Itävallan talouskatsaus: työttömyyden torjuminen keskiössä
Itävallassa varaudutaan kriisin jälkeen rakennemuutokseen. Työpaikkoja arvioidaan katoavan pysyvästi erityisesti autoteollisuuden alihankintasektorilta. Työllisyyden edistäminen on hallituksen suurin haaste. Elvytyksen ohella lyhennetty työaika on keskeinen väline työttömyyden torjunnassa. Talouden tasapainoittaminen edellyttää säästöjä ja luo haasteita Itävallan sosiaalisektorin ja koulutusjärjestelmän kehittämiselle. Innovaatioista toivotaan talouden vauhdittajaa jatkossa.
Talouskatsauksen esittely
Itävallan hallituksen vuosittain julkaistava talouskatsaus esiteltiin 14.7.2009. Talousministeri Reinhold Mitterlehner totesi uuden katsauksen kohdistuvan nykytilanteeseen, ei menneeseen. Mitterlehner totesi talouskriisin vaikutusten olevan erilaisia eri sektoreilla Itävallassa. Turismin ollessa yhä talouden tukijalka esim. autoteollisuuden alihankkijat ovat vaikeuksissa ja kauppa takkuaa. Mitterlehner totesi hallituksen elvytystoimien ylläpitävän kotimaista kysyntää, jonka arvioidaan tänä vuonna säilyvän 0,2%:n tasolla. Elvytyksen kokonaisvaikutukseksi on arvioitu 1,8%:ia BKT:sta, mikä on EU:n toiseksi paras.
Lyhennettyä työaikaa koskevat uudet säännöt ovat auttaneet myös yrityksiä antamalla näille tilaisuuden muuttaa toimintaansa kriisin jälkeistä aikaa silmällä pitäen. Mitterlehner totesikin, että nykyiseltä kriisiltä suojautuminen ei riitä, vaan on valmistauduttava talouden rakennemuutokseen kriisin jälkeen. Uusia työpaikkoja tulee luoda, mutta olennaista on myös yrittää säilyttää nykyiset työpaikat. Työpaikkoja arvioidaan katoavan pysyvästi erityisesti autoteollisuuden alihankintasektorilta.
Tulevaan rakennemuutokseen liittyvinä toimenpiteinä Mitterlehner korosti tarvetta varmistaa pk-yritysten rahoitus sekä uudistaa Itävallan konkurssilainsäädäntöä Yhdysvaltain Chapter 11 -lainsäädännön tyyliseksi. Yyritysten velkasaneerausta helpottava ehdotus maksukyvyttömyysasetukseksi onkin menossa lausuntokierrokselle. Tulevaisuuden haasteena on niin ikään uusien markkinoiden avaaminen ja palveluyhteiskunnan (erit. luovan teollisuuden ml. design, arkkitehtuuri, elokuva) vahvistaminen.
Itävallan Baumgartneriin päättyvän Nabucco-kaasuputken rakentaminen tarkoittaa myös infrastruktuurin kehittämisen merkitystä jatkossa. Infrastruktuuriministeri Doris Bures kuvasi Itävallan rata- ja tieverkoston uudistamishankkeita ja korosti T&K-rahoituksen merkitystä. Paikallisilta pk-yrityksiltä tilattaessa infrastruktuuriuudistamishankkeiden työllisyysvaikutukseksi arvioidaan Itävallassa 15 000 henkilötyövuotta vuodessa. Bures piti lisäksi tärkeänä Itävallan kaupunkien ja maaseudun välisen digitaalisen kuilun ylittämistä, millä hän katsoi olevan myös myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia.
Valtion vahvaan rooliin talouskriisiin hoidossa viitaten finanssiministeri Josef Pröll toivoi voivansa ensi vuonna esitellä talouskatsauksen nykyisen "suunnitelmatalouskatsauksen" asemesta. Pröll totesi tuloveronalennusten sekä matalan inflaation tukeneen kuluttajien ostovoimaa Itävallassa. Yksityisen kulutuksen säilyminen vakaana on ollut erityisen tärkeää kriisiaikana. Tämä kehitys osoittaa elvytystoimenpiteiden olleen oikeansuuntaisia.
Pröll totesi pankkien pääomatuesta (15 mrd EUR) käytetyn puolet, mikä on osaltaan kasvattanut valtiontalouden alijäämää. Pröllin mukaan mm. autoteollisuussektorilla tarvitaan rakenteellisia muutoksia, mutta toisaalta myös valtion takuita olkoonkin, että valtio voi olla ainoastaan taustavaikuttaja. Työpaikkojen säilyminen ja luominen on suurin edessä oleva haaste. Pröll peräänkuulutti myös innovaatioiden kehittämistä mm. palvelusektorilla. Kriisin jälkeen edessä on myös velkataakan vähentäminen. Ensi vuodelle arvioitujen tulojen ja menojen välillä on edelleen 10%:n vaje.
