Itävallalla menee odotettua paremmin

Kuva: lauren keith, flickr.com, ccby2.0"The hills are alive..." Itävallalla pyyhkii naapureita paremmin vaikkei nousukauden musiikin ääniä vielä kuulllakaan. Kuva: lauren keith, flickr.com(Linkki toiselle verkkosivustolle), ccby2.0(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Itävallan taloustilanne on vakautunut, toteaa  tutkija Marcus Scheiblecker taloustutkimuslaitos Wifosta (Österreichisches Institut für Wirtschaftsforschung). Scheiblecker, joka tekee muun muassa Wifon konjunktuuriennusteita, suhtautuu talouden kehitykseen hyvin luottavaisesti. 

Itävalta näyttää selvinneen talouskriisistä odotettua paremmin. Vuonna 2009 Itävallan bruttokansantuote laski 3,6 %, kun taas esimerkiksi naapurimaa Saksassa, jonka suhdanteita myös Itävallan talous on paljolti seurannut, laskua oli 5 %.

Talouskriisin seurauksena valtio on tukenut itävaltalaispankkien pääomaa ja taseita lainarahalla. Kriisiä edeltänyt talouskasvu Itävallassa perustui paljolti Itä- ja Keski-Euroopan kasvaviin markkinoihin. Vaikka näiden markkinoiden hidastumisen pelättiin vaikuttavan voimakkaasti myös Itävallan talouteen, näyttää tilanne Scheibleckerin mukaan tällä hetkellä melko hyvältä. Itävaltalaisilla pankeilla on kuitenkin edelleen runsaasti luottoja itäisessä Euroopassa, ja näiden markkinoiden kehityksellä voi
olla arvaamattomia vaikutuksia myös Itävallan talouteen.

Itävalta ei ole pyrkinyt elvyttämään talouttaan erityisin verotuksellisin toimenpitein. Vuodelle 2010 suunniteltu tuloverotuksen inflaatiotarkistus toteutettiin kuitenkin jo vuonna 2009. Tämä näyttäisi edistäneen yksityistä kulutusta, sen sijaan työllisyystilanne ei ole juurikaan parantunut. Toisaalta työllisyystilanne on pysynyt kansainvälisessä vertailussa hyvänä jopa talouskriisin aikana.

Lähitulevaisuus

Wifo ennustaa BKT:n kasvavan vuonna 2010 1,3 prosenttia. Hieman heikon ensimmäisen kvartaalin jälkeen erityisesti toisessa kvartaalissa odotetaan päävientimaa Saksan talouden elpymisen myötä vahvaa kasvua. Vuoden 2011 kasvuun Wifossa suhtaudutaan skeptisemmin, koska koko euroalueen vakauttamis-
ja elvytystoimet tulevat vaikuttamaan talouteen. Näiden vaikutusten ennakoiminen on kuitenkin hankalaa.

Valtionvelka ja budjettialijäämä ovat olleet Itävallassa julkisen keskustelun kestoaihe. Alijäämää on pyritty paikkaamaan verotuloja lisäämällä, Wifo suosittaisi kuitenkin mieluummin julkisen talouden menoista säästämistä. Talouskriisi ei kuitenkaan vielä ole ajanut valtiontaloutta Itävallassa niin ahtaalle, että varsinaisiin sosiaalietuisuuksien leikkauksiin olisi päädytty. Toisin kuin muun muassa Suomessa esimerkiksi eläkejärjestelmästä ei juurikaan keskustella (tosin varhaiseläkkeiden ennenaikaisesta lakkauttamisesta on viime aikoina puhuttu paljonkin). Scheibleckerin mukaan Itävallalla on velkaongelma, vaikkakin kansainvälisessä vertailussa pieni.

Itävalta on pitänyt esillä finanssitransaktioveroa EU:ssa ja asia on taas ajankohtainen Itävallassakin. Veroa ovat vastikään esittäneet niin liittokansleri kuin paikallisen elinkeinoelämän keskusjärjestön johtajakin. Scheiblecker piti melko epätodennäköisenä, että Itävalta yksin ottaisi veron käyttöön. Jotta transaktiovero olisi järkevä, tulisi sen olla käytössä maailmanlaajuisesti tai vähintäänkin EU:n tasolla. Scheiblecker vertasi veroa esimerkiksi arvonlisäveroon eikä uskonut arvopaperikaupan tällaisesta verosta juurikaan kärsivän. Sen sijaan hän piti hyvin todennäköisenä, että Itävallassa uusitaan pankkien verotusta.

Euroopan unionin viimeaikaisista euroon liittyvistä kriisitoimenpiteistä, Scheiblecker ei uskonut vakautussopimuksen ja kriisinhallintamekanismin juurikaan vaikuttavan Itävallan talouteen, sen sijaan Kreikalle myönnettävä luotto voi muodostua ongelmaksi. Scheiblecker totesi lisäksi, etteivät Kreikka ja Espanja ole Itävallan viennin kannalta kovin merkityksellisiä maita, joten niiden talousongelmat eivät vaikuta Itävaltaan tätä kautta.

Kuva: lauren keith, flickr.com(Linkki toiselle verkkosivustolle), ccby2.0(Linkki toiselle verkkosivustolle)