Itävalta hakee nousua kriisikeväästä investoimalla kestävään talouteen ja digivalmiuksiin

Itävalta hakee nousua kriisikeväästä investoimalla kestävään talouteen ja digivalmiuksiin

Pandemian aiheuttamat rajoitukset liiketoiminnalle

Itävallan hallitus reagoi pandemiaan keväällä ripeästi ja määrätietoisesti. Tiukat rajoitustoimenpiteet astuivat vaiheittain voimaan 16.3.2020 alkaen. Ulos tuli mennä vain hoitaakseen välttämättömät asiat, sekä töihin jos etätyö ei ollut mahdollista. Ulkoilu sallittiin yksin tai samassa taloudessa asuvien kanssa. Välttämättömät palvelut jatkoivat toimintaa, mutta muiden liikkeiden sekä ravintoloiden ja baarien tuli sulkea ovensa. Rajavalvonta palautettiin ja lisäksi muutamia alueita Tirolin, Salzburgin ja Voralbergin osavaltioissa asetettiin kevään aikana tiukempaan karanteeniin, jolloin mm. alueelle pääsy tai sieltä poistuminen oli pääosin kielletty. Tirolissa laskettelukausi päättyi noin kuukauden etuajassa, kun hiihtokeskukset ja hotellit suljettiin.

Rajoitusten purku tapahtui asteittain 14.4. alkaen, jolloin pienemmät alle 400 m2 liikkeet sekä rakennus- ja puutarhaliikkeet saivat avata ovensa. Toukokuun aikana muut liikkeet saivat luvan avata (1.5.), samoin ravintolat (15.5.) ja kuun lopulla hotellit (29.5.). Itävalta oli ensimmäisiä maita Euroopassa, joissa tautitilanne salli rajoitusten asteittaisen purkamisen. Rajoitusten purkamisen jälkeen tautitilanne säilyi jonkin aikaa vakaana, joskin paikallisia tautiklustereita edelleen esiintyi. Kesän lopulla tartunnat lähtivät kuitenkin monen muun Euroopan maan tavoin jälleen nousuun. Elokuun puoliväliin mennessä Itävallassa oli tehty reilu miljoona koronavirustestiä, vahvistettu reilu 23 500 koronavirustartuntaa sekä 728 virukseen liittyvää kuolemantapausta. Maskinkäyttövelvoite palautettiin mm. ruokakauppoihin ja julkiseen liikenteeseen.

Vahvoista asemista kriisiin

Itävalta sukelsi koronakriisiin taloudellisesti verrattain vahvoista asemista. Maan talous on kasvanut varovaisen positiivisesti viime vuodet, mikä antoi maan hallitukselle leveämmät hartiat tukea maan yksityissektoria sekä julkista taloutta koronarajoitusten runnellessa liiketoimintakenttää. Talous kasvoi vuonna 2018 2,4% ja 2019 1,6%, bruttokansantuotteen ollessa 385,71 miljardia euroa vuonna 2018 ja 398,68 miljardia euroa vuonna 2019 (Statistik Austria). Työttömien osuus laski 4,9%:sta (2018) 4,5%: iin (2019): yhteensä vuonna 2019 työttömiä oli 204 600 (-15 500 vuodesta 2018) (Statistik Austria). Kuluttajahintojen osalta Österreichische Kontrollbank (OeKB) arvioi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin pysyvän 0,8% tuntumassa tämän ja seuraavan vuoden, ja nousevan vuonna 2022 1,5%: iin.

Ennen kevään rajoitustoimia Itävallan BKT:n ennustettiin jatkavan positiivista +1,4 %:in kasvua myös kuluvana vuonna. Rajusti muuttuneista ennusteista huolimatta Itävallan arvioidaan selviävän koronarajoitusten vaikutuksista verrattain vahvana. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi Itävallan bruttokansantuotteen painuvan tänä vuonna -7%, Euroopan komission arvio on -5,5%. OECD arvioi laskun olevan -6,2% ilman toista aaltoa (the single-hit scenario) ja -7% mikäli rajoituksiin jouduttaisiin palaamaan (the double-hit scenario). Itävallan taloustutkimuskeskus WIFO:n mukaan laskua viime vuoteen verraten tulee -7%, mutta toisaalta talouden toipumisen arvioidaan olevan nopeaa. Vuodelle 2021 WIFO ennustaa 4,3% kasvua.

