Itäisen Latvian Latgalen alueen talousnäkymiä

Suomen suurlähetystö vieraili Latvian toiseksi suurimmassa kaupungissa Daugavpilsissä lokakuussa 2016. Daugavpils on Latgalen maakunnan pääkaupunki Itä-Latviassa. Latgalen alue on varsin tuntematon Suomessa, mutta alue tarjoaa mahdollisuuksia liike-elämälle.

Latgalen maakunta on Latvian köyhintä aluetta ja sen väestön koko on noin 315 000. Työttömyys on ongelmana Latgalessa, etenkin maaseudulla työttömien osuus on varsin suuri.

Daugavpilsissä ja Latgalen alueella henkilöstö- ja tilakulut ovat yleisesti muuta Latviaa pienemmät. Latgalessa ja Daugavpilsissä on myös runsaasti tyhjillään olevia asuin- ja teollisuusrakennuksia, joiden kunnostamiseen tarvitaan investointeja.

Koulutetun työvoiman löytyminen on haasteena Daugavpilsin liike-elämälle, etenkin insinööreistä alueella on pulaa ja heidän houkutteleminen kaupunkiin on vaikeaa. Latgalen alueelta on muuttanut paljon koulutettuja nuoria muualle Latviaan ja ulkomaille. Latgalen alueen väestö on vähentynyt noin 25 prosenttia vuosina 2000-2014.

Tukitoimia ja mahdollisuuksia Latviassa

Daugavpilsin yliopistolla on merkittävä rooli nuorten koulutuksessa. Yliopistossa on mahdollista opiskella mm. pohjoismaisia kieliä. Daugavpilsin kaupunki toimii aktiivisesti työvoiman houkuttelemisessa kaupunkiin, esimerkiksi tukemalla asunnon hankintaa ja parantamalla päivähoitopalvelujen saatavuutta.

Alueen heikko talouskehitys ja väestön väheneminen onkin saanut Latvian valtion harjoittamaan erilaisia tukitoimia alueen kehittämiseksi.

Yksi Latgalen alueen vetovoimatekijä on Rezeknen erityistalousalue. Tämän lisäksi Latgaleen suunnitellaan neljä prosenttia maakunnan pinta-alasta kattavaa erityistalousaluetta, jonne tulisi liike-elämän mahdollistamaa infrastruktuuria, esimerkiksi neljä suurta teollisuuskeskittymää.

Erityistalousalueelle tulevat yritykset saavat esimerkiksi verohelpotuksia. Vain neljä prosenttia yrityksistä on houkutellut ulkomaisia investointeja. Merkittävimmät investoinnit tulevat Venäjältä, Virosta ja Saksasta.

Latgalen suurimmat yritykset toimivat pääasiassa öljynjalostus- ja elintarviketeollisuudessa. Myös puunjalostusteollisuus on merkittävää Latgalen alueella.

Aiemmin syynä ulkomaisille yrityksille Daugavpilsiin ja Latgaleen tulemiselle saattoi olla Venäjän ja Valko-Venäjän markkinoiden läheisyys, nykyään tämä on harvoin syynä.

Daugavpilsissä toimivat yritykset  suuntautuvat pääasiassa EU-markkinoille. Venäjän ja Valko-Venäjän läheinen sijainti voi kuitenkin olla hyötynä esimerkiksi halvempien raaka-aineiden ja materiaalien hankkimisessa. Daugavpilsissä enemmistö asukkaista on venäjänkielisiä ja venäjän kielen osaaminen on etu alueella toimimiselle, muttei kuitenkaan välttämättömyys.

Latgalen alue on varsin tuntematon ulkomaisille sijoittajille. Daugavpils on kuitenkin Latvian toiseksi suurin kaupunki ja Latgalen alue tarjoaa mahdollisuuksia ulkomaalaisille toimijoille.

Daugavpils sijaitsee lähellä Liettuaa ja Valko-Venäjää, ja Venäjä on ainoastaan 120 kilometrin päässä Latgalen viranomaiset ja Daugavpilsin kaupungin johto myöntävät että alueen sijainti voi olla etu, mutta myös haitta.

Lentoasemaa on tarkoitus uudistaa ja lentoyhteyksiä kaupunkiin parantaa, myös keskeisiä maantieyhteyksiä on kunnostettu viime vuosina. Latgalen alueella on moninaiset luonnonvarat, runsaasti metsiä ja vesistöjä. Daugavpilsiin kulkee rautatie Riiasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Yksi ongelma on Latvian raideleveys, joka on sama kuin muissa Baltian maissa ja Venäjällä, mutta eri kuin muualla Euroopassa.

Latviassa pohjoismaiset yritykset ovat pääasiassa keskittyneet Riikaan ja sen lähialueille. Joitakin ulkomaalaisia, pääasiassa ruotsalaisia yrityksiä on keskittynyt myös rannikkokaupunkeihin Liepajaan ja Ventspilsiin.

Suomalaisten yritysten toiminta Latgalen alueella on toistaiseksi varsin vähäistä. Yrityksiä, jotka toimivat alueella ovat esimerkiksi Neste, Konekesko ja Hesburger. Latgale kuitenkin tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia edellä mainittujen seikkojen, kuten edullisten kustannusten, parantuvan infrastruktuurin, dynaamisen yliopiston ja erityistalousalueen myötä.

korkeakoulut
koulutus
vientiyritykset