Itävallan taloustunnelmat vuoden 2018 alussa – katossa?

Itävallan taloudella menee lujaa. BKT:n kasvu on euroaluetta korkeampaa, vuonna 2017 peräti 3 prosenttia. Sama ennuste pätee vuodelle 2018. Itävalta kasvaa suuren naapurinsa Saksan imussa ja esimerkiksi Itä-Euroopan markkinoiden ansiosta. Hallitusohjelmassa on nostettu esiin huoli kilpailukyvystä. Yritysten perustamista pyritään helpottamaan, samoin digitalisaatio on painopiste. Koulutusta pyritään uudistamaan vastaamaan tarpeita. Suomalaisille toimijoille voisi olla tilausta. Negatiivisia ulkoisia vaikutuksia (esim. Brexit, Venäjä-pakotteet) ei Itävallassa pelätä. Brexitin vaikutus on arvioissa EU-maista pienin. Venäjälle suuntautuvassa viennissä Itävalta on hävinnyt miljardin euron verran, mutta korvaavia markkinoita on löytynyt.

Itävallan taloudella menee lujaa. Kuva Terhi Bunders/ SL Wien

Itävallan taloudella menee lujaa. Vuoden 2017 kasvulukua nostettiin kolmeen prosenttiin, mikä on euroalueella hyvä saavutus. Vuoden 2018 kasvuennuste on sama kolme prosenttia. Talouskasvun arvellaan johtuvan vetävästä viennistä, investointien korkeasta kasvusta, työmarkkinoiden hyvästä kohtaannosta sekä kasvaneesta yksityissektorista. Talouskasvu on ohittanut Saksan talouskasvun ensimmäistä kertaa 13 vuoteen. Toisaalta kuitenkin: Itävallan talous kasvaa Saksan imussa ja hyvät luvut korreloivat Saksan vahvaan kasvuun.

Merkittävää on sekin, että Itävalta kärsi suhteellisen vähän vuosien 2008–2009 finanssikriisistä verrattuna esimerkiksi Suomeen. Lähtökohtaisesti Itävallan taloudella onkin mennyt suhteellisen hyvin jo pitkään. Itävallan työttömyysluvut ovat myös jälleen laskussa. Pahimmillaan työttömyys oli lähes 10 prosentin luokkaa, ja vuonna 2017 työttömyysaste on ollut 5,2 prosentin luokkaa.  Toisaalta Itävallassa työskennellään osa-aikaisesti huomattavan korkeasti EU-alueeseen verrattuna, ja alueellisissa työllisyysluvuissa on eroja.

Toisin kuin Suomessa Itävallassa julkisen velan taso ei herätä sen enempää keskustelua. Itävallan julkinen velka on kuitenkin ollut korkea viime vuodet, vuonna 2016 84,6 prosenttia. Tällöinkään tilanne ei herättänyt suurempaa huolta: velan katsottiin johtuvan kansallistetun Hypo Alde Adria -pankin sotkuvyyhdistä ja rauhoittuvan ajan mittaan. Nyt Itävallan julkinen velka onkin laskussa, 80,4 prosentissa. Luottamusta löytyy, että veloista selvitään.

Itävallan taloudellisella hyvinvoinnilla roolinsa on myös sosiaalisella vakaudella. Lakkoja on vähän ja sosiaalikumppanit ovat tiiviisti mukana päätöksenteossa. Itävaltaa onkin sanottu kollektiivisopimusten maailmanmestariksi: EU-maista kollektiivisopimuksia tehdään eniten Itävallassa (98 prosenttia, vrt. Suomi vajaa 90 prosenttia). Uusi liittokansleri Sebastian Kurz on tosin halunnut uudistaa myös sosiaalikumppanien roolia.

Maantieteellä on merkitystä

Yksi tärkeimmistä tekijöistä taloudellisessa hyvinvoinnissa ovat vientimarkkinat. Vienti nousi vuonna 2017 yli kymmenellä prosentilla. Itävallan lähes 8,8 miljoonasta asukkaasta noin 1,7 miljoonaa työskentelee viennin parissa. Vaikka yhä suurempi osa globaalista kasvusta tulee Euroopan ulkopuolelta, on Itävallan maantieteellinen sijainti edelleen avainasemassa menestykseen: kahdeksan naapurimaata, Saksan läheisyys sekä kasvavat Itä-Euroopan ja Länsi-Balkanin markkinat. Suomessa ponnistellaan kovasti pk-yritysten kansainvälistymisen kanssa, mutta Itävallassa tehtävä on helpompi: Itävallan pk-yritykset tähtäävät suoraan vientimarkkinoille.

Wienin rooli sen sijaan nähdään monesti sekä linkkinä idän ja lännen markkinoiden välillä. Wienissä majailevat monet yritykset tässä tarkoituksessa. Työvoimankin saanti on helppoa, sillä Wieniin pendelöidään töihin päivittäin myös esimerkiksi 70 kilometrin päästä Slovakiasta. Sijaintinsa vuoksi Wien toimii porttina myös Länsi-Balkanin markkinoille.

