Itä-Aasiaan kaavaillaan vapaakauppa-aluetta

Itä-Aasiaan kaavaillaan vapaakauppa-aluetta

Kiina, Japani ja Etelä-Korea päättivät toukokuisessa huippukokouksessaan Pekingissä aloittaa nopealla aikataululla neuvottelut keskinäisestä vapaakauppa-alueesta. Toteutuessaan alue olisi maailman kolmanneksi suurin. Maiden ei kuitenkaan uskota pääsevän sopimukseen lähitulevaisuudessa.

Maat päättivät Pekingin huippukokouksessa aloittaa vapaakauppa-aluetta koskevat neuvottelut jo vuoden 2012 aikana. Kiinan pääministeri Wen Jiabaon mukaan vapaakauppasopimus vahvistaisi Itä-Aasian talouden elinvoimaa ja tehostaa sen taloudellista integraatiota.

Kiina, Japani ja Etelä-Korea muodostavat 22 prosenttia maailman väestöstä sekä 20 prosenttia maailman kokonaiskauppavaihdosta ja globaalista bruttokansantuotteesta. Toteutuessaan maiden vapaakauppa-alue olisi maailman kolmanneksi suurin heti Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTAn (Yhdysvallat, Kanada, Meksiko) ja Euroopan Unionin jälkeen.

Maiden välinen kauppavaihto oli vuonna 2011 754 miljardia dollaria ja se on yli nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tulevaisuudessa maat aikovat yhteisen julkilausumansa mukaan tehostaa yhteistyötään muun muassa kaupan, kestävän kehityksen ja kulttuurin aloilla.

Maiden johtajat allekirjoittivat lisäksi yhteisen investointisopimuksen, jota Wen kuvaili ensimmäiseksi tärkeäksi viralliseksi asiakirjaksi kolmen maan välillä. Vuonna 2011 Japanin suorien ulkomaisten sijoitusten arvo Kiinaan oli noin 80 miljardia ja Etelä-Korean 50 miljardia dollaria.

Sopimuksen tiellä vielä paljon esteitä

Sopimusneuvottelujen käynnistymisestä on kuitenkin vielä pitkä matka vapaakauppa-alueen syntyyn. Nyt allekirjoitettu investointisopimus vaati 13 neuvottelukierrosta viiden vuoden aikana ja Kiinan 2005 aloittamat vapaakauppasopimusneuvottelut Australian kanssa ovat edelleen kesken. Japanin ja Etelä-Korean kanssa käytävistä neuvotteluista tuskin sujuvat jouhevammin. Syitä tähän on monia.

Avoimena on esimerkiksi se, kuinka paljon maat aikovat neuvotteluihin panostaa. Etelä-Korean kiinnostusta rajoittaa se, että maa pyrkii saavuttamaan kilpailuedun Japaniin nähden omalla kahdenkeskisellä vapaakauppasopimuksellaan Kiinan kanssa. Japani puolestaan joutuu tasapainottelemaan Tyynenmeren kumppanuussopimus TPP:n (Trans-Pacific Partnership) ja Peking-keskeisen kauppasopimuksen välillä. Maan pääministeri Yoshihiko Nodan mukaan sopimukset eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Noda myös painotti, että Japanille on tärkeää välttää jäämästä jälkeen kaupan vapautumisen yleistyessä Itä-Aasiassa.

Kokonaan oma lukunsa kuitenkin on, kuinka vapaata maiden välisestä kaupasta sopimuksen myötä tulisi. Monet Kiinan Aasian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa solmimista sopimuksista eivät ole yhtä kattavia kuin esimerkiksi NAFTA, vaan sisältävät lukuisia vapautuksia tariffien vähennyksistä. Hyvä esimerkki on Kiinan vuonna 2010 solmima vapaakauppasopimus Kaakkois-Aasian ASEAN-maiden kanssa. Se sallii mittavia poikkeuksia eikä sisällä perusteellisia keinoja erimielisyyksien selvittämiseen, mikä vaikeuttaa sopimuksen toimeenpanoa. Avoimeksi jää, välttyisikö Japanin ja Etelä-Korean kanssa solmittu sopimus vastaavilta ongelmilta.

kauppa