Liittokansleri Werner Faymann valoi kuulijoihin tulevaisuususkoa ja korosti myönteisten mielikuvien luomista talouskriisistä ulos pääsemiseksi sekä kireämmän sääntelyn ja valvonnan merkitystä jatkossa. Faymann piti veronkorotuksia tarpeellisina kriisin jälkeen. Myös Faymann katsoi talouden rakennemuutoksen olevan väistämätön. Faymann halusi käynnistää keskustelun myös sosiaalipartnereiden (työntekijä- ja työnantajakamarit ja ammattiliittojen keskusjärjestö) kanssa tulevista muutoksista, ja korosti sosiaalisen tasapainon säilyttämisen tärkeyttä.
Keskustelussa Pröll korosti huolta valtiontalouden alijäämän ja velkaantumisen kehityksestä. Velkaasteen arvioidaan nousevan lähelle 80%:ia lähivuosina mikä voi Pröllin mukaan viedä pelivaran sosiaali- ja koulutuspolitiikan kehittämiseltä. Hän katsoi itävaltalaispankkien pääomatukeen varatun 15 mrd EUR vielä riittävän. Pahimmassakin tapauksessa -- jos tilanne Keski- ja Itä-Euroopassa huononisi merkittävästi -- pelivaraa tässä suhteessa on tarpeeksi. Pääomatuen korottaminen ei ole harkinnassa.
Valtion säästöpotentiaaliin liittyen Mitterlehner katsoi, että sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ei voida puhua ilman että samalla keskustellaan säästöistä. Olennaista on, kuinka paljon uudistukset maksavat ja kuka ne maksaa. Koulutus- ja terveydenhoitojärjestelmän uudistaminen on Mitterlehnerin mielestä tässä suhteessa haasteellista.
Bures totesi panostuksen tutkimustoimintaan kasvavan. T&K-rahoitus kasvaa tänä vuonna 2,73%:iin BKT:sta. Bures korosti, että tutkimustuloksista tulisi voida hyötyä sovellusten muodossa ennen kun ne vanhenevat. Bures painotti myös tutkimusstrategian tarvetta, jotta eri alojen tutkimus saadaan nykyistä paremmin kytkettyä yhteen.
Työttömyyden hoito Itävallassa
Itävallassa on tällä hetkellä n. 230 000 työtöntä työnhakijaa, kasvua viime vuoteen nähden on 33%. Määrä on laskenut alkuvuoden aikana: tammikuussa työttömiä työnhakijoita oli yli 300 000. Työttömyys on kasvanut nopeiten Ylä-Itävallassa, mihin teollinen tuotanto on Itävallassa keskittynyt. Arvioitu työttömyysaste tälle vuodelle on 6,0% ja 7,1% vuodelle 2010.
Itävallan työttymyysaste on EU-vertailussa alhainen, mutta työttömyys on silti hallituksen keskeinen huolenaihe ja myös uuden kaksivuotisen budjettiehdotuksen ehdoton prioriteetti. Hallituksen toimenpiteet työttömyyden torjumiseksi ovat sisältäneet kahden elvytyspaketin ja tuloveronalennuksen lisäksi kaksi työmarkkinapakettia, joihin kuuluu myös nuorille suunnattuja toimenpiteitä, kuten koulutustakuu. Koulutuksen piirissä on tällä hetkellä 62 000 työntekijää.
Tällä hetkellä 52 000 henkilöä Itävallassa tekee lyhennettyä työaikaa. Korvaus lyhyttä työaikaa tekevälle voi olla jopa 90% nettopalkasta. Järjestelmää aiotaan muuttaa takautuvasti 1.7.2009 alkaen siten, että valtio maksaa seitsemännestä kuukaudesta alkaen myös työntekijän sosiaaliturvamaksun tehtyjen työtuntien jälkeiseltä osalta. Lyhennetyn työajan maksimisoveltamisaikaa pidennetään samalla Saksan mallin mukaisesti 24 kuukauteen. Järjestelmästä aiheutuneet kulut ovat tähän mennessä n. 260 miljoonaa EUR. Uudella tukijärjestelmällä valtio yrittää tukea pitkäaikaistyöttömien työnsaantia erityiskohderyhminään yli 50-vuotiaat, työelämän ulkopuolella olleet ja vammaiset.
Talouskatsaus on ladattavissa osoitteesta:
http://www.bmwfj.gv.at/BMWA/default.htm(Linkki toiselle web-sivustolle.)