhjäksi toiveet lisänostoista.

Öljyn ja raaka-aineiden hintojen nousun ansiosta kuluttajahintaindeksillä mitattu deflaatio on kääntymässä lieväksi inflaatioksi, mutta talouteen liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen keskuspankki tuskin uskaltautuu nostamaan korkoja vielä lähikuukausina. Tämä merkitsee samalla korkoerojen säilymistä Euro-alueen ja Japanin välillä heikentäen edelleen osaltaan jenin vahvistumispotentiaalia suhteessa euroon.

kauppa