Vuodelle 2020 tultaessa Itävallan väkiluku on kasvanut yli 8,9 miljoonan. Pääosin väkilukua kasvattaa maahanmuutto, jonka kasvu on tosin tasaantunut verraten vuosien 2012-2017 lukuihin. Ulkomaalaisten (muu kansalaisuus kuin Itävallan) osuus väestöstä on 16,7%. (Statistik Austria)

Hallituksen tuki yrityksille

18.3. eli hyvin pian rajoitusten tultua voimaan Itävallan hallitus julkisti 38 miljardin euron tukipaketin yrityksille; 15 miljardia euroa hätäapua eniten kärsiville sektoreille (Corona-Hilfsfonds), 10 miljardia euroa verohelpotuksiin, 9 miljardia euroa takuisiin (Überbrückungsgarantien) ja 4 miljardia koronakriisirahastoon (Soforthilfe), josta 2 miljardia korvamerkattiin hardship -rahastoon (Härtefallfonds), joka on tarkoitettu mm. mikroyrityksille ja yksinyrittäjille. Vientiyrityksille avattiin lisäksi mahdollisuus hakea 10 prosentin (suuret yritykset) tai 15 prosentin (pk -yritykset) luottolimiittiä vientimyynnistään OeKB:ltä valtionvarainministeriön valtuuttamana. Tukipaketti vastaa kokoluokaltaan lähes puolta valtion verotuloista. Liittokansleri Sebastian Kurz painotti, että tilanteen vaikutukset koskevat kaikkia yrityksiä, eli kyse ei ole vain matkailu- ja ravintola-alasta tai liikennesektorista. Näin ollen tukitoimien tarkoituksena on ollut ylittää sektorirajat ja pyrkiä turvaamaan työpaikat.

15 miljardin euron hätäapu suunnattiin COVID-19 -tilanteesta eniten kärsiville yrityksille, eli erityisesti niille, joiden liikevaihtoon rajoitukset vaikuttivat merkittävästi mm. sulkemisten sekä liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten myötä. Kyseessä on suoran tuen ja matalakorkoisen, 90% valtion takaaman lainan yhdistelmä, jonka tarkoituksena on tarjota yrityksille likviditeettiä mahdollisimman nopeasti ja yksinkertaisesti. Itävalta on yhtenä kolmesta EU-maasta mahdollistanut myös 100% valtiontakauksen tiettyyn summaan asti koronatilanteen vuoksi otettaviin yrityslainoihin. Mikroyritysten ja yksinyrittäjien hardship-rahaston avustus on vastikkeetonta, eli sitä ei tarvitse maksaa takaisin. Itävallassa 85% yrityksistä on alle 10 työntekijän mikroyrityksiä ja yksinyrittäjiä on yli 300 000, ja huolena oli, että valtion muut tukitoimet eivät kaikilta osin ulotu tähän ryhmään.

Työllisyys ja Kurzarbeit –osa-aikatyön malli

Koronapandemiaa varten uudelleen neuvoteltu osa-aikatyöjärjestely (Corona Kurzarbeit) on mahdollistanut työntekijän tuntien vähennyksen tilapäisesti jopa nollaan, minkä on toivottu parhaiten ehkäisevän irtisanomisia. Osa-aikatyöhön siirtymiseen vaadittavat kriteerit täyttäessään työnantaja maksaa järjestelyn ajan vain tehdyistä työtunneista ja työvoimatoimisto korvaa lopun osan palkasta. Työntekijä saa tulotasostaan riippuen 80-90% normaalista nettopalkastaan. Myös sosiaalimaksut korvataan työnantajalle. Kriisin alussa määritettiin, että osa-aikatyö voi olla käytössä korkeintaan kolmen kuukauden ajan ja kolmen kuukauden pidennys on mahdollinen kriisin jatkuessa. Toukokuun lopulla pidennysmahdollisuus laajennettiin 6 kuukauteen. Järjestelyn budjettia on asteittain korotettu 400 miljoonasta 10 miljardiin euroon. Korkeimmillaan toukokuun lopussa mallin piirissä oli yli 1,3 miljoonaa työntekijää, kunnes rajoitusten kevennysten myötä yritykset alkoivat jälleen siirtää työntekijöitä normaalien tuntimäärien piiriin: heinäkuun alussa mallin piirissä olevien määrä oli pudonnut jo 500 000:een. (Luvut: Työ- ja perheministeriö BMAFJ)