Hyvä talouskasvu näkyy nyt myös itävaltalaisten tunnelmissa. Mielipidemittauksissa 47 prosenttia itävaltalaisista näkee vuoden 2018 valoisampana kuin edellisvuoden. Prosenttiluku on noussut lähes kymmenellä.

Uusi turkoosi-sininen hallitusohjelma linjaa seuraavia vuosia

Suotuisa taloustilanne antaa uudelle turkoosi-siniselle eli konservatiivien (ÖVP) ja oikeistopuolue FPÖ:n joulukuussa 2017 nimitetylle hallitukselle talouden osalta helpon alun. Hallitusalkua helpottaa sekin, että aiempaa sosiaalidemokraattien (SPÖ) ja konservatiivien (ÖVP) hallitusta syyteltiin uudistusten puutteesta ja tekemättömyydestä.

Itävallan uusi finanssiministeri Hartwig Löger (ÖVP) on jo mediassa tuonut esille, että verohelpotusten ja reformien, perhebonusten ja hallinnon säästöjen avulla kansalaisilla tulisi olla enemmän varoja käytössään. Mutta samalla säästöjäkin tulisi syntyä, 2,5 miljardin edestä esimerkiksi hallintoa keventämällä.

Toimenpiteinä Itävalta linjaa panostuksensa tutkimukseen, teknologiaan ja innovaatioihin. Digitalisaatio ja moderni infrastruktuuri ovat merkittävä perusta yhteiskunnalle. Myös yritysten perustamisesta tehdään helpompaa.

Talouden haasteista ja mahdollisuuksista – digitalisaatioon kaivataan panostusta

Itävallassa kaivataan kuitenkin kipeästi uudistuksia. Suurinta huolta herättävät koulutus sekä kilpailukyky. Koulutuksessa tulisi yhdistää teknologinen kehitys ja digitalisaatio, jotta tulevaisuuden kilpailussa pärjätään.

Myös hallitusohjelman pohjalta digitalisaatioon tullaan panostamaan enemmän. Tämä luo mahdollisuuksia myös yrityksille.  Hyviä esimerkkejä digitalisaation kehittymisestä on Elga, joka on terveydenhuollon keskitetty informaatiojärjestelmä potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä Wienin kaupungin virtuaalivirasto, jossa kaupunki siirtää mahdollisimmat paljon palveluita internetin kautta hoidettavaksi.

Mahdollisuuksia luo myös se, että Itävallassa oppisopimuskoulutus toimii ja se suoltaa työmarkkinoille vastavalmistuneita nuoria. Pidemmällä aikavälillä tärkeää on sekin, että Itävallalla on potentiaalia parantaa tuottavuuttaan ja myös kasvattaa erityisesti naisten osallistumista työmarkkinoille.

Ulkoinen ympäristö: EU, Brexit, Venäjä – selvitäänkö?

Vaikka Itävalta äänestikin FPÖ:n hallitukseen, ei Öxististä ole juuri puhuttu Brexit-äänestyksen tuloksen jälkeen. Päinvastoin, Brexitin toteutuminen on lisännyt itävaltalaisten positiivista suhtautumista EU:hun. Uusimpien gallupien mukaan 53 prosenttia itävaltalaisista näkee, että EU-instituutiot kohtelevat Itävaltaa reilusti. Yli 60 prosenttia katsoo, että Itävallan EU-politiikalla on positiivinen vaikutus talouteen ja taloudelliseen hyvinvointiin.

Sen lisäksi että EU on taloudessa positiivinen faktori ei Brexit aiheuta Itävallassa huolta. S&P:n vuoden 2016 Brexit Sensitivity - indeksin mukaan Itävalta on vähiten altis Brexitin taloudellisille vaikutuksille (Suomi 4.vähiten). Brexitissäkin mahdollinen vaikutus tullee Saksan kautta. IFO- instituutin Hard Brexit/Soft Brexit –vaikutusindeksissä Brexitin vaikutus Itävallan BKT:hen vaihtelee Hard Brexitin  0,12-0,9 prosentin laskusta Soft Brexitin 0,03- 0,06 prosentin laskuun.

Entäpä Venäjän vastaiset pakotteet ja Venäjän vastapakotteet? Kokonaisvaikutusta on toistaiseksi vaikea arvioida. Itävaltalaisen Wifo-instituutin uusimman vientiin kohdistuvan tutkimuksen mukaan Itävalta on hävinnyt viennissään pakotteiden takia miljardi euroa EU-maiden kokonaisviennin tappion ollessa 30 miljardia euroa. Tutkimuksen luvuissa on pyritty eriyttämään muiden tekijöiden vaikutus (esimerkiksi öljyn hinta, ruplan arvon kehitys) pois. Itävalta on avustanut yrityksiä suuntaamaan muille markkinoille.