Japani elää kuin opettaa

Nousevan auringon maa on vaatinut kansainvälisillä kentillä kenties kaikkein johdonmukaisimmin muita pidättäytymään uusista kauppaa ja investointeja haittaavista toimista. Syynä on viennin rooli maan talousmoottorina. Se on pitkälti elänyt opetustensa mukaisesti. Tullimuureja ei ole laman aikana pystytetty eikä syrjiviä säädöksiä sorvattu.  Osa yritystuista saattaisi kuitenkin normaalioloissa koetella sopivaisuuden rajoja. Uusia vientiedellytyksiä haetaan kannustamalla teollisuutta ympäristöteknologian kehittämiseen, valotetaan Suomen Japanin suurlähetystön talousraportissa.

Globaali taantuma on koetellut Japania kasvulukujen valossa kovemmin kuin useimpia vertaistalouksia siitäkin huolimatta, että maan rahoitussektorin suora altistuminen subprime-luotoille ja muille "myrkyllisille instrumenteille" jäi suhteellisen vähäiseksi. Rahoitussektorin kohtuullinen tila vaikutti aluksi suojaavan Japania pahimmalta, mutta "Lehman-shokkia" seurannut globaalitalouden jyrkkä laskusuhdanne paljasti viennin ylikorostuneen roolin talouskasvun taustalla ja samalla kotimarkkinoiden heikkouden.

Pohjakosketus saavutettu

Japanin vaikeuksista kertoo BKT:n yli 14 prosentin vuositasaistettu lasku vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja yli 15 prosentin pudotus alkaneen vuoden ensimmäisinä kolmena kuukautena.

Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan pohjakosketus on nyt kuitenkin otettu, ja talous kääntynyt varovaiseen nousuun maalis-huhtikuusta alkaen - tosin huomattavasti lamaa edeltävää alemmalta tasolta. Nousun taustalla ovat varastojen sopeuttamisprosessin päättyminen yritysten toimesta ja orastava vientikysynnän kasvu Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Positiivisista uutisista huolimatta Japanin BKT:n oletetaan kutistuvan kuluvana verovuonna 3-5 prosentilla.

Vienti muodostaa vain 16 prosenttia Japanin BKT:sta, mutta kotimarkkinoiden heikkouden johdosta se on joutunut kantamaan päävastuun talouskasvusta. Ulkomaankaupan keskeisen merkityksen vuoksi Japani on G20-maista kenties johdonmukaisimmin vaatinut kauppamahteja pidättäytymään kauppaa ja investointeja haittaavista toimista.

Japani on myös pyrkinyt näyttämään asiassa esimerkkiä, pidättäytyen suojamuurien nostamisesta tuonnin tai investointien esteeksi. Muun muassa Euroopan komission Tokion edustusto on seurannut Japanin toimenpiteitä eikä ole havainnut juurikaan moitittavaa.

Alueelliset ajoneuvohankinnat  "harmaalla alueella"

Taloutensa elvyttämiseksi Japani on kuitenkin joutunut turvautumaan yritystukimuotoihin, jotka normaalioloissa liikkuisivat hyväksytyn rajamailla, mutteivät globaalitaantuman pyörteessä herätä suurempaa huomiota. Kaupan tai investointien esteiden asemasta kysymys on pääasiassa kilpailupolitiikasta, ja vähäisemmässä määrin julkisista hankinnoista.

Erityisesti hallituksen toimet yritysrahoituksen takaamiseksi halpakorkoisten luottojen ja mittavien valtiontakausten muodossa sijoittuvat harmaalle alueelle. Suurin osa tukitoimista on kohdistettu pk-sektorille, mutta myös suuryritykset ovat hyödyntäneet niitä. Tähän asti toimien kilpailua vääristävät vaikutukset on nähty suhteellisen vähäisiksi - erityisesti suhteessa monissa kilpailijamaissa käyttöönotettuihin toimiin - tai niistä ei ole kunnon arvioita. Mikäli ne jäävät tilapäisiksi, ongelmia ei välttämättä synny.

Selvimmin kansainvälisen pelin henkeä (jos ei kirjainta), vastaan rikkovat tiettyjen autoteollisuudesta riippuvaisten paikkakuntien päätökset keskittää hankintansa paikalliselle autotehtaalle paikallistalouden elvyttämiseksi.

Mediatietojen mukaan kyse on ollut tilapäisistä, mittakaavaltaan suhteellisen pienistä toimenpiteistä, mutta jo ne herättävät Japanin talousministeriön (METI) huolen mahdollisista vastatoimista ulkomailla, ja saattoivat ministeriön kehottamaan paikallishallintoja varovaisuuteen. Asiasta ei viime kuukausina ole juurikaan kuultu.

Samoin vaikuttaa haudatun ajatus valtiovallan tukiostoista osakehintojen putoamisen ehkäisemiseksi. Asiasta keskusteltiin vielä joitakin kuukausia sitten Nikkei-indeksin käytyä 7000 pisteen alapuolella, mutta osakekurssien nousun (9.6. Nikkei 9700 pistettä) ja talouden syöksykierteen oikenemisen myötä se ei ole ollut enää esillä.

Energiatehokkuutta vauhditetaan teollisuuspolitiikalla 

Muuten Japani on pyrkinyt varmistamaan vientiteollisuutensa toimintaedellytyksiä laajentamalla vientiluototustaan ja ilmoittamalla valmiudestaan kahdenvälisiin uusiin kehitysluottoihin erityisesti Aasian maille tukeakseen niiden talouskehitystä ja varmistaakseen, ettei vientikysyntä romahda. Tähän perustuu osaltaan myös Japanin lupaus vuoden 2008 lopulla 100 miljardin dollarin lisätuesta IMF:lle kehitysmaiden ja nousevien talouksien auttamiseksi jaloilleen. Japani on myös vahvistanut eräitä Chiang Mai -aloitteeseen (CMI) perustuvista kahdenvälisistä valuuttatukiostosopimuksistaan ja on mukana hankkeessa CMIn multilateralisoimiseksi. Jälkimmäiset toimenpiteet olisivat tosin todennäköisesti toteutuneet talouskriisistä rippumatta.

Lanseeraamiensa elvytyspakettien kautta Japanin hallitus on pyrkinyt myös harjoittamaan jonkinasteista teollisuuspolitiikkaa jouduttamalla siirtymää entistä energiatehokkaampiin tuotteisiin. Toimenpiteiden halutaan paitsi elvyttävän taloutta, myös vahvistavan ympäristöystävällisissä teknologioissa jo maailman huipulla olevien japanilaisyritysten asemaa ja samalla vaikuttaa Japanin edellytyksiin selvitä kansainvälisten ilmastosopimusten aiheuttamista päästövähennysvelvoitteista.

Japanin hallitus lanseerasi toukokuun lopussa eco-pistejärjestelmän kannustaakseen kansalaisia ostamaan uusinta teknologiaa soveltavia kodinkoneita. Oston yhteydessä saadut pisteet voi hyödyntää seuraavaa ympristöystävällistä tuotetta ostettaessa. Kyseessä on bonuspistejärjestelmä, jonka myötä kodinkoneiden ja elektroniikan myynti on piristynyt ainakin tilapäisesti. Hallitus on myös päättänyt verohelpotuksista hybridi- ja vähäpäästöisten autojen ostajille, samoin kuin rakennusten energiatehokkuutta parantaviin investointeihin. Rakennusten osalta Japani on myös alkanut soveltaa uudelleen julkisia tukia aurinkopaneelien käytön lisäämiseksi kotitalouksissa. Toimenpiteet eivät sinänsä ole ulkomaisia valmistajia syrjiviä, mutta käytännössä ne hyödyttävät kotimarkkinoita hallitsevia ja teknologisesti edistyneitä japanilaisyrityksiä.

Vuoden 2008 lopulta alkaen laadituissa talouden elvytyspaketeissa osoitetaan myös varoja tietoliikenneinfrastuktuurin, valtaväylien, keskeisten lentokenttien ja satamien edelleenkehittämiseen. Työllistävien vaikutusten ohella tavoitteena on luoda edellytyksiä kasvulle tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan tulevaisuussuuntautuneiden investointien osuus lähes viiteen prosenttiin Japanin BKT:sta nousevista elvytyspaketeista jää suhteellisen vähäiseksi, mutta se antaa kuitenkin selvän signaalin ympäristö- ja energiateknologian merkityksestä sovelluksineen Japanin tulevaisuuden suunnitelmissa.