Työttömien määrä oli huipussaan huhtikuun puolessavälissä, kun työttömiä ja työvoimakoulutuksessa olevia oli yhteensä yli 588 000. Ennen koronaa maaliskuun alussa työttömiä työnhakijoita oli alle 400 000. Lähemmäs tätä lukua on jälleen palattu elokuussa työttömien määrän ollessa reilu 420 000. (Luvut: BMAFJ)

Paikallisinvestointeja, digimurrosta ja kestävää taloutta

Toukokuun aikana liittohallitus esitteli suunnitelmat akuutin kriisin jälkeisistä investointituista kunnille sekä investoinneista raideliikenteeseen ja tukitoimista ravintoloille. Avainroolissa on talouden elvyttäminen paikallisilla investoinneilla, joita pyritään suuntaamaan erityisesti ilmastonsuojeluun ja digitalisaatioon. Näiden lisäksi elvytys sisältää tulo- ja arvonlisäveron alennuksia.

Itävallan liittohallitus esitteli kesäkuun puolivälissä uusia talouden tukitoimia, jotka nostavat koronatukipaketin hintalapun kaikkiaan 50 miljardiin euroon kriisin alussa linjatusta 38 miljardista eurosta. Uusi korona-paketti keskittyy kolmeen alueeseen: yritysten tukemiseen lisätyin verohelpotuksin, investointien helpottamiseen sekä kotitalouksia koskeviin verohelpotuksiin ja tukiin. Investointeja tuetaan syyskuussa voimaan tulevalla 7%:in investointipalkkiolla (Investitionsprämie), jolla halutaan kannustaa yrityksiä tuotantohyödykkeiden hankintaan tänä vuonna. Kun investoinnit kohdennetaan organisaation digivalmiuksiin, ekologisiin ratkaisuihin tai life science-/terveysalalle, palkkio on 14%.

Hallitusohjelmaan kirjattua tuloveronalennusta aikaistetaan: alimman palkkaluokan (11 000-18 000) vero alenee takautuvasti 1.1.2020 alkaen 25 %:sta 20 %: iin. Arvonlisäveroa alennetaan 5 %:iin sektorikohtaisesti ravintola-, matkailu- ja kulttuurialoilla heinäkuusta vuoden 2020 loppuun asti, eli alennus koskee mm. ruokia ja juomia, kirjoja ja lehtiä sekä museo-, elokuva- ja konserttikäyntejä. Lisäksi hallitus tiedotti vahvasta panostuksesta energia- ja ilmastotoimenpiteisiin vuosina 2021-22. Tuettavat toimet sisältävät mm vesistönsuojelua, lämmitysjärjestelmien saneerausta ja siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Lisäksi tiettyjä vuokra- ja asumislainsäädännön esteitä raivataan ja ilmastoteknologian tutkimusta tuetaan. Asuntorakentamiselle on myös perustettu erillinen asuntorakentamisen investointipankki, jolla tuetaan 25 000 asunnon rakentamista ja siten huokeaa asumista. Myös laajakaistaan ja koulujen digitalisoimiseen halutaan panostaa.

Itävallan digiloikka on odottanut tekijäänsä ja nyt sitä vauhdittamaan on avattu useita tukikanavia valtion tasolta. Eurooppalaisessa vertailussa (DESI 2020) Itävallan heikoin lenkki on digitaalisen teknologian, kuten pilvipalveluiden ja massadatan, vähäinen hyödyntäminen. Yleisesti verkkopalveluiden käyttö on vielä vähäistä. Nykyinen hallitus panostaa vahvasti digitalisaatioon ja sen myötä myös julkisten palvelujen sähköistäminen on edistynyt hyvin. Kevään lockdown -tila on herättänyt myös monet organisaatiot panostamaan etäyhteyksien laatuun ja turvallisuuteen. Oppilaitoksilla on myös noussut tarve ja sen myötä kiinnostus kehittää etäopetuksen sisältöjä ja ottaa käyttöön opetukseen käytettäviä alustoja.

​​​​